Satunnaiset kuvat

Ilves pariskunnan jälkijono

Uusimmat

Blogin arkisto

248 Meidän lyhyt muistimme

Lauantai 17.11.2018 klo 16:24 - yrjöpoeka

Viikon aikana oppositiopuolueet ovat esittäneet omia vaihtoehto budjettejaan. Totuttuun tapaan istuvan hallituksen ministerit ja kansanedustajat rökittävät oppositiopuolueita näiden esityksistä. Erityisen lennokkaasti vastaili istuva valtiovarainministeri Petteri Orpo. Hänen mielestään erityisesti pääoppositiopuolue SDPn esitys oli höttöinen. Kaiken kaikkiaan jokainen esitys leimattiin täydeksi huuhaaksi. Näin on aina toimittu ja toimitaan varmaan hamaan ihmiskunnan loppuun saakka.

Kaikista hupaisinta näissä keskusteluissa on se, että samat virkamiehet laskevat hallituksen ja opposition esittämät luvut. Kun oppositio tämän ilmaisee, se on kuin tuuleen huutaisi. Hallituksen mielestä oppositio on populistinen esityksissään ja ne pysyvät höttöisinä. Se on aina ollut kummallista, että median edustajat siirtyvät aina kulloisenkin hallituksen lukujen taakse. Sellainen kuva uutisoinnista väistämättä tulee. Opposition lukuja tarkastellaan tiukan sihdin takaa arvostellen, mutta hallituksen luvut kerrotaan sellaisenaan. Medialle ne ovat kulloinkin kuin Jumalan sanaa.

Vaaleihin puolueet menevät toisiaan nokitelleen ja kaikilla on suuret lupaukset. Oppositio on suurimman koetuksen edessä, kun se on luvannut vaihtoehtobudjetissaan useita parannuksia olemassa olevaan. Niitä hallituspuolueet sitten toreilla ja turuilla väheksyvät ja maalailevat maailmanloppua, jos oppositio pääsee esityksineen valtaan. Sen oppositio taatusti nyt tekee. Huolimatta maailman talouden noususuhdanteesta, istuva hallitus on itse saanut maalattua itsensä nurkkaan. Jatustelevana ja päättämättömänä. Hallituksena, jonka esitykset ovat jatkuvasti eduskunnan valiokuntien käsittelyissä muuttuneet ja lopulta hallitus on vetänyt ne pois. Sotesopasta puhumattakaan.

Muistavatko äänestäjät näitä vaihtoehtobudjetti puheita? Eivät ne muista. Vaaleissa äänestetään sitä vaihtoehtoa, joka omasta mielestä on paras. Vaalien jälkeen voittanut puolue aloittaa hallitusneuvottelujen vetämisen. Suurin puolue tulevissa vaaleissa asettaa niitä omia tärkeitä asioita kynnyskysymyksiksi toisille puolueille. Kuten aina, useat niistä kysymyksistä ovat samoja, joita suurin puolue on esittänyt vaihtoehto budjetissaan.

Koska kirjoitan näin, se johtuu siitä, että uskon SDPn olevan suurin puolue kevään 2019 vaaleissa. Huolimatta Petteri Orpon höttöisistä kommenteista, hänen puolueensa joutuu nielemään suuren osan SDPn ajamista asioista. Tämä sikäli mikäli haluaa hallitukseen. Ja sitä kokoomus haluaa aina. Hallituksessa ne asiat päätetään miesten kesken. On siellä toki tomeria naisia, mutta kyllä miehet ne isot linjat vetävät. Tämä ilman metoo merkkiä. Tosiasia.

Vaaliväittelyjen jälkeen äänestäjät ovat tovin ihmeissään. Pahimmat riitapukarit istuvat ilmeet muikeina hallituksessa. Kokoomuksen maalailemat uhkakuvat sosialistien höttöisistä lupauksista ovat vaihtuneet niiden kannattamiseen. Tulevissa vaaleissa pyrkivät kaikki nykyiset hallituspuolueet kertomaan kansalaisille, että punavihreät haluavat kaataa kaiken sen hyvän, mitä oikeistohallitus on saanut aikaan. Vaalikrapulan jälkeisinä aikoina äänestäjäparka on ahdingossa. Mihin voi enää luottaa. Kokoomus istuu taas hallituksessa. Hallitus toteuttaa punavihreää uhkakuvaa. Äänestäjä ei saa mitään takuuta kannattamalleen maailmankuvalle. Puolueiden maailmankuva on lopulta sama. Puolueille riittää, kunhan pysytään vallassa.

Ikiliikkuja on tämä apparaatti.

Avainsanat: oppositiopuolueidenvaihtoehtobudjetit, vaalilupaukset, sanojensasyöminen, äänestäjänmuistionlyhyt, höttöisetvaalilupaukset, vaalienjälkeinenkrapula