Satunnaiset kuvat

Silloin joskus ennen

Uusimmat

Blogin arkisto

148 Kalastuskeskustelu jatkuu

Tiistai 3.7.2018 klo 11:23 - yrjöpoeka

Eilisen päivitykseni jälkeen olen nyt saanut runsaasti yhteydenottoja Kuusinki-joen tilanteeseen liittyen. Minulla on sanat käytettävissä ja niitä toivotaan nyt lisää. Kuten olemme keskusteluissa todenneet, liian moni meistä odottaa jonkun muun hoitavan asiaa eteenpäin ja pitävän sitä esillä.

Perhokalastuksen MM-kisat ovat kahden vuoden päästä ja ne tuovat paikalle ulkomaisia kalastajia kaikkialta maailmasta. Kuusamon kaupungilla ja alueen kansanedustajilla on nyt oikeasti näytön paikka saada voimayhtiö aisoihin. Voimalan tuotto on niin pieni, että sen korvaaminen olisi helppoa muutamalla tuulimyllyllä. Kuusamossa on hyviä paikkoja ja tutkitusti tuulisia. Valitettavasti tämä menee aina niin, että joillekin käy vesivoima. Toisille käy tuulivoima ja muut vaihtoehtoiset energia muodot. Kolmas taho ovat ne, joille ei käy mikään muoto. Kaikki olisi säilytettävä neitseellisenä.

Jokainen tietää ettei sellaista olotilaa voi enää olla. Sitä mukaa kun ihmiset levittäytyvät, he vievät tilaa luonnolta. Mikäli todella halutaan elää ja asua Kuusamossa ja Koillismaalla, on myös hyväksyttävä sellaistakin, mikä ei ole itselle mieleen. Kuusamo on nyt käynyt ja käy jatkuvasti juupas-eipäs keskustelua kaivoksista ja tuulivoimasta. Jokimaisemat halutaan suojella kaikelta ja Kuusingin Myllykosken voimala saada puretuksi. Jossakin kohden on demokratissa tehtävä päätökset. Mikäli halutaan jotakin, on toisaalta luovuttava jostakin.

Jokainen yhteydenottaja on kanssani samaa mieltä, että Kuusamon kaupungin olisi nyt tehtävä jotakin. Kaikki keskustelut siitä, että tämä on vain voimayhtiön asia ovat pään pistämistä pensaaseen. Tänä päivänä tämä some voi kaataa koviakin vastustajia. Sen koki juuri kuluneella viikolla UPM, kun ei kuunnellut luontoihmisten varoituksia hakatessaan Kuukkeli metsän nurin. Suuret firmat ovat vaikeuksissa, kun heidän kansainvälisiin sertifikaatteihin lyödään leima syyllisestä. Jokaisen yhtiön kipein kohta on omistajilleen raha. Niin se on myös voimayhtiölle.

Politiikot ovat kietoutuneet voimayhtiöiden pauloihin. Meillä ei ole korruptiota, sanotaan tutkimuksissa. Meillä on kuitenkin niin voimakas rakenteellinen yhteys suurten yhtiöiden ja poliittisten päättäjien välillä, että sitä voi oikein hyvin nimittää rakenteelliseksi korruptioksi. Suuret yhtiöt maksavat hallituspaikoista poliittisille päättäjille ja muuttavat heidät hampaattomiksi. Kansalaisten etu ja yleinen oikeustaju jäävät rahan jalkoihin. Tästä on kyse myös Kuusingin tilanteessa. Kuusamon kaupunki on ja näyttää täysin hampaattomalta.

Reino Rinne tunnetaan Kuusamossa Kitka-joen suojelun isänä. Tänään olisi taas aika löytää se Kuusamolainen taho, joka lähtisi ajamaan koko jokialueen suojelua. Sen ei tarvitse olla yksityinen henkilö. Itse näkisin Kuusamon matkailuyhdistyksen roolin tässä kaikkein tärkeimpänä. Luonto- ja kalastusmatkailu ovat nousussa ja Perhokalastuksen MM-kisat olisivat oikea paikka kertoa, että Kuusinki virtaa vapaana. Tämän heitän haasteena pohdittavaksi. Mikään ei ole mahdotonta, ei edes pienen voimalan purkaminen.

Minä tuen kaikkia ponnistuksia joen pelastamiseksi omalla vaatimattomalla panokselleni. Kirjoittamalla ja puhumalla.

Avainsanat: kuusinkijoki, myllykoskenvoimala, uusiutuvatenergiat, tuulivoimapuistot, kuukkelimetsäntuho, reinorinne,

095 Mietteitä Kuusinki-joen tulevaisuudesta

Perjantai 20.4.2018 klo 10:27 - yrjöpoeka

Kuusinki-joki on ollut vuosikymmeniä ns. kotijokeni. Olen nähnyt sen nousuja ja laskuja. Olen kalastanut kovassa kalastuspaineessa joella ja tänään siellä saa oleilla melkein yksin. Kalojen määrän romahtaminen vei suuren osan kalastajista ja voimayhtiön suorittama joen kuivatus jokavuosi tuhoaa loputkin luonnonkudusta ja vähentää entisestään kalastuspainetta joella. Keväinen tulva nostaa jäät irti ja raahaa niitä alaspäin. Mielestäni tästä syystä ovat Kuusingin alaosan parhaat kalastuspaikat muokkaantuneet täysin tuntemattomiksi. Legendaarinen Koivumutka on käytännössä hävinnyt ja muokkaus jatkuu tulevina vuosina.

Kannettu vesi ei kaivossa pysy, mutta siitä huolimatta joki pysyi istutusten ansiosta kohtalaisen hyvässä kuosissa. Käylän laitoksen lopettaminen oli todella lyhytnäköistä ja ei ainakaan palvele Kuusamon kalastuksen imagoa ja Kuusamon jokien tilannetta. Koska kutu ei enää kaikkina vuosina onnistu kunnolla, olivat istutukset luonnonkaloilla äärimmäisen tärkeitä. Sille me emme voi mitään, että naapurimaan puolella kalastus syönnösalueella kasvaa. Tänään voi jo sanoa, että pääosa jokien tuotosta häviää verkkoihin Pääjärvellä. Vasta sitten kun naapurimme ymmärtää, mikä arvo oikealla luonnonkutuisella taimenella on Venäjän kalastuksen imagoon ja kalastusmatkailuun, tilanne voi parantua.

Joella ovat voimassa mielestäni tiukat kalastussäännöt ja niiden avulla voimme edes jotakin tehdä. Omassa kalastajien moraalissa on parantamista erityisesti taimenen osalta. 60 sentin alamitta ei ole kaikille sisäistynyt ja yhden kalan säännöstä eivät kaikki välitä. Sain viime kesänä kuulla, kuinka oman kotikuntani äiti oli kehunut poikansa saalista Kuusinkijoelta. Poika oli saanut kaksi suurta kalaa, olivat olleet vajaan kahden (2) kilon kaloja. Kaiken lisäksi kertoi poikansa olevan jälleen lähdössä kaveriensa kanssa joelle. Miten voisimme parantaa kalastajien ymmärrystä ostamaansa kalastuslupaan ja sen sisältämiin sääntöihin ja rajoituksiin?

Jos me emme osaa lukea lupien sääntöjä kunnolla, ei jokien taimenkanta selviä. Kävin viimekesänä vaimoni kanssa viikonlopun joella ja sain mittakalan, jonka otin saaliiksi. Laitoin sen heti päivityksenä kuvan kera facebookin seinälleni. Sain heti viestejä, että olipa tyhmä teko. Minun ei olisi pitänyt kertoa sitä julkisesti, koska en nyt voisi enää käydä joella. Tätä minä en ymmärrä. Kyllä minä voin siellä käydä, kävin Kuusingin Kuningas Taimen kisoissakin. Voin keskittyä vaikka harjuksen pyyntiin ja tutkia Kuusingin luontoa. Istua tulilla ja seurustella tuttujen kanssa. Minulla on selkeä tahto säilyttää Kuusinki-joen taimenkantaa vielä jälkeeni jääville sukupolville.

Kuusamon kaupunki voisi kyllä vielä kerran miettiä suhtautumistaan Kuusingin voimalaitokseen. Kuusamon jokien taimenkanta on mittaamattoman arvokas ja sen eteen on uskallettava tehdä raskaitakin päätöksiä. Kitka-joki suojeltiin Reino Rinteen ansiosta ja nyt se toimii kaupungin käyntikorttina ja sen arvo ymmärretään Kuusamolaisten keskuudessa. Samalla tavoin olisi nyt nähtävä 50 - 100-vuotta eteenpäin. Nähtävä visio koskemattomista luonnontilaisista jokialueista ja niiden arvokkaista kalakannoista. Panostus tänään on kädenojennus tuleville sukupolville ja sen ajan Kuusamolle.

Kaiken lisäksi maailmalla on erilaisia suojelu ohjelmia, voisiko sieltä löytyä rahoitusta arvokkaiden Taimenten suojelemiseksi? Voisivatko joet olla maailmanperintökohteita? Mitä tahansa, jolla joet selviäisivät kala-aarteineen seuraaville vuosisadoille.

Avainsanat: kuusinkijoki, kitkajoki, reinorinne, kuusamonluontokaupunki

029 Hautarauha uhattuna

Sunnuntai 28.1.2018 klo 18:38 - yrjöpoeka

Naapurikuntani Kuusamon poliittisessa elämässä vaikuttavat luonnonmukaiset vihreät tuulet. Kuusamon entisen vahvan luontoihmisen Reino Rinteen lauseita ja elämän filosofiaa käytetään häikälemättä omien poliittisten tarkoitusperien hyväksi. Reino Rinne varoitti yrityksiä sotkemasta käsiään Kitkajärven ja Kitka-joen puhtaisiin vesiin. Reino Rinne aktivoitui aikoinaan siihen, että vesivoimayhtiöt yrittivät valjastaa Kuusamon kosket. Se taistelu katsotaan voitetuksi Rinteen kovan kamppailun tuloksena.

Mitä tänään tapahtuu esimerkiksi juuri Reino Rinteen Kuusamossa? Vihreitten ydinvoimaexpertti ja kaivosvastustaja Mika Flöjt nostaa kaikessa esiin Reino Rinteen ajatukset ja muiston arvoksi, jota kaikkien Kuusamolaisten on ikuisesti puolustettava. Ajatukset joita Rinne esitti on ensin sidottava omaan aikaansa. Reino Rinne nousi kaikkien luntoihmisten tietoisuuteen, kun Kuusamon vapaina virtaavia vesiä yritettiin vesivoimayhtiöiden avulla valjastaa. Paikallisena aktiivina Rinne onnistui todella hyvin ja olemme hänelle paljosta velkaa. Sen työn ansiona Oulanka-, Kitka- Ja Kuusinkijoki virtaavat vapaina. Kuusinki-jokeen ehdittiin rakentaa pienivoimala sitä varten, että Kitka-jokeen olisi rakennettu iso pato.

Seuratessani keskusteluja olen tullut kyyniseksi siihen, millä tavoin keskusteluja ohjataan. Vihreitten nokkamiehet Mika Flöjt etunenässä kertovat Reino Rinteen kääntyvän haudassa, jos Kuusamon maisemia kaivosmiehet kopeloivat. Mikäli joku esittää kaivoksen avaamista, sitä vastustetaan luontokaupungin imagolla. Rukan vetovoimaa näiden tahojen mielestä katoaa ja luontomatkailu voi sitten laittaa lapun luukulle. Reino Rinne vastusti jokiyhtiöiden mielivaltaa. Rinne ei vastustanut kaivoksia, eikä sellaista työtä, joka tuo työtä ja elinvoimaa Kuusamoon.

Samaan aikaan nämä samat tahot tekevät kaikkensa, että kiinalaisten vyöry Lappiin ja Kuusamoon jatkuu. Minä muistan vielä ajat ennen. Silloin juhannuksena oli Rukalla juhannustanssit ja ihmiset tulivat telttojen kanssa. Niin tulin minäkin. Silloinen Ruka on jo luonnonmukaisena menetetty. Kaikkialle on rakennettu ja lisää on tulossa. Rukan infra on suurempi kuin itse kuntakeskuksen. Suuntaus on edelleen kasvava. Mitä tämä matkailija virta jättää jälkeensä. Tuotujen rahojen lisäksi he jättävät valtaisan jätevuoren. Suuret ihmismassat kuluttavat ympäristöä. Tämä jälki on pysyvää.

Kymmenen kilometrin säteellä Ruka-tunturista, kaikki on kohta useaan kertaan käännetty ja sitten asfaltoitu. Lisää rakennetaan ja kaikki suuret rakennukset muokkaavat ympäristöä. Miksi turismin aiheuttama ympäristön raju muutos ei ole haitallinen, mutta pienikin maan kaivelu saa vastustajat punaiselle. Julkisuuteen tuotetaan toinen toistaan raflaavampia väitteitä. Myrkyt liukenevat ja pölyävät kaikkialle. Eroosio jatkuu hamaan ikuisuuteen jos maahan kosketaan. Samaan aikaan jokainen Kuusamolainen voi käydä tarkastelemassa yhteismetsän tekemiä hakkuita ja sen jälkeen suoritettuja maanmuokkauksia. Se jälki on karua ja aiheuttaa alkuun eroosiota.

Metsityksen ansiosta alueet peittyvät 10-20 vuodessa vihreyteen. Luonto voittaa pikkuhiljaa ihmisen jäljet. Yhtä asiaa luonto ei pysty korjaamaan.

Yhdelle asialle vihkiytyneen vihreän ihmisen jääräpäisyyttä.

Avainsanat: kuusamo, rukatunturi, reinorinne, kuusamonvapaanavirtaavatjoet, turismijajätevuori