Satunnaiset kuvat

Ensimmäinen oikea LOHI

Uusimmat

Blogin arkisto

067 Ääriliikkeiden leima

Sunnuntai 15.5.2016 klo 17:57 - yrjöpoeka

Perussuomalaisiin on isketty lähtemättömästi ääriliikkeen leima. Puolueen sisälle on asettunut sellaista joukkoa, jota en tunnista perussuomalaiseksi. Erityisesti minua närästyttää äärioikeiston joukko, jossa ratsastetaan avoimesti ihmisvihamielisillä asenteilla. Suuren mestarin Halla-ahon vanavedessä kansanedustajiksi pääsi hänen ns.opetuslapsiaan. Olli Immonen oli välillä suuren kohun keskellä ja silloin odotin, että puolue oikeasti harjaa hänet ulos.

Sitä ei tehty. Pidän sitä anteeksiantamattomana. Helsingissä järjestetään itsenäisyyspäivänä soihtukulkueita yhdessä sellaisten ryhmien kanssa, joilla on yhteys natsiliikkeisiin. Sitä pidetään harmittomana, valitettavasti se ei ole sitä. Suomalainen yhteiskunta on muovautunut niin yltiösuvaitsevaksi, ettei se tunnista vaaraa näiden liikkeiden arkipäiväistämiseksi. Media huomioi näitten liikkeiden tapahtumat ja kansalaiset turtuvat ja alkavat pitää tilannetta normaalina.

Se ei ole sitä. Näitä liikkeitä ei saa arkipäiväistää. 1930-luvulla tämänkaltaiset ääriliikkeet hivuttivat itsensä valtaan, koska ne olivat muuttuneet arkipäiväisiksi. Niihin oli totuttu ja niiden oli annettu mellastaa vapaasti. Aivan kuin tänään, silloinkin ääriliikkeitä yhdisti viha yhtä ihmisryhmää kohti. Suomalainen yhteiskunta on sodan jälkeen rakennettu yhteisvoimin eri kansalaisryhmien toimesta. Näitten äärijoukkioiden ei pidä antaa tuhota sitä. Pitäisin erittäin suotavana sitä, että ne kiellettäisiin rikollisjoukkioina.

Puolueeseemme on nyt lähtemättömästi lyöty sellainen leima, että sitä ei voi edes harjaamalla poistaa. Puolue saa tästä kyllä syyttää itseään. Lasku maksetaan heti seuraavissa kunnallisvaaleissa. Ja sitä seuraavissa vaaleissa. Saan jatkuvasti kuulla omilta, entisiltä kannattajiltani, että heitä hävettää. Kainuussa ei ymmärretä avointa vihaa jotakin ihmisryhmää kohti. Kaikkein pahinta on ollut näiden ihmisten mielestä se, että he ovat erehtyneet äänestämään puoluetta. Ja että heihin on lyöty perussuomalaisuuden leima.

Minua hävettää omien kannattajieni puolesta. Luottamuksen voi menettää vain kerran. Muutamien näkyvien puolueemme edustajien liehakointi näiden ääriryhmien liepeillä ei sovi tolkun ihmisille. Osa kansanedustajista jopa käy puhumassa näiden avoimesti fasististen ryhmien tilaisuuksissa. Sitä puolustetaan isänmaallisena toimintana. Sitä se ei mielestäni ole.

Kun olen itse tehnyt pisimmän työurani Rajavartiolaitoksen tehtävissä, siellä tehtiin ja tehdään edelleen työtä kaikkien suomalaisten eteen. Isänmaan asia on työtä kaikkien puolesta. Marssimalla kaduilla huutaen vihaa toisia kohtaan, ei voi puolustaa isänmaallisuudella. Sillä lauseella halutaan peittää fasismin kytkös.

Näin kaatuneiden muistopäivänä voi jälleen muistella, mitä isänmaallisuus on. Se on oman maan ja kansan, sekä yhteiskunnan puolustamista. Isänmaallisuutta on puolustaa heikoimpia. Isänmaallisuutta on puolustaa eri uskontoryhmien olemassaoloa ja oikeutta harjoittaa uskontoaan.

Isänmaallisuutta on tehdä yhdessä sopien, yhteisten tavoitteiden mukaisesti, kaikille vapaata yhteiskuntaa.

Ei huutaen. Ei vihaten. Vaan yhdessä kaikkien kanssa.

Avainsanat: arkipäiväinenäärioikeisto, perussuomalainenharjaaminen, samakaikuonaskelten