Satunnaiset kuvat

2003 ja 5.3kg

Uusimmat

Blogin arkisto

054 Vaalilupaukseni

Keskiviikko 8.3.2017 klo 18:40 - yrjöpoeka

On hienoa huomata, kuinka näissäkin vaaleissa useista ehdokkaista kuoriutuu eri vammaisryhmien ystäviä ja ymmärtäjiä. Neljä vuotta on ollutkin aika hiljaista ja etujärjestöt eivät ole saaneet ääntään kuuluville. Nyt on ja peukutetaan oikein urakalla. Lapsiperheille tuntuu löytyvän aivan kaikkea. Luvataan ilmaisia palveluja ja ketään lupailijaa ei huoleta, mistä eurot revitään. Vanhukset ja muut vaivaiset ovat myös saamapuolella. Nyt ei pitäisi olla kenelläkään valittamista.

Minä tunnettuna toisinajattelijana uskallan olla näistä lupauksista hieman toista mieltä. Jokainen voi luvata mitä vain, jos samalla ilmoittaa mistä kaikkeen hyvään otetaan rahat. Kunnan rahakirstu ei ole pohjaton kaivo, vaan aina on mietittävä uusien palvelujen kohdalla sen vaikutuksia. Kunnille on jo vuosikymmenten aikana sälytetty valtava määrä erilaisia palveluja. Nyt kunnan kirstun tyhjentyessä, mietitään sitä, mistä karsitaan pois.

Mikäli jokin uusi aloite läpäisee valtuuston seulan, seuraavaksi sitä toteuttamaan ryhtyy kunnanhallitus. Sillä luottamuselimellä on jo realistinen kuva kunnan mahdollisuuksista. Valtuuston sana on laki ja hallituksen on jostakin nipsaistava jotakin pois. Vielä 80-luvulla vanhaan hyvään aikaan, perustettiin virkoja ja rakennettiin isoja kunnantaloja. Se oli peräti kannattavaa puuhaa, koska virkoihin saatiin niin runsaat valtionosuudet. Se oli sitä vanhaa jakopolitiikan aikaa.

Nyt jaettavana on vain niukkuutta. Siitä syystä työttömiäkin kurmotetaan tekemään ilmaisia töitä. Tästä syystä hoitajien mitoituksista nipistellään kymmenyksiä pois. Tästä syystä palvelujen taso laskee kuin lehmän häntä. Huolimatta siitä, että nyt näyttäisi talous hieman piristyvän, niin se ei ensimmäisenä kosketa meitä. Huoltosuhteemme vaikeutuu entisestään, kun nuoremmat valuvat kaupunkialueille. Siksi Suomussalmella ei ensimmäisenä kannata luvata mitään uutta jaettavaa.

En itse aio isommin kampanjoida näissä vaaleissa. Minut tunnetaan kohtuullisen hyvin ja tuomio tulee huhtikuun alussa. Siitä tuloksesta näkyy suoraan, uskovatko äänestäjät minun pystyvän hoitamaan valtuutetun vaativaa työtä enää yhtään kauempaa. Vastustajani näkevät märkiä unia siitä hetkestä, kun en enää tule valituksi. Kumpikaan vaihtoehto ei heilauta elämääni mihinkään suuntaan.

Voin lohduttautua sillä ajatuksella, että minun kohdalleni on aina riittänyt näitä palkattomia tehtäviä. Yhdistyksissä, seuroissa ja kerhoissa. Aloitin näihin tehtäviin ajautumisen siinä 1985 vuoden jälkeen. Uskon siihen, etteivät sellaiset tehtävät lopu tekevältä koskaan. Tämän asian minä voin suoraselkäisesti luvata. Nämä eivät lisää veronmaksajien rasitusta. Nämä tehtävät ovat niitä, jotka luovat hyvinvointia ympäristölle.

Pääasia on, että tuppi heiluu.



Avainsanat: vaalilupaukset, köyhälläonnytystäviä, nollasummapeli, jakopolitiikkaa, vapaaehtoisjärjestöissäpuutettatekijöistä