Satunnaiset kuvat

pikku raisa iltapesulla

Uusimmat

Blogin arkisto

106 Tilastoja ja pelolla hallintaa

Keskiviikko 27.3.2019 klo 19:27 - yrjöpoeka

Kepulaiset ovat onnessaan, kun hallitus sai työllisyysasteen nousemaan. Tavallinen kadukulkija kummastelee vain yhtä asiaa. Kun hallitus kertoo 110000 kansalaisen saaneen työpaikan, ovat työttömyysluvut pienetyneet vain 60000. Kun siihen vielä lisää kahden eri toimijan työttömyysluvut kummastelu sen kuin jatkuu. Tilastokeskuksen mukaan maassa on 200 000 työtöntä- Te-toimistojen laskelmissa heitä on 270 000. Samaan aikaan maassa on huutava työvoimapula ja sen poistamiseksi jotkin tahot haluavat tuoda nopeasti 10-100000-tuhatta halpatyöläistä. Ei siis ole ihme, että tavallinen kadunkulkija miettii kerran jos toisenkin päättäjien laskutaitoa.

Tutkijat kertovat työvoimaa tuleen jostakin turkinhihasta ravistelemalla, eli työvoiman ulkopuolelta. Tämä kuullostaa todella oudolta, kun muistaa kuinka tarkoin viranomaisilla on ihmiset jyvitettyinä työllisiin ja työttömiin. Nyt jostakin ihmeen mustasta aukosta löytyykin työvoimaa kymmeniä tuhansia. Talousoppineitten mukaan kyse on nousukauteen liittyvästä ilmiöstä. Heidän mukaansa jossakin on kymmeniä tuhansia ihmisiä jotka eivät edes hae töitä. Näitä tarinoita lukiessa ainakin minulle tulee tunne, etteivät kaikki muumit ole valtinhallinnossa tallella. Eivätkö he todellakaan tiedä, montako työikäistä maassamme on?

Tilastokeskusken mukaan työllisiä oli helmikuun 2019 lopussa 2 504 000 ja heidän laskelmiensa mukaan siinä on nousua 34 000 henkilöä. Huvittavista näissä tilastokeskusken laskelmissa on virhemarginaali tässä laskelmassa. Se on nimittäin sama 34 000 työllistä. Valtion eri virastoissa on pilvin pimein ihmisiä tekemässä nuppiluku laskelmia. He kokoavat työkseen eri tilastoista ja jopa henkikirjoista, kuka missäkin on. He tietävät jokaisen suomalaisen osoitteen ja erityisesti työllisten, koska kaikille äänestysikäisille tulee ilmoitus äänestysoikeudesta. Miten heillä on laskelmissa nousua ja sitten toisaalta he toteavat virhemarginaalin olevan saman? On siinä Ojalan laskuopin saaneella kummastelemista.

Jos ovat politiikot nyt kärkkäitä hyökkailemaan toisia politiikkoja vastaan, niin sosiaalinen media on aivan oma lukunsa. Siellä raivotaan aivan vapaasti ja kuvalla ja nimellä. Suorasukaisia ehdotuksia saunantaakkse viemisestä ja ne ovat kilteimmästä päästä. Perussuomalaiset laittoivat vaalivideokseen politiikkoja uhkaavan ja lyövän mustan hahmon. Nyt ei voi välttyä ajatukselta, että tämä ei pääty hyvin. En ole yksin ajtuksen kanssa, että video on ollut alkusoittona todelliselle terrori iskulle. Soinin kimppuun pullo aseenaan hyökännyt näytti muille, mitä on odotettavissa. Turvamiehet estävät iskut.

Seuraava aste on siirtyminen kovempiin ja rajumpiin keinoihin. Puheet ja kiihoittaminen ovat nyt muuttuneet uudeksi normaaliksi. Uhkaamiset ja jopa toisen henkeen ja terveyteen liityvät sanat, saavat maailman onnellisimman maan näyttämään todella oudolta. Mikä tahansa sosiaalisen median viestiketju kertoo tästä. Kaikkialta löytyy henkilöitä, jotka aloittavat keskusteluketjujen trollaamisen. Hyvin pian siellä kiehuukin uhkailujen ja raivon tulva. Itse olen jo miettinyt sitä, onko tämä johdettua? Ovatko kaikki trollaamista harjoittavat oikeita henkilöitä, vai äärilaidan luomia hahmoja.

Minä todella pelkään seuraavia viikkoja. Kaikki viittaa todelliseen uhkaan ja ehdokkaiden on syytä katsoa ympärilleen. Pelkoa käytetään nyt aseena ja yksi sen käyttäjistä on Halla-ahon perussuomalaiset.

Avainsanat: työllisyysaste, nousukausi, tilastokeskus, perussuomalaistenvaalivideo, pelollahallitseminen

089 Kekkonen on haudattu

Maanantai 17.4.2017 klo 19:02 - yrjöpoeka

Maailma on muuttunut viimeisten 10-vuoden aikana suunnattomasti. Moni ei edes pysähdy oikeasti pohtimaan muutoksen suuruutta. Tiedonvälitys on sen suurin aiheuttaja. Some-kulttuuri, joka toimi 24h/365 vrk kaikkialla maailmassa. Tämän hetken sana on twiitti, sen tunnistavat kaikki. Maailman napamiehistä Trump kertoo sanomisensa sillä. Kuvat ja sanat vilistävät kaikkialla. 2000-luvun alussa puhuttiin kiireen tulosta, mutta sen suuruutta ja nopeutta ei ole osattu edes kuvitella.

Kaikkialla on yhtäaikaa vallinnut taloudellinen lamakausi ja rahamarkkinoiden korot ovat olleet miinusmerkkisiä. Siitä huolimatta tiede ja tekniikka on sinä aikana kehittynyt valtavin harppauksin. Onko niin, että seuraavan nousukauden aikana maailma kokee uudelleen tieteen ja tekniikan uudenlaisen mullistuksen. Mikä on se muoto, jolla korvataan twiitti? Onko se jo hologrammien aikakauden nousu. Tila jossa kuva projisoituu tilaan reaaliajassa ja voi keskustella vastakumppanin kanssa?

Mitä tapahtuu tämän suuren murroksen kynnyksellä meillä Suomessa? Talouden nousukaudesta ovat jo merkit näkyvissä ja muutokset ovat olleet nyt todella nopeita. Mitä sanovat Kainuulaiset ja Suomussalmen ikääntyvä väestö? Ei usko, vaikka näkee. Ensimmäiseksi epäillään sen heti huomenna taittuvan ja entistä kurjemmat ajat ovat edessä. Kaiken tämän kurjistelun lomassa kaipaillaan Kekkosta takaisin.

Kekkonen oli oman aikakauden tuote, mutta tässä ajassa hänellä ei olisi mitään tekemistä. Tästä on esimerkkinä ikiliikkuja Väyrynen. Sama levy pyörii ja samat vanhat uskolliset äänestävät hänet aina jatkoon. Jokainen voisi hetken pohtia, mitä tämä Kekkosen ihailija on saanut aikaiseksi viimeisten 10 – 20 vuoden aikana? Ei mitään. Sekasortoa omassa puolueessaan ja riitoja kaikkialla minne hän ilmestyy. Sama on edessä kaikilla menneisyyden haamujen manaajilla.

Suomi ja Suomussalmi ei menesty näillä eväillä. Nyt on uskallettava ajatella ja tehdä nopeasti ratkaisuja, joilla on kantavuutta tämän ja huomisen Suomessa. Meidän on reilusti uskottava, että meidän vahvuutemme on luonto ja metsät. Aina ne ovat meidät pelastaneet ja ne tekevät sen tänään. On vain uskallettava sanoa, ettei samalla tavalla kuin ennen. Nyt luonto ja metsät on tuotteistettava. Niiden arvo on nyt ja tulevaisuudessa niiden puhtaudessa ja mahdollisimman luonnontilaisina.

Edellisen vuosisadan hakkuiden jäljet katoavat. Niiden jäljiltä meille on kasvamassa vihreä erämaa. Suomussalmella ja lähialueilla niistä käytetään nimitystä selkonen. Maailmalla on pulaa tällaisista alueista ja matkailu tarvitsee näitä. Kainuun suurin tulevaisuuden tuote on liian lähellä meitä ja meidän arkipäiväämme. Uskallammeko katsoa niitä oikeasti toisin silmin? Tuotteina joilla on mittamaton arvo meidän aluetaloudellemme.

Meillä on varaa yhtäaikaa jalostaa metsiämme myös muuhun käyttöön. Uskommeko sellun olevan ratkaisu? Vai onko puusta muuksi? Tuotteiksi joilla on toisenlainen arvo? Kestävä ja pitkäaikainen. Palatkaamme Kekkoseen. Hän kysyi kerran, onko maallamme malttia vaurastua. Nyt minä voisin kysä hieman toisin.

Onko meillä malttia pitää huolta kansallisesta pääomasta. Metsistämme. Teollisuustyö tehdään muualla. Rahat kannetaan tänne. Meidän ei tarvitse mennä minnekkään.

Avainsanat: kekkonen, paavoväyrynen, hologrammit, nousukausialkoisuomessa, onkomaallammemalttiavaurastua