Satunnaiset kuvat

Kuningastaimen

Uusimmat

Blogin arkisto

156 Nyt kumarretaan ja kehutaan toisiamme

Torstai 17.11.2016 klo 22:03 - yrjöpoeka

Muutamia vuosia sitten Kainuuseen ilmestyi aivan yllättäen suuri kaivos. Sen sai aikaan Pekka Perä, joka yhden euron hinnalla sai Sotkamon Talvivaaraan sijoittajilta suunnattomat summat rahaa. Tehdasmainen kaivos tuli. Kaikki kumartivat Pekka Perää. Jokainen joka yritti hieman varoitella, joutui huonoon huutoon. Tottahan sinne ilmestyivät riekkumaan myös kaikki maailmanparantajat. Takkutukkaiset ikuiset opiskelijat.

Sitten kävi hieman huonosti. Kaivosalueelle kertyi käytettyä vettä enemmän kuin sinne sopi. Sitä tulvi sinne ja tänne. Pahimmat tuhon ennustajat povasivat tulvaveden vyöryvän Kuopion kaduille. Vuoksen vesistö oli jo heidän mukaansa mennyttä. Kaivos on kituutellut ja juuri tänään siellä on kirkastuneita katseita. Prosessit toimivat ja kaivoksen vesitase on nyt kuosissaan. Maailmanparantajilla vain ei mene hyvin. Kukaan ei nyt kuuntele heidän profetioitaan.

Parin viime vuoden aikana Suomessa on alkanut selluteollisuuden buumi. Nyt niistä käytetään nimitystä bio-tuotetehdas. Ensimmäiset ovat jo pystyssä. Pohjoisen-Suomen osalta on Kemiin suunniteltu Kiinalaisten rahoilla yhtä suurta biosellu tehdasta. Tänään uutisoitiin näyttävästi Kemijärven vastaavasta hankkeesta. Tämäkin hanke on kiinalaisen yrityksen rahoittama hanke. Suurin omistaja tuossa yhtiössä on uutisten mukaan Kiinan valtio.

Kaikkialla julkisissa tiedoitusvälineissä hyristään tyytyväisyydestä. Hallituksen piiristä nousee kehuja, kuinka hyvähallitus saa aikaiseksi ilman vatulointeja. Sosiaalinen media tahkoaa uutisten jakoja ja ylistäviä kommentteja. Kaikkien mielestä nyt meille koittaa ruusuinen tulevaisuus. Minä olen uutisvirtaa tutkiessani silti hieman huolestunut.

Suomessa on siirretty kaikki oma kaivostoiminta ulkomaisten yhtiöiden tehtäväksi. Vain Terrafame Talvivaarassa yskii valtion rahoilla, mutta etsii ulkomaista omistajaa. Ulkomaisten yhtiöiden toiminta kaivoksissa ympäri maailmaa ei aina ansaitse kehuja. Raaka-aine viedään maasta ulos ja se ei sen jälkeen hyödytä meitä millään tavalla. Suljettujen kaivosten haitat kyllä jäävät meidän hoidettaviksi.

Kiinassa on pulaa puuperäisestä raaka-aineesta. Puhtaan sellun hinta on siellä todella kallista. Siksi Kiina pyrkii hallitsemaan raaka-aine varantoja perustamalla tehtaita ympäri maailmaa. Pohjois-Suomi on nyt heidän kohteenaan. Mikäli he saavat perustettua 2-3 sellua tuottavaa laitosta, he samalla automaattisesti hallitsevat raaka-aine varantoa. Joku on sanonut, että me omistamme ja nostamme tarvittaessa hintaa. Se toimintatapa ei tuota tulosta.

Metsänomistajat ja valtio joutuvat tehtaiden omistajien ruuvipuristimeen. Tehtaat toimivat ja luovat työpaikkoja, mikäli puun hinta on oikea. Sen hinnan määrittelevät tehtaiden omistajat. Mikäli muut yrittävät määritellä, kiinalaisten yhtiöiden ei tarvitse kuin sanoa, että tehdas lopettaa. Siinä vaiheessa valtio kumartaa todella syvään. Tehtaat halutaan pitää ja työpaikat.

Olen nyt hieman skeptinen, mutta voiko Pohjois-Suomi todella joutua pelkän halvan raaka-aineen tuottajaksi? Hakatut metsät ja saastuttavat kaivokset muistomerkkeinä.

Kaikki tehtaat yhdessä korissa. Ei hyvä.

Avainsanat: pekkaperä, talvivaara, terrafame, kemijärvenbiosellu, kiinalaisetsijoittajat

007 Lopultakin..

Tiistai 18.1.2011 klo 18:48 - yrjööpoeka

Vajaa kaksi viikkoa ilman kunnolla toimivaa nettiyhteyttä osoitti sen, kuinka riippuvaiseksi laitteesta tulee. Mokkula ei toiminut vanhalla koneellani ollenkaan ja todella tökki pikkuläppärissä. Erityistä myrkkyä olivat liitetiedostot sähköpostin mukana. Oma pää kuumeni paremmin kuin saunan risa kiuas. Päivän täydelliseksi onnistumiseksi huoltomies ilmestyi aamulla sähkömiehen kanssa ja uusi kiuas on nyt iskuvalmiina. Poltin heti paikalle laiton jälkeen katkut kiukaasta pois ja nyt odotan saunaan pääsyä vesi kielellä. Lopultakin pääsen kunnon löylyihin huuhtomaan muuton aiheuttamat pölyt pois.

Onko Suomesta tulossa luonnonvarojen riistomaa? Asiaa joutuu väkisin miettimään kuunnellessani radion ohjelmia aiheesta. Maailman väkiluvun rajusti kasvaessa ja yhtä aikaa luonnonvarojen ehtyessä se on todellista. Talvivaarasta on puhuttu paljon ja se on yksi esimerkki siitä, kuinka pienistäkin pitoisuuksista ollaan valmiita louhimaan kannattavasti.  Suomessa on luonnonvaroja edelleen runsaasti, malmien lisäksi meillä on runsaasti metsävaroja. Kaiken huippuna Suomi on tuhansien järvien maa ja sen raaka-aine riittää tulevaisuudessa riiston ja sodan välikappaleeksi.

Olemme hyvin nopeasti luisumassa tilanteeseen, että maamme luonnonvarat riistetään käsistämme muiden toimesta. Hallitus on tietoisesti ajanut mallia, jossa pyritään mahdollisimman nopeasti muuttamaan varantomme globaalin kaupanvälineeksi. Suomen on itse pidettävä kiinni omista luonnonvaroista ja yhtä aikaa opeteltava, kuinka voisimme säästää niitä. Samoin kuin Pekka Perä tiesi nikkelin, norjalainen Yara tiesi hintojen nousevan ostaessaan Soklin fosforikaivoksen. Kaikenlisäksi arvioidaan maailman fosforivarantojen riittävän vain 50 vuodeksi.

Maailmassa on muita luonnonvarojen tehoriistossa olevia maita. Palmuöljyä tuotetaan joissakin maissa todella tehokkaasti ja se ei ole niiden ympäristön kannalta kestävää.  Suomen olisi nyt siirryttävä omien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja päätettävä itse mitä niillä tehdään. Tällä hetkellä vaihtoehtona näyttää olevan vain mahdollisimman nopea kasvu. Kansantalouden tilaa sillä voi hetkellisesti parantaa, mutta mitä sen jälkeen? Kaikkia luonnonvaroja on erittäin rajallisesti käytettävissä ja nykyisellä ihmiskunnan kasvulla loppu voi tulla todella nopeasti eteen.

Päivä on ollut todella kiireinen, mutta se on vain hyväksi ihmiselle.

Nyt on aika lähteä saunomaan, vaimoni tuli lopultakin kotiin.

Avainsanat: lopultakin, nettiyhteydenorjako, suomenluonnonvarat, riistomaa, pekkaperä, sokli, palmuöljy, luonnonvaratehtyvät, löylyäkiukaalle