Satunnaiset kuvat

Silloin joskus ennen

Uusimmat

Blogin arkisto

155 Suomussalmi Rock

Sunnuntai 15.7.2018 klo 18:25 - yrjöpoeka

Muutaman viimeisen päivän aikana rokki on kaikunut pitkin autioituneita taajaman katuja. Suotuisat kelit ovat saaneet kaikki kynnelle kykenevät tyhjentämään kauppojen muhkeita juomavarantoja ja rokkaaman sen voimin useita öitä. Parhaimmillaan aamu viiden (5) aikaan mylvivät autojen stereot ja nohevimmat kokeilevat, löytyykö autosta vielä voimaa. Rokkia ja mylviviä mottorin saundeja kunnellen on mukava vanhusten herätä hikisen yön jälkeen.

Paikallislehti Ylä-Kainuu on ollut täpinöissään tapahtumien virrasta. Täpinöissään ovat myös pullojen ja tölkkien kerääjät. Todella lämmin ja kuuma keli on muutoinkin saanut iäkkäät ihmiset voimaan huonosti. Siksi he eivät ole täpinöissään taloja heiluttavista rokkisaundeista. Täpinöissään ovat tänään juomatehtaat. Nyt käy kaupaksi kaikki mitä kaupan sisälle ehditään kärrätä. Tämä on kyllä huonoa logistiikkaa. Kaljarekka voisi pysähtyä torille ja jakaa siitä suoraan janoisille juomat. Tiedän, se ei onnistu. Meidän oma byrokratiamme estää sen täydellisesti. Jos se ei riitä, eduskunnan pahviaivot keksivät lisää esteitä.

Koska Suomussalmi nyt rokkaa, rokkaa myös meidän oma paikallislehtemme. Nettijulkaisun raflaava otsikko kertoo, Suomussalmella tehdään eniten metsästysrikoksia. Useimmille riittää otsikko ja siitä annettava tuomio on valmis. Me metsästäjät olemme rikollisjoukkoa. Aiheesta käydään kädenvääntöä sosiaalisessa mediassa ja pelkän otsikon antamalla jumalallisella varmuudella. Mitäkö minä ajattelen tästä, kysyy jo moni minut tunteva. Olen metsästäjä, kalastaja ja vuosikymmeniä itse valvoin metsästyksen tilaa virkamiehenä.

Koko artikkelin ja eri tilastoihin tutustumalla näkee, etteivät Suomussalmelaiset ole sen rikollisempaa sakkia kuin uudenmaan alueen metsästäjät. Ensimmäisenä on otettava esille se, millaisesta alueesta puhutaan. Suomussalmi kuuluu niihin kuntiin, joiden suurin maanomistaja on Metsähallitus. Se tilkitsee valtion budjettivajetta myöntämällä metsästyslupia niin paljon kuin sielu sietää. Pienriistanmetsästykseen ja erityisesti hirven ja petoeläinten metsästykseen. Rikokset, mitä ne ovatkin tapahtuvat siis Suomussalmella.

Hirvenmetsästys on se, joka tuo eniten harmia tälle rintamalle. Hirvi on valtiolle niin arvokas lehmä, että metsästyksessä tapahtuva ns. laiton kaato on automaattisesti rikos. Tämä siitä huolimatta että metsästäjä ja seurue kaikin tavoin kertoisi asiasta avoimesti. Hirvilehmän ampuminen ennen vasoja on se suurin syy. Mikäli näet vasat ensin ja ammut sen ensin, et syyllisty mihinkään laittomaan. Suomeksi sanottuna väärä ampumisjärjestys tekee metsästäjästä suuren rikollisen. Tästä voi jokainen olla mitä mieltä tahansa, mutta hirvet joutuvat jokatapauksessa metsästäjien pataan.

Pienriistan metsästys on toinen suuri pullonkaula. Metsälintujen metsästyksen alettua, Suomussalmen tuhansilla metsäautotie kilometreillä käy tavaton kuhina. Siinä kunnan asukit ovat vähemmistönä ja suurin tiemetsästyksen paine tulee muualta tulleista. Miksi olen tästä varma? Ei tarvitse kuin katsoa tilastoja kunnan asujamistosta. Olemme hautaan kaatuvaa sakkia. Kunnan väkiluku on puolittunut ja laskee edelleen rajusti. Nuoret metsästäjät puuttuvat koska ovat opiskelemassa muualla suomessa. Metsähallitus kehuu riistatilannetta ja myy lupia niin paljon kuin ostetaan.

Mitä ne lupia ostavat metsästäjät saavat? Valtavasti hakattuja ja kynnettyjä metsiä. Omistajana juuri luvan myynyt metsäävaltio. Tuhansia kilometrejä metsäautoteitä. Niitä rallatessa voit aivan yhenäkkiä nähdä näyn. Metson joka kävelee tiellä puiden puutteessa. Tästä johtuen kahden viikon päästä et enää näe ainoatakaan metsälintua missään. Itse olen nähnyt ajan, jolloin meillä oli metsiä. Oli lintuja. Ainoa mikä puuttui, olivat metsäautotiet. Nyt en halua nähdä tätä rallia ja riistatonta kynnökköä. Rahastakoon metsävaltio myymällä tyhjää. Samalla ovenavauksella voidaan saada jokunen rikos selvitettyä. Tieltä ampuminen on rikos.

Pahimmat rikokset Suomessa tapahtuvat poronhoitoalueilla. Suomussalmi kuuluu näihin alueisiin. Siksi suurpetojen metsästys poromiesten ja muiden metsästäjien toimesta tuottaa väistämättä yhteentörmäyksiä. Samaan aikaan karhujen ruokinta on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja karhuja on todella paljon. Samoin muita suurpetoja. Karhujen metsästyksessä puhutaan suurista rahoista ja se tuottaa ylilyöntejä. Tahattomia ja tahallisia. Suurpedot saavat usein ihmismielen sekoamaan ja erityisesti sen suuren rahallisen arvon takia. Kuten muissakin tavoissa, rikokset tapahtuvat taasen Suomussalmella. Olipa metsästäjä mistä tahansa, syy on Suomussalmelaisten.

Hyvä Ylä-Kainuu! Suomussalmi rokkaa! Rock..rock..

Avainsanat: suomussalmirock, paikallislehtiylakainuu, enitenmetsästysrikoksiasuomussalmella, vääräampumisjärjestys, poronhoitoalue, suurpedot

045 Löylykauhasta asiaa

Torstai 15.2.2018 klo 19:37 - yrjöpoeka

Kuntalaisaloite on lähivaikuttamisen keino, jolla kuntalaiset voivat tuoda äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Kuntalaisaloite on yksittäisen asukkaan tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite, jonka kautta kunnan asukas voi vaikuttaa suoraan oman kuntansa toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaisten aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (410/2015) 23 §:ssä

Kunnan asukkaiden lisäksi yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Myös palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa

Näin kerrotaan kuntaliiton sivuilla. Kunta on se elin, johon valitaan kunnanvaltuutetut tekemään päätöksiä. Päätökset koskettavat kuntalaisia ja ne eivät aina tyydytä kunnan asukkaita. Toiseksi jokin palvelu voi olla huono ja toimimaton. Jossakin kohteessa voi olla vikaa ja kuntalainen voi haluta siihen korjausta. Sitä varten on olemassa kuntalaisaloite. Aloitteeseen kannattaa kirjata vapaamuotoisesti mikä mättää. Aloitteeseen kirjataan missä kohde tai vika sijaitsee. Tai sitten mihin ja minne halutaan mahdollisesti jotakin uutta.

Kuten kuntaliiton ohjeessa selkeästi kerrotaan, kuntalaisaloite on kuntalaisia varten. Aloite esitetään kunnan luottamuselimissä ja lopullisen vastauksen antaa joko virkamies, alempi luottamuselin ja viimesijaisena kunnanvaltuusto. Kaikki kuntalaisaloitteet tuodaan kunnan valtuustolle vuosittain tiedoksi. Näin tämän pitäisi toimia käytännössä. Nyt saan kuitenkin hämmentyneenä seurata, kuinka Suomussalmen kunnanvaltuutetut tekevät itselleen kuntalaisaloitteita. Voitte lukea siitä tästä.

Olen itse toiminut pitkään kunnanvaltuutettuna ja toiminut eri lautakunnissa ja myös puheenjohtajistossa. Olen toiminut myös maakunnallisissa tehtävissä kaksi valtuustokautta. Missään en ole aiemmin törmännyt tällaiseen toimintaan. Valtuutetulla on jo valmiiksi kaikki ovet avoinna kunnan/maakunnan virkakoneistoon. Mikäli jokin asia ei toimi, silloin rittää keskustelu vaikka kahvipöydässä ja asiaa lähdetään korjaamaan. Nyt valtuutettu toiminnallaan työllistää koko koneiston.

Ensiksi virkamies käsittelee asiaa, kirjaa sen saapuneeksi ja se kirjataan kunnan diaarioon. Seuraavaksi siitä tehdää suunnitelma joka viedään luottamuselinten käsiteltäväksi. Tupakkia, kahvia ja aikaa kuluu. Kuten tässäkin paikallislehti Ylä-Kainuun jutussa ilmenee, löylykauhan hankintaan vaadittiin useiden kuukausien työ. Homma olisi toiminut näppärästi siten, että olisi esittänyt kylpylän henkilökunnalle vastaanottotiskillä kysymyksen. Saisiko saunaan toisen löylykauhan, kiitos. Valtuutetulle tämä oli ilmeisesti liian vaikea rasti. Valtuutettuna hän oli saanut esitteistä lukea taikasanan. Se sana oli kuntalaisaloite. Haa, minä Matti Mulari olen kuntalainen. Voin siis tehdä valtuutetuille tiukan kysymyksen ja vaatimuksen.

Suomussalmi suuntaa näin reteästi huomiseen. Virkamiehet saavat työtä ja tuppi heiluu. Paikallislehti Ylä-Kainuu kirjaa valtuutetun tekemän urotyön kansalaisille luettavaksi.

Suomussalmi. Tahdosta tekoihin.

Avainsanat: kuntalaisaloite, kuntaliitto, kuntalaisenvaikuttamismahdollisuus, paikallislehtiyläkainuu, suomussalmitahdostatekoihin

241 Yhdessä tehty Joulu

Sunnuntai 24.12.2017 klo 12:12 - yrjöpoeka

Yhdessä tehden ja iloiten saadaan usein sellaisia tapahtumia, joista riittää muisteltavaa pitkään. Ylä-Kainuu lehden tukemana vapaaehtoisten iloinen joukko rakensi Suomussalmen seurakunnan tiloihin ikimuistettavan tapahtuman. Tapahtuman nimenä oli Yksinäisten joulujuhla. Juhlassa on tietysti aina ohjelmaa ja siihen löytyi esiintyjiä välittömästi. Juhlassa syötiin oikea jouluruoka ja kahviteltiin lopuksi. Yhteisten joululaulujen jälkeen myös pukki kävi paikalla ja hänen säkissään oli kaikille lahjapussukka.

Pois lähtiessään usea kertoi tapahtuman olleen heille ainutlaatuisen. Sain kuulla iäkkään miehen kertomana, kuinka hänestä oli tuntunut ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin joulun kosketus. Pöydät olivat kauniisti koristeltu ja katettu. Hänelle oli ollut kokemus, etttei häne tarvinnut edes nousta pöydästä ennekuin lähdön hetkellä. Iloiset avustajat ja iloiset pienet tontut häärivät pöytien välissä autellen ihmisiä. Tuoden ruokaa ja vieden tyhjiä astioita pois. Tämä mies oli saanut rauhassa keskustella pöydässään olleiden muiden yksinäisyyttä kokeneiden kanssa.

Mukana olleiden kymmenien vapaaehtoisten iloinen asenne tarrttui myös paikalle saapuneisiin. Itse seurasin tapahtumia välillä sivusta ja puheensorina ja iloiset ilmeet ihmisten kasvoilla kertoivat tapahtuman olleen jokaiselle mieleen. Loppusiivousta tehdessä sama iloinen asenne pysyi loppuun saakka. Sain kuulla mukana olleilta, kuinka joulun tunnelma oli oli tarttunut heihin yhdessä tehden. Kanssani keskustelleet olivat iloisia siitä, että he olivat saaneet olla pieninä osasina mukana. Samaan voin sanoa itsekin. Sain olla mukana iloisten ja nauravien vapaaehtoisten joukossa. Yhdessä tehden.

Mukava on nyt asettua aloilleen ja odottaa joulupukin vierailua lastenlasten luona. Eilinen kokemus yhdessä muiden kanssa avasi joulun sanomaa. Nyt saa joulu tulla.

Avainsanat: paikallislehtiyläkainuu, suomussalmenseurakunta, suomussalmenkunta, yksinäistenjoulujuhla, joulunsanoma

215 Kuhan etes sinnepäin

Maanantai 13.11.2017 klo 17:31 - yrjöpoeka

On ihan pakko hieman taas kommentoida noita energian tuottamiseen liittyviä asioita. Erityisesti erään vihreänpuolueen mielenmuutoksia. Heille ei käy vesivoima, heille ei käy ydinvoima. Heidän mielestään energiaa on tuotettava uusiutuvalla energialla. Näitä ovat heidän mielestään tuulivoima, aurinkokeräimet ja biotuotteet. Nämä ovat tietysti minunkin mielestäni hyviä ja kannatettavia asioita.

Nämä puheet ovat tietysti tarkoitettu vihreitä arvoja kannattavien äänestäjien kuultaviksi. Todeksi niitä ei saa laittaa. Eduskunnan annettua hieman vipuvoimaa tuulivoima rakentamiseen, tuulipuistoja on alkanut nousta useille paikkakunnille. Kainuussa on ensimmäiseksi rakennettu Kivivaara – Peuravaara alueelle keskittyvä tuulipuisto. Paikalliset pitävt niitä erinomaisena asiana ja kukaan ei oikeastaan näe niiden haittaavan ihmisten eloa. Suunnitteluvaiheessa toki kuului kitinää ja se on normaalia. Kaikkien onneksi vihreillä ei ole paikallista voimaa. Siksi puisto on pystyssä ja on uljas näky, tottavieköön.

Siellä missä vihreillä on vähänkään paikallista voimaa, vastustetaan kaikin keinoin suunnittelua ja rakentamista. Facebookin eri ryhmissä on esimerkiksi Kuusamossa yksi ja sama toimija, joka jakaa linkkejä vastustaakseen Posion rajoille suunniteltua tuulivoimapuistoa. Kuusamon alueelle suunniteltuja puistoja vastustetaan tietysti verisesti. Linkkejä kommentoivat samat henkilöt. Periaate tulee kyllä selväksi. Mikään sellainen joka tuo työtä ja euroja alueelle ei käy. Kaikki halutaan säilöä ja museoida. Paikallisten siitä ei tule saada elantoa, maisemat on varattu vihreiden arvoja kannattavien ihastelupaikoiksi.

Toinen mieltä kaihertava asia on myös otsikon mukainen, kuhan on etes sinnepäin. Suomussalmi teki päätöksen ottaa pakolaisia ja tänne saatiin muutamia lapsiperheitä. Nyt paikallislehti Ylä-Kainuu teki aiheesta jutun. Itse pidän juttua varsinaisena hutunkeittona. Jätän suoremman vertauksen ääneen sanomatta. Jutussa on haastateltu kunnan hallintojohtajaa. Hänen mukaansa kunta on toiminut suorastaan loistavasti. Pakolaiset ovat kotoutuneet ja heille on näytetty urapolut suunnata eteenpäin. Jutunmukaan he ovat saaneet hyvät eväät Suomen kielestä. Tämä on ihan täyttä... äähhh, no muunneltua totuutta.

Ei suomalaista alkuperää oleva kotouttaja ei osaa edes kunnolla suomenkieltä. Näillä eväillä he ovat pysyneet kielitaidottomina. Lasten osalla koulu on antanut edes hieman eväitä kieleen. Syy miksi he muuttavat äkkiä täältä pois ei ole kunnan onnistumisesta kiinni. Pakolaisten turhautuminen huonoon opetukseen on suurin syy. He ovat pyrkineet viimeisen puolivuotta epätoivoisesti muualle. Kaikki keskustelut ovat katkenneet siihen, että he voivat mennä minne haluavat, mutta kunta ei heitä siinä auta. Onhan se kyllä hienoa kotouttamista. Kielitaidottomana vaeltaa Suomessa. Suomi kiittää.

Odotan mielenkiinnolla syyrialaisten pakolaisten kommentteja hallintojohtajan ylistävistä puheista. Paikallislehti tekee hienoja juttuja. Kysyä sopii sitä, mikseivät toimittajat kysy itse kohteina olevilta mitään? Hienosta jutusta ei taitaisi tulla sellaisia mitä kunnan johto haluaa ulosantaa. Kunta on toiminut hyväntekijänä ja nyt kerrotaan lehden palstoilla kuinka me ollaan hyviä. Kunta pesi näin kätensä.

On luojan onni, ettei pakolaisia enää saada tänne. Olen päässyt hieman kurkistamaan näiden pakolaisten ”kotoutumiseen”. Minua hävettää. Kuntalaisten ja suomalaisten puolesta.

No, kuhan etes sinnepäin....

Avainsanat: uusiutuvanenergiansuosiminen, syöttötariffi, maaninkavaarantuulipuisto, kirjoitetaanmuunneltuatotuutta, pakolaisiaotettaisiinmutteisaada, yläkainuupaikallislehti

187 Ostajat ovat syyllisiä

Keskiviikko 27.9.2017 klo 10:40 - yrjöpoeka

Syrjäseuduilla syyllistetään kaupoissa kulkevia asiakkaita. Heiltä toivotaan yhteisvastuuta ja kauppauskollisuutta aivan sen takia, että kauppa pysyy pystyssä. Tähän samaan ansaan ovat sujahtaneet kuntien elinkeinoasioista päättävät luottamushenkilöitä myöten. Tasaisin väliajoin tehdään uutinen lopettavasta kaupasta ja kerrotaan sen johtuvan asiakkaiden tyhnmyydestä.

Viimeksi törmäsin siihen kotikunnassani kun paikallislehti uutisoi lopettavasta kirppari myymälästä. Sitä ennen paikkakunnalta loppui urheiluliikkeen toiminta. Ennen loppua tämä liike oli jo muuttanut sisältönsä pelkiksi vaatteiksi. Urheiluvälineitä ja metsästystarvikkeita siitä ei enää saanut. Tästä paikallinen virkamies oli lehden mukaan erittäin pahoillaan. Hänen mielestään urheiluliikettä tarvitaan täällä. Hänen mukaansa syynä on myöskin kaupan keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin.

Sama virkamies kertoo myös asiakkaiden käyttäytymisen muuttuneen. Lehden mukaan hän kertoo asiakkaiden käyvän ennen ostopäätöstä paikallisessa liikkeessä tutustumassa ja tarvittaessa sovittamassa tuotetta. Hänen mukaansa takuuasioissa tullaan sitten paikallisen liikkeeseen hakemaan takuuta. Hän toivoisi lisää yhteisvastuuta ja ostosten keskittämistä paikallisiin liikkeisiin. Lehden ja virkamiehen sanojen mukaan ostosta tekevä on syyllinen valinnoissaan. Käydäänpä tätä syyllisyysasiaa lävitse hieman tarkemmin.

Suomussalmen väkiluku oli suurimmillaan 1970-luvun taitteessa vajaalla 16000 asukkaalla. Nyt väkiluku on melko tarkalleen puolittunut. Lasten syntyvyys on romahtanut sadoista vain 30-40 paikkeille. Samaan aikaan hautausmaalle siirtyy väkeä 140 – 200 hengen vuosivauhtia. Väestön keski-ikä nousee kokoajan ja muutosta ei tällä haavaa ole näköpiirissä. Valtion virkoja on lakkautettu sadoittain valtion säästöjen takia. Miestyövaltainen metsätyö on käytännössä loppunut. Muutama pieni yritys sinnittelee vielä.

Tästä väestön ikääntymisestä ja lasten loppumisesta seuraa se, etteivät jäljelle jäävät uusi enää jokavuosi vaatteitaan ja varusteitaan. Usein vaatteet kestävät kymmeniä vuosia ja kelpaavat hyvin. He tarvitsevat vain peruselintarvikkeita. Liikkeet ja yrittäjät ovat vain haikailleet entisen perään, vaikka paikkaunnan ja koko maakunnan sisäinen murros on jokapäivä ollut läsnä viimeiset 20-vuotta. Liikkeet eivät ole lähteneet mukaan kaupan murrokseen, joka toimi sähköisessä verkossa. Tämä on syntynyt asikkaidentarpeesta lähtien. Kun jokin erikoisliike on vähentänyt tai lopettanut toimintansa asiakas on sujuvasti siirtynyt ostamaan verkossa. Oman kokemukseni ja havaintojeni mukaan tämä kauppa toimii erinomaisen hyvin. Vaikka postin kulku takkuaa, usea tuote ilmestyy kotiovelleni 1-3 päivän viiveellä.

Yhdenkään tuotteen takuun kanssa ei ole ollut ongelmia. En ole itse ja ei kukaan tuntemani ole koskaan käynyt valittamassa paikallisessa liikkeessä tuotteiden takuun kanssa. En ole myöskään käynyt katselemassa ja sovittamassa mitään tuotetta paikallisessa liikkeessä ja sitten tilannut muualta. Suomalainen mies ei osta koskaan näin. Hän tietää tarkalleen mitä on hakemassa ja käy tarvittavan ostoksen tekemässä siellä missä sitä on.

Omistajilta ja elinkeinoasioiden parissa työskenteleviltä ostajien syyllistäminen on surkuhupaisaa. Olisi syytä tutkia omaa käyttäytymistään ja maailman menoa. Mikäli ei pysy ajassa mukana kauppa loppuu. Samoin kunnan virat elinkeinopuolella.

Avainsanat: yläkainuupaikallislehti, suomussalmenkunnanelinkeinoasiamies, kaupanmurros, ostoskäyttäytymisenmuutos, verkkokauppaontätäpäivää, asiakasuskollisuusvalinkauhassa, suomikaupungistuu,

029 Harkinnan puutetta

Sunnuntai 9.6.2013 klo 9:22 - yrjöpoeka

Perussuomalaisten jatkokevätkokous on takana. Asiat saatiin päiväjärjestykseen. Muutoin sen tiimoilta selvisi, että puolueeseen on päässyt sellaisia pyrkyreitä, joita eivät mitkään säännöt pidättele. He eivät myöskään peittele kohellustaan ja osaamattomuus vaivaa heistä jokaista. Huono puoli näistä koheltajista on se, että he juuri vahingoittavat puolueen julkikuvaa. Joku voisi nimittää heitä idiooteiksi, mutta minä en halua osoitella mitään kansanryhmää. Siitä on Jussi Halla-Aholla huonoja kokemuksia.

Piirin puheenjohtaja Toivo Kyllönen otti asiaan kantaa yleisönosasto kirjoituksellaan Kainuun Sanomissa 6.6.2013. Kyllösen mielestä meidän pitää rohkeasti putsata oman pesän likaajat puoluetoiminnasta ulos. Kunnallisvaaleissa meidät on äänestetty hoitamaan kuntalaisten asioita. Se on pidettävä kirkkaana mielessä. Koheltajat eivät tätä asiaa ole sisäistäneet. Kuin sonnilauma he marssivat omaa tietään ja se ei voi olla perussuomalaisten tie.

Ylä-Kainuu paikallislehden pääkirjoitus 30.5.2013, sai minut kyllä täysin ymmälleni. Päätoimittaja Martti Huusko kirjoitti metsien merkityksestä Ylä-Kainuulle. Asia on noin, metsillä on ja myös jatkossakin sillä on erittäin suuri merkitys aluetaloudelle. Pääkirjoituksessaan hän perää lisää yritteliäisyyttä erityisesti mekaanisen puunjalostuksen puolelle. Olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä.

Sitten hän kirjoittaa, kuinka ”yhä suurempi osa metsävaroista lipuu kuin aikoinaan irtouitossa Etelä-Suomeen jalostettavaksi”. Hän jatkaa, ”Parhaillaan Kontiomäen asema-alueelle on suunnitteilla suuri raakapuuterminaali”. Sitten hän kirjoittaa sen, mikä sai minut ihmettelemään ja ymmälleni. Hän kirjoittaa, ” Sen ei soisi toteutuvan”.

Tuossa kappaleessa pääkirjoituksessa on suuria ajatusvirheitä, joita en olisi uskonut lehden päätoimittajalla olevan. Tosiasia on, että puuvirrat menevät etelään, koska alueella ei enää sijaitse suuria tehtaita. Olemme raaka-aine reservaatti ja se on hyväksyttävä. Kontiomälle ei ole suunnitteilla, sinne on jo rakennettu melkein valmiiksi puuterminaali. Päätoimittajan ajatus, ettei sen soisi toteutuvan, on aivan käsittämätön.

Terminaaleilla on jatkossa suuri merkitys erityisesti rauteille ja Ylä-Kainuulle. Seuraava puuterminaali on nimittäin suunnitteilla juuri Suomussalmelle ja paikkana on Pesiö. Puuvirtoja on kannattavampi kuljettaa rautateillä ja nämä terminaalit vahvistavat samalla rautateiden asemaa. Suomussalmi on yhtenä Koillisen-alueen kuntana muiden alueen kuntien mukana vahvasti kannattamassa Koillisen-rataverkko hanketta. Tämä rataverkko kuljettaisi tulevaisuudessa puuta ja alueen mahdollisista kaivoksista tulevaa malmia.

Olisikohan päätoimittajan tutustuttava hieman paremmin siihen, mitä alueella on suunniteltu ja päätetty? Kainuulaisena en voi hyväksyä ajatusta, että vastustaisimme sitä, mitä itsellä ei ole. Kaikki mitä Kainuuseen saadaan, on yhteistä ja puolustettavaa. Terminaalien ja rautatien mukana aluetalous on saamassa tulevaisuuden uskoa. Sitä me tarvitsemme. Uskoa.

Mutta metsä on nähtävä puilta.

Avainsanat: sääntömääräinenjatkokous, sonnilauma, jussihallaaho, ylä-kainuupaikallislehti, päätoimittajahuusko, puuterminaali, koillisenrataverkkohanke, usko

033 Ukin ja mummon ilona

Lauantai 6.3.2010 klo 20:38 - yrjöpoeka

Ilona tyttö käväisi yhden yön vieraanamme ja nyt jäi ainakin itselle, todella ikävä. Eilinen päivä oli todella pitkä, sain autoni huoltoon ja sitten sain odotella koko päivän. Pitkä siitä tuli senkin takia, että Ilona tuli jo päivällä ja jouduin vetelehtimään muualla. Onneksi auto tuli kuntoon ja ehdimme vaimoni kanssa jonkin verran lievittää yhteistä ikäväämme. Aamu ja pois lähdön aika on aina pahinta ja sellaiselta se tuntui jälleen. Mutta pieni toivo on, kahden viikon päästä useampi yö yhdessä.

Tänään sain lopultakin iltapäivällä, lähteä kuntoilemaan aurinkoiseen iltapäivään. Yöt ovat nyt todella kylmiä ja iltapäivästä aurinko lämmittää mukavasti, niin tänäänkin. Mukavalta tuntui kuntoilun jälkeen istahtaa vaimoni lämmittämään saunaan. Jyrki poikani tuli viikonlopuksi kotiin ja nyt vietämme iltaa yhdessä, televisiota katsellen ja minä katselen välillä, mitä löytyy netin salaperäisestä maailmasta.

Huomenna riittää valmistautumista ensi viikon kokouksiin ja muutama kirjallinen juttu pitäisi saada valmiiksi. Odottelen kahden kirjoittamani yleisönosasto kirjoituksen kohtaloa, jäävätkö ne toimituksen roskakoriin, vai pääsevätkö ne lehden sivuille. Viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että lehtien yleisönosastot ovat tulleet tiensä päähän. Julkinen media on alkanut muistuttaa julkista valtaa, toistaa ja puolustaa niitä asioita, joita valta tuo julkisuuteen. Tämä näkyy erityisesti paikallisella tasolla. Mielestäni media alkaa olla arveluttavassa tilassa siinä vaiheessa, kun lehti alkaa puolustaa kunnan poliittisen johdon toimia. Lehti voi toki puolustaa joitakin kunnan tekemiä toimia ja päätöksiä, mutta ei niin, että joka ainoa asia minkä ns. kunta tekee, on oikein. Kuntalaiset joutuvat näkemään sen, kuinka yhtä jalkaa media ja julkinen valta kulkevat. Miksi mieleeni luikertelee uudelleen myös oma asuinkuntani, Suomussalmi?

Tämä on sellainen asia, johon on syytä palata tuonnempana.

Avainsanat: sukusaaga, ihmisenikävätoisenluo, paikallislehti, ruskeakielisyys, suomussalmi