148 Kalastuskeskustelu jatkuu

Tiistai 3.7.2018 klo 11:23 - yrjöpoeka

Eilisen päivitykseni jälkeen olen nyt saanut runsaasti yhteydenottoja Kuusinki-joen tilanteeseen liittyen. Minulla on sanat käytettävissä ja niitä toivotaan nyt lisää. Kuten olemme keskusteluissa todenneet, liian moni meistä odottaa jonkun muun hoitavan asiaa eteenpäin ja pitävän sitä esillä.

Perhokalastuksen MM-kisat ovat kahden vuoden päästä ja ne tuovat paikalle ulkomaisia kalastajia kaikkialta maailmasta. Kuusamon kaupungilla ja alueen kansanedustajilla on nyt oikeasti näytön paikka saada voimayhtiö aisoihin. Voimalan tuotto on niin pieni, että sen korvaaminen olisi helppoa muutamalla tuulimyllyllä. Kuusamossa on hyviä paikkoja ja tutkitusti tuulisia. Valitettavasti tämä menee aina niin, että joillekin käy vesivoima. Toisille käy tuulivoima ja muut vaihtoehtoiset energia muodot. Kolmas taho ovat ne, joille ei käy mikään muoto. Kaikki olisi säilytettävä neitseellisenä.

Jokainen tietää ettei sellaista olotilaa voi enää olla. Sitä mukaa kun ihmiset levittäytyvät, he vievät tilaa luonnolta. Mikäli todella halutaan elää ja asua Kuusamossa ja Koillismaalla, on myös hyväksyttävä sellaistakin, mikä ei ole itselle mieleen. Kuusamo on nyt käynyt ja käy jatkuvasti juupas-eipäs keskustelua kaivoksista ja tuulivoimasta. Jokimaisemat halutaan suojella kaikelta ja Kuusingin Myllykosken voimala saada puretuksi. Jossakin kohden on demokratissa tehtävä päätökset. Mikäli halutaan jotakin, on toisaalta luovuttava jostakin.

Jokainen yhteydenottaja on kanssani samaa mieltä, että Kuusamon kaupungin olisi nyt tehtävä jotakin. Kaikki keskustelut siitä, että tämä on vain voimayhtiön asia ovat pään pistämistä pensaaseen. Tänä päivänä tämä some voi kaataa koviakin vastustajia. Sen koki juuri kuluneella viikolla UPM, kun ei kuunnellut luontoihmisten varoituksia hakatessaan Kuukkeli metsän nurin. Suuret firmat ovat vaikeuksissa, kun heidän kansainvälisiin sertifikaatteihin lyödään leima syyllisestä. Jokaisen yhtiön kipein kohta on omistajilleen raha. Niin se on myös voimayhtiölle.

Politiikot ovat kietoutuneet voimayhtiöiden pauloihin. Meillä ei ole korruptiota, sanotaan tutkimuksissa. Meillä on kuitenkin niin voimakas rakenteellinen yhteys suurten yhtiöiden ja poliittisten päättäjien välillä, että sitä voi oikein hyvin nimittää rakenteelliseksi korruptioksi. Suuret yhtiöt maksavat hallituspaikoista poliittisille päättäjille ja muuttavat heidät hampaattomiksi. Kansalaisten etu ja yleinen oikeustaju jäävät rahan jalkoihin. Tästä on kyse myös Kuusingin tilanteessa. Kuusamon kaupunki on ja näyttää täysin hampaattomalta.

Reino Rinne tunnetaan Kuusamossa Kitka-joen suojelun isänä. Tänään olisi taas aika löytää se Kuusamolainen taho, joka lähtisi ajamaan koko jokialueen suojelua. Sen ei tarvitse olla yksityinen henkilö. Itse näkisin Kuusamon matkailuyhdistyksen roolin tässä kaikkein tärkeimpänä. Luonto- ja kalastusmatkailu ovat nousussa ja Perhokalastuksen MM-kisat olisivat oikea paikka kertoa, että Kuusinki virtaa vapaana. Tämän heitän haasteena pohdittavaksi. Mikään ei ole mahdotonta, ei edes pienen voimalan purkaminen.

Minä tuen kaikkia ponnistuksia joen pelastamiseksi omalla vaatimattomalla panokselleni. Kirjoittamalla ja puhumalla.

147 Mikä on rikollista

Maanantai 2.7.2018 klo 19:33 - yrjöpoeka

Olin viikonlopun aikana kokeilemassa kalaonneani maailmankuululla Kuusamon Kuusinkijoella. Joki on kuuluisa suurista taimenista. Viimeisten vuosien aikana sen taimenkanta on romahtanut. Syitä voi tietysti ensimmäisenä hakea kalastajista. Näitä rantakalastajia on aina helppo syyttää, koska he eivät voi vakuutella syyttömyyttään.

Jokeen on syydetty rasvaeväleikattuja kalanpoikia, mutta saaliiksi niitä ei saada. Itse pidän koko joen kalakantojen pahimpana syyllisenä tällä hetkellä syönnösalueella Pääjärvellä tapahtuvaa pyyntiä. Joku sanoo heti, ettei naapurimaamme kalastajia pidä syyllistää. Kuitenkin jokienhaarassa on jo vuosia ollut kalojen laskemista varten este ja siinä on pystytty laskemaan ne yksilöinä. Niitä on samalla myös radiomerkitty, jotta voidaan seurata niiden kulkua. Koska kaloja on todella vähän enää tulossa jokiin, voin vetää yhtäläisyyyden syönnösalueen kalastukseen.

Jokialueella kalastajille on lyöty sellaiset reklaamit käsiin, että koko kalastamisen autuus on hävinnyt. Jokialue on maisemaltaan upea ympäristö ja sen soisi olevan sitä myös tulevaisuudessa. Viimevuonna esimerkiksi oli lupa ottaa vain yksi yli 60 senttinen taimen. Tänä vuonna määrä on nostettu 2, eli kyseessä on 100% nousu saalismääriin. Kalastajia on kehoitettu laskemaan saamiaan kaloja takaisin ja sitä toivetta ovat kuunnelleet erityisesti nuoremmat kalastajat. Kaikki eivät ole tähän menettelyyn tyytyväisiä.

Seuraaavan viikonvaihteen aikana (7.7) on Kuusingilla perinteinen kalastuskisa jossa jahdataan sitä kuuluisaa taimenta saaliiksi. Nyt saalista ei enää saa tuoda kisapaikalle, vaan kala on mitattava jokirannassa ja päästettävä vapaaksi. Vuosien aikana on enää hyvin vähän saatu kilpailun aikana taimenia. Kalakisoissa jaetaan kuitenkin palkintoja ja ne on yleensä voitettu harjuksilla. Aion olla tänäkin vuonna mukana edes kannatuksen vuoksi ja nauttimassa kisatunnelmasta. Samoin tuttujen kalastajien tapaamisista.

Joen suurin uhka ja sen tuhoaja on jo vuosikymmenet ollut kotimainen vesivoimayhtiö. Joen latvoilla on sinne aikoinaan rakennettu Myllykosken voimala. Se rakennettiin vain sitä varten, että voimayhtiö saisi rakennusaikana virtaa Kitkajoelle. Sen jokiosuuksia ostettiin parhaimmillaan kahteen kertaan ja rahaa kanneltiin helikoptereista maiden omistajille. Joki säilyi ja on Kuusamon tunnetuin helmi uskomattoman upeine maisemineen. Kuin kostona menneistä voimayhtiö näytti mahtinsa taas kerran viikonlopun aikana.

Voimayhtiö voi lupaehtojensa mukaisesti lyödä luukut kiinni ja laskea joen ns. kuiville. Useina talvina joki on kuivattu ja kaikki syksyllä luonnontaimenten toimesta laskettu kutu on tuhoutunut. Useina kesinä kalastajat ovat voimattomina puristelleet nyrkkejään, kun vesi loppuu kesken kalastuksen.

Kalastaja on rikollinen jos ottaa alamittaisen kalan mukaansa. Kalastaja on rikollinen jos ylittää saaliskiintiönsä. Kalastaja on rikollinen, mikäli käyttää koukkua ottaessaan kalan ylös. Kalastaja on rikollinen jos kalastaa jigillä koskella. Kalastaja on rikollinen, jos kalastaa matosyötillä. Kalastaja on rikollinen, mikäli ei lunasta lupaa.

Rikollinen ei ole voimayhtiö, vaikka se kuivattaisi joen. Voimayhtiö ei ole rikollinen vaikka kaikki taimenet kuolisivat joesta. Voimayhtiö ei ole rikollinen, vaikka kaikki kalastajat sitä sellaisena pitävät.

Jos minä estäisin veden virtaamisen, raastupa kutsuisi. Voimayhtiö sen sijaan...

Kansanedustajat istuvat voimayhtiöiden hallituksissa. Se on yhteiskuntasuhteiden hoitoa. Ei rakenteellista korruptiota. Eihän?

100 Kisat on kisailtu

Maanantai 2.8.2010 klo 21:30 - yrjöpoeka

Kuusamon upeissa maisemissa pidettiin viikonloppuna Kuusingin Kuningas Taimen jokikalastuskilpailut. Kilpailut olivat 15 peräkkäiset ja osanottajia oli 73. Huolimatta kohtuullisen kuivasta joesta, kiitos siitä kuuluu voimayhtiölle ja Myllykosken voimalalle. Veden lämpötila oli reilusti yli 20 ja kalat pysyivät tiukasti piilossa. Puolen yön pimeimpänä hetkenä kalat olivat aktiivisina ja niinpä minäkin sain kosketuksen isoon kalaan. Valitettavasti kysymyksessä oli hauki ja sen arvostus jokikalastajien keskuudessa on erittäin alhainen.. Saan kesäisin useita hauki kaloja joesta ja viimevuosina niiden määrä tuntuu lisääntyvän.
Heinä – elokuun vaihde on erittäin hyvä ajankohta kilpailulle, erityisesti lisääntyvän hämäryyden ansiosta. Kisan aikana sain todeta kalastajien sisäistäneen herrasmieskalastuksen säännöt. Tilaa oli kaikille joella ja suosituissa kalastuspaikoissa pääsi kohtuullisessa ajassa heittämään. Palkintojen jaossa oli väsyneitä kalastajia, mutta hurtti huumori pysyi pinnalla. Kisassa ei saatu yhtään taimenta rannalle ja punnitukseen, muutama irtipäässyt jäi harmittamaan niitä, jotka saivat tuntea taimenen ryntäilyn. Palkintojen jaossa haluttiin muistaa erityisesti nuorten sarjan osanottajia ja kaikki punnituspaikalle tulleet nuoret saivat palkinnon.
Saamani hauki on saanut kekseliäät kalakaverit kuittailemaan tekstiviesteillä ja sähköposti onj tuonut myös muistamisia. Maineeni taimenen pyytäjänä tuntuu olevan mennyttä ja saa nähdä tuodaanko minulle jokivarressa haukivieheitä ja – perhoja käytettäväksi. Kalamiehet ovat erittäin kekseliästä porukkaa, jokivarressa on aikaa miettiä sinisiä ajatuksia.
Kuusingin ja myös muiden Kuusamon suurjokien tilanne on todella huolestuttava. Kalamiehet ovat jo useita vuosia tuoneet huolestumisensa julkisuuteen, mutta vesialueen omistajat eivät juuri kuuntele ulkopuolisten ajatuksia kalavesien hoidosta. Nyt erityisesti Kuusingin tila alkaa olla pohjalukemissa ja joessa alkaa olla muita kalalajeja enemmistönä. Jokialueen poikastuotto ei pysty enää ylläpitämään taimenkantaa ja viimeiset kalat alkavat olla laarissa. Jokialueen kalastuspaine ei ole enää niin kova kuin oli 1990 luvulla. Kalalla on ottajia Venäjän puolen syönnösalueilla ja joen kuivuminen aina talvisin, tuhoaa lopunkin kudun. Suuret koskelo-poikueet syövät jokivarressa kuivuvasta joesta loput taimenen poikaset ja kalastajille jää vain upea jokivarren luonto ihailtavaksi.
Mielestäni nyt on aika rauhoittaa joki muutamaksi vuodeksi ja sinä aikana selvittää kaikki mahdollisuudet ainutlaatuisen kudulle nousevan taimenkannan pelastamiseksi. Kuusamon kunta ja vesialueen omistajat ovat pääroolissa jokien tulevaisuuden suhteen ja heidän tehtävänään on etsiä keinot rahoituksen suhteen. Kalakantojen pelastamiseksi on saatava mukaan myös naapurimaa Venäjä, siellä sijaitsevat taimenten syönnösalueet. Raha on aina ongelmana ja siksi on etsittävä keinoja rahoittaa tulevaisuus projekti EU:n avulla. Samalla on selvitettävä Myllykosken voimalan kohtalo, se tuhoaa säätelyllään lopullisesti Kuusinki joen.
Suomessa kohistaan monista pienistä ötököistä ja ihmiset sitovat itseään vaikka kettingillä puihin ja laitteisiin. Miksi ei tehdä kohua taimenen puolesta? Miksi ei iltapäivälehtien lööpit kerro suurin otsikoin, kuinka tärkeästä asiasta on kyse? Alueet liittyvät Venäjän puolella kansallispuistoon ja on myös Suomen etu säilyttää jälkipolville jotakin ainutlaatuista. Kuningas Taimen on sen arvoinen ja meidän lapsemme ovat sen arvoisia, että myös he voisivat kokea jokikalastuksen tenhon.