Satunnaiset kuvat

Kuusinki 2009

Uusimmat

Blogin arkisto

155 Suomussalmi Rock

Sunnuntai 15.7.2018 klo 18:25 - yrjöpoeka

Muutaman viimeisen päivän aikana rokki on kaikunut pitkin autioituneita taajaman katuja. Suotuisat kelit ovat saaneet kaikki kynnelle kykenevät tyhjentämään kauppojen muhkeita juomavarantoja ja rokkaaman sen voimin useita öitä. Parhaimmillaan aamu viiden (5) aikaan mylvivät autojen stereot ja nohevimmat kokeilevat, löytyykö autosta vielä voimaa. Rokkia ja mylviviä mottorin saundeja kunnellen on mukava vanhusten herätä hikisen yön jälkeen.

Paikallislehti Ylä-Kainuu on ollut täpinöissään tapahtumien virrasta. Täpinöissään ovat myös pullojen ja tölkkien kerääjät. Todella lämmin ja kuuma keli on muutoinkin saanut iäkkäät ihmiset voimaan huonosti. Siksi he eivät ole täpinöissään taloja heiluttavista rokkisaundeista. Täpinöissään ovat tänään juomatehtaat. Nyt käy kaupaksi kaikki mitä kaupan sisälle ehditään kärrätä. Tämä on kyllä huonoa logistiikkaa. Kaljarekka voisi pysähtyä torille ja jakaa siitä suoraan janoisille juomat. Tiedän, se ei onnistu. Meidän oma byrokratiamme estää sen täydellisesti. Jos se ei riitä, eduskunnan pahviaivot keksivät lisää esteitä.

Koska Suomussalmi nyt rokkaa, rokkaa myös meidän oma paikallislehtemme. Nettijulkaisun raflaava otsikko kertoo, Suomussalmella tehdään eniten metsästysrikoksia. Useimmille riittää otsikko ja siitä annettava tuomio on valmis. Me metsästäjät olemme rikollisjoukkoa. Aiheesta käydään kädenvääntöä sosiaalisessa mediassa ja pelkän otsikon antamalla jumalallisella varmuudella. Mitäkö minä ajattelen tästä, kysyy jo moni minut tunteva. Olen metsästäjä, kalastaja ja vuosikymmeniä itse valvoin metsästyksen tilaa virkamiehenä.

Koko artikkelin ja eri tilastoihin tutustumalla näkee, etteivät Suomussalmelaiset ole sen rikollisempaa sakkia kuin uudenmaan alueen metsästäjät. Ensimmäisenä on otettava esille se, millaisesta alueesta puhutaan. Suomussalmi kuuluu niihin kuntiin, joiden suurin maanomistaja on Metsähallitus. Se tilkitsee valtion budjettivajetta myöntämällä metsästyslupia niin paljon kuin sielu sietää. Pienriistanmetsästykseen ja erityisesti hirven ja petoeläinten metsästykseen. Rikokset, mitä ne ovatkin tapahtuvat siis Suomussalmella.

Hirvenmetsästys on se, joka tuo eniten harmia tälle rintamalle. Hirvi on valtiolle niin arvokas lehmä, että metsästyksessä tapahtuva ns. laiton kaato on automaattisesti rikos. Tämä siitä huolimatta että metsästäjä ja seurue kaikin tavoin kertoisi asiasta avoimesti. Hirvilehmän ampuminen ennen vasoja on se suurin syy. Mikäli näet vasat ensin ja ammut sen ensin, et syyllisty mihinkään laittomaan. Suomeksi sanottuna väärä ampumisjärjestys tekee metsästäjästä suuren rikollisen. Tästä voi jokainen olla mitä mieltä tahansa, mutta hirvet joutuvat jokatapauksessa metsästäjien pataan.

Pienriistan metsästys on toinen suuri pullonkaula. Metsälintujen metsästyksen alettua, Suomussalmen tuhansilla metsäautotie kilometreillä käy tavaton kuhina. Siinä kunnan asukit ovat vähemmistönä ja suurin tiemetsästyksen paine tulee muualta tulleista. Miksi olen tästä varma? Ei tarvitse kuin katsoa tilastoja kunnan asujamistosta. Olemme hautaan kaatuvaa sakkia. Kunnan väkiluku on puolittunut ja laskee edelleen rajusti. Nuoret metsästäjät puuttuvat koska ovat opiskelemassa muualla suomessa. Metsähallitus kehuu riistatilannetta ja myy lupia niin paljon kuin ostetaan.

Mitä ne lupia ostavat metsästäjät saavat? Valtavasti hakattuja ja kynnettyjä metsiä. Omistajana juuri luvan myynyt metsäävaltio. Tuhansia kilometrejä metsäautoteitä. Niitä rallatessa voit aivan yhenäkkiä nähdä näyn. Metson joka kävelee tiellä puiden puutteessa. Tästä johtuen kahden viikon päästä et enää näe ainoatakaan metsälintua missään. Itse olen nähnyt ajan, jolloin meillä oli metsiä. Oli lintuja. Ainoa mikä puuttui, olivat metsäautotiet. Nyt en halua nähdä tätä rallia ja riistatonta kynnökköä. Rahastakoon metsävaltio myymällä tyhjää. Samalla ovenavauksella voidaan saada jokunen rikos selvitettyä. Tieltä ampuminen on rikos.

Pahimmat rikokset Suomessa tapahtuvat poronhoitoalueilla. Suomussalmi kuuluu näihin alueisiin. Siksi suurpetojen metsästys poromiesten ja muiden metsästäjien toimesta tuottaa väistämättä yhteentörmäyksiä. Samaan aikaan karhujen ruokinta on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja karhuja on todella paljon. Samoin muita suurpetoja. Karhujen metsästyksessä puhutaan suurista rahoista ja se tuottaa ylilyöntejä. Tahattomia ja tahallisia. Suurpedot saavat usein ihmismielen sekoamaan ja erityisesti sen suuren rahallisen arvon takia. Kuten muissakin tavoissa, rikokset tapahtuvat taasen Suomussalmella. Olipa metsästäjä mistä tahansa, syy on Suomussalmelaisten.

Hyvä Ylä-Kainuu! Suomussalmi rokkaa! Rock..rock..

Avainsanat: suomussalmirock, paikallislehtiylakainuu, enitenmetsästysrikoksiasuomussalmella, vääräampumisjärjestys, poronhoitoalue, suurpedot

045 Löylykauhasta asiaa

Torstai 15.2.2018 klo 19:37 - yrjöpoeka

Kuntalaisaloite on lähivaikuttamisen keino, jolla kuntalaiset voivat tuoda äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Kuntalaisaloite on yksittäisen asukkaan tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite, jonka kautta kunnan asukas voi vaikuttaa suoraan oman kuntansa toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaisten aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (410/2015) 23 §:ssä

Kunnan asukkaiden lisäksi yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Myös palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa

Näin kerrotaan kuntaliiton sivuilla. Kunta on se elin, johon valitaan kunnanvaltuutetut tekemään päätöksiä. Päätökset koskettavat kuntalaisia ja ne eivät aina tyydytä kunnan asukkaita. Toiseksi jokin palvelu voi olla huono ja toimimaton. Jossakin kohteessa voi olla vikaa ja kuntalainen voi haluta siihen korjausta. Sitä varten on olemassa kuntalaisaloite. Aloitteeseen kannattaa kirjata vapaamuotoisesti mikä mättää. Aloitteeseen kirjataan missä kohde tai vika sijaitsee. Tai sitten mihin ja minne halutaan mahdollisesti jotakin uutta.

Kuten kuntaliiton ohjeessa selkeästi kerrotaan, kuntalaisaloite on kuntalaisia varten. Aloite esitetään kunnan luottamuselimissä ja lopullisen vastauksen antaa joko virkamies, alempi luottamuselin ja viimesijaisena kunnanvaltuusto. Kaikki kuntalaisaloitteet tuodaan kunnan valtuustolle vuosittain tiedoksi. Näin tämän pitäisi toimia käytännössä. Nyt saan kuitenkin hämmentyneenä seurata, kuinka Suomussalmen kunnanvaltuutetut tekevät itselleen kuntalaisaloitteita. Voitte lukea siitä tästä.

Olen itse toiminut pitkään kunnanvaltuutettuna ja toiminut eri lautakunnissa ja myös puheenjohtajistossa. Olen toiminut myös maakunnallisissa tehtävissä kaksi valtuustokautta. Missään en ole aiemmin törmännyt tällaiseen toimintaan. Valtuutetulla on jo valmiiksi kaikki ovet avoinna kunnan/maakunnan virkakoneistoon. Mikäli jokin asia ei toimi, silloin rittää keskustelu vaikka kahvipöydässä ja asiaa lähdetään korjaamaan. Nyt valtuutettu toiminnallaan työllistää koko koneiston.

Ensiksi virkamies käsittelee asiaa, kirjaa sen saapuneeksi ja se kirjataan kunnan diaarioon. Seuraavaksi siitä tehdää suunnitelma joka viedään luottamuselinten käsiteltäväksi. Tupakkia, kahvia ja aikaa kuluu. Kuten tässäkin paikallislehti Ylä-Kainuun jutussa ilmenee, löylykauhan hankintaan vaadittiin useiden kuukausien työ. Homma olisi toiminut näppärästi siten, että olisi esittänyt kylpylän henkilökunnalle vastaanottotiskillä kysymyksen. Saisiko saunaan toisen löylykauhan, kiitos. Valtuutetulle tämä oli ilmeisesti liian vaikea rasti. Valtuutettuna hän oli saanut esitteistä lukea taikasanan. Se sana oli kuntalaisaloite. Haa, minä Matti Mulari olen kuntalainen. Voin siis tehdä valtuutetuille tiukan kysymyksen ja vaatimuksen.

Suomussalmi suuntaa näin reteästi huomiseen. Virkamiehet saavat työtä ja tuppi heiluu. Paikallislehti Ylä-Kainuu kirjaa valtuutetun tekemän urotyön kansalaisille luettavaksi.

Suomussalmi. Tahdosta tekoihin.

Avainsanat: kuntalaisaloite, kuntaliitto, kuntalaisenvaikuttamismahdollisuus, paikallislehtiyläkainuu, suomussalmitahdostatekoihin

241 Yhdessä tehty Joulu

Sunnuntai 24.12.2017 klo 12:12 - yrjöpoeka

Yhdessä tehden ja iloiten saadaan usein sellaisia tapahtumia, joista riittää muisteltavaa pitkään. Ylä-Kainuu lehden tukemana vapaaehtoisten iloinen joukko rakensi Suomussalmen seurakunnan tiloihin ikimuistettavan tapahtuman. Tapahtuman nimenä oli Yksinäisten joulujuhla. Juhlassa on tietysti aina ohjelmaa ja siihen löytyi esiintyjiä välittömästi. Juhlassa syötiin oikea jouluruoka ja kahviteltiin lopuksi. Yhteisten joululaulujen jälkeen myös pukki kävi paikalla ja hänen säkissään oli kaikille lahjapussukka.

Pois lähtiessään usea kertoi tapahtuman olleen heille ainutlaatuisen. Sain kuulla iäkkään miehen kertomana, kuinka hänestä oli tuntunut ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin joulun kosketus. Pöydät olivat kauniisti koristeltu ja katettu. Hänelle oli ollut kokemus, etttei häne tarvinnut edes nousta pöydästä ennekuin lähdön hetkellä. Iloiset avustajat ja iloiset pienet tontut häärivät pöytien välissä autellen ihmisiä. Tuoden ruokaa ja vieden tyhjiä astioita pois. Tämä mies oli saanut rauhassa keskustella pöydässään olleiden muiden yksinäisyyttä kokeneiden kanssa.

Mukana olleiden kymmenien vapaaehtoisten iloinen asenne tarrttui myös paikalle saapuneisiin. Itse seurasin tapahtumia välillä sivusta ja puheensorina ja iloiset ilmeet ihmisten kasvoilla kertoivat tapahtuman olleen jokaiselle mieleen. Loppusiivousta tehdessä sama iloinen asenne pysyi loppuun saakka. Sain kuulla mukana olleilta, kuinka joulun tunnelma oli oli tarttunut heihin yhdessä tehden. Kanssani keskustelleet olivat iloisia siitä, että he olivat saaneet olla pieninä osasina mukana. Samaan voin sanoa itsekin. Sain olla mukana iloisten ja nauravien vapaaehtoisten joukossa. Yhdessä tehden.

Mukava on nyt asettua aloilleen ja odottaa joulupukin vierailua lastenlasten luona. Eilinen kokemus yhdessä muiden kanssa avasi joulun sanomaa. Nyt saa joulu tulla.

Avainsanat: paikallislehtiyläkainuu, suomussalmenseurakunta, suomussalmenkunta, yksinäistenjoulujuhla, joulunsanoma