Satunnaiset kuvat

Spu Varo ja minä ite

Uusimmat

Blogin arkisto

055 Hossan kansallispuisto II

Maanantai 18.4.2016 klo 9:50 - yrjöpoeka

Eilistä päivitystä tehdessäni tiesin, että aiheesta on vielä paljon mietteitä kirjaamatta. Siksi jatkan aiheen pohdiskelua ja mietteet ovat omiani. Mutta vapaasti käytettävissä. Mietteeni lähtevät yrityksestä pohtia, kuinka Hossan brändi voidaan luoda. Me voimme tilata ja tuoda konsultteja ja projektityöläisiä kertomaan, kuinka kaikki pitää tehdä. Kannetaan vettä kaivoon.

Koko ajan on muistettava, että meidän itsemme on rakennettava oma Suomussalmelainen kuva kansallispuistosta. Sen on kuvastettava kaukana olevaa puhdasta ja juuriltaan alkuvoimaista luontoa. Siinä kuvassa ei saa olla muulta tullutta, sinne kuulumatonta ”krääsää”. Suomussalmelainen kielitieteilijä tohtori Alpo Räisänen on kuvannut/suomentanut paikannimeä Hossa/Huossa - kaukana poissa. Se alkuvoimainen kuva on säilytettävä.

Ennen kansallispuiston avajaisia on huolehdittava siitä, että myös ulkoinen kuva alueesta on puhdas. Tarkoitan tällä sitä, että alueelle johtavien tiestöjen pusikoituneet reunat siistitään. Samoin on huolehdittava alueen kaikkien kiinteistöjen yleisilmeen puhtaudesta. Aidan takana ei saa rojottaa sinne kuulumattomia jätteitä. Kuten autonromuja ja käytöstä poistuneita peltotyökaluja. Opasteiden kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Niissä on oltava näkyvillä kuva yhtenäisestä Hossa brändista. Alueesta mistä Hossa alkaa ja missä päättyy.

Puhtauteen on kiinnitettävä näkyvästi huolta myös alueen jätehuollon osalta. Jätteiden käsittely ja lajittelu on tehtävä helpoksi. Alueen puhtaaseen imagoon kuuluisi myös se, että opastuskeskuksessa olisi selkeä kuvitus jätteiden käsittelystä loppuun asti. Kaiken jätteen käsittelyssä kierrätyksellä on oltava kärkisija. Jätevesien puhdistusjärjestelmissä olisi hyödynnettävä kaikkein uusinta osaamista ja tekniikkaa. Kaikella tällä rakennettaisiin kuvaa siitä puhtaasta alkuvoimaisesta Hossan luonnosta.

Mielikuvaa rakennetaan myös sillä, mitä ja minkälaista energiaa Hossan kansallispuistossa käytetään. Aurinko energiaa on käytettävä kaikessa mahdollisessa. Erityisesti kesäisin. Vesi- ja tuulivoiman käyttö muussa energian käytössä on tuotava matkailijalle näkyviin. Nämä ovat pieniä, mutta mielestäni erittäin merkityksellisiä asioita. Kaikki mielikuvat rakentuvat useista pienistä asioista. Lopputuloksena käyttäjä muovaa itselleen kuvan, täyttääkö Hossa Suomi100 juhlavuoden kansallispuiston arvonimen.

Hossan ytimessä opastuskeskuksessa olevassa ravintolassa on käytettävä paikallisia alkuperäisiä luonnontuotteita. Matkailijat etsivät elämyksiä alkuperäisestä kulttuurista ja siihen kuuluu myös ruokakulttuuri. Mämmiä ei pidä tarjota, vaikka se luonnontuote onkin. Kaikkea muuta Suomussalmella ja Hossassa käytettyä ruokaa on oltava tarjolla. Tekisin myös nyt esityksen siitä, että paikalle kutsuttaisiin suomalaisia huippukokkeja. Heidän tehtävänsä olisi rakentaa uusia reseptejä alkuperäisistä ruoista kansainvälisille matkailijoille.

Mistä kukin meistä voisi aloittaa puhtaan kuvan rakentamisen? Hossassa kulkeneena kalastajana aloittaisin yhdestä pienestä asiasta. Yhtään tupakintumppia ei saa jättää alueen luontoon ja vesistöön. Ei minnekään yleisille alueille. Yleisten alueiden vitsauksena pidän myös jokapaikkoihin syljettyjä purukuminjätöksiä.

Hossa/Huossa. Kaukana poissa.

Avainsanat: alporäisänen, puhdasenergia, ruokakulttuuri, puhdasluonto