Satunnaiset kuvat

metsakurjenpolvi3

Uusimmat

Blogin arkisto

088 Kalastusmuistoja

Maanantai 18.7.2016 klo 9:17 - yrjöpoeka

Viikonloppu kului kalastusmuistojen ja hyvin kalakavereiden seurassa Kuusinki-joella. Vuosikymmenet olivat kuluneet ja hyvä ystäväni ja kalakaverini otti yhteyttä ja kertoi pakenevansa Kuusingille merkkipäiväänsä. Samalla hän pyysi minua mukaan muistelemaan menneitä. Minua ei tarvinnut kovin kauaa houkutella ja niimpä asuntovaununi liikahti valtakunnan itärajan tuntumaan Saunavaaran maisemiin.

Kaksi vuorokautta kului todella nopeasti hyvien ystävien seurassa ja ikääntyminen ei hidastanut iloista ryhmäämme. Joella käytiin kokeilemassa, kelpaavatko pyydyksemme joen kaloille. Vettä oli todella vähän joessa, kiitos Fortumin. Ainoat kalat, jotka kiinnostuivat omista pyydyksistäni, olivat haukia. Emme antaneet tilanteen masentaa, vaan laitoimme välillä syötävää ja muistelimme menneitä vuosia ja vuosikymmeniä Kuusinki-joella.

80-luvulla alkanut yhteinen taival oli alkuvuosina kiihkeätä kalastusta. Ikääntyminen on tuonut mukanaan rauhoittumista ja meidän jokaisen liike on hitaampi ja askel hieman lyhyempi. Mutta muistot menneistä vuosista olivat edelleen teräviä ja edes aika ei ollut rapistanut yhdessä koettua. Jokea katsellessamme meitä huolestutti sen tulevaisuus.

Kalakantojen suoranainen romahtaminen on kaikille joen ystäville selviö. 2000-luvulla alkanut alamäki on entistä synkempi. Taimenten syönnösalueilla Venäjän puolella lisääntynyt kalastus ja samaan aikaan jokialueella lisääntynyt kalastus uhkaavat jo koko kalakantojen tulevaisuutta. Samaan aikaan voimayhtiö Fortum sääntelee virtaamia jokeen. Talvisin joki on usein kuivunut ja silloin taimenten kutu koskilla tuhoutuu.

Nykyinen tietämys jokien taimenista ja sen relikti muodosta, ei ole saanut kansanliikettä puolelleen. Kudulle nouseva taimen on alkuperältään meritaimen. Venäjän puolella padottiin sotein jälkeen myös vesiä ja taimenet eivät enää päässeet mereen takaisin. Pääjärvestä on muodostunut taimenten syönnösalue. Saimaan norppaa suojellaan, miksi ei taimen kelpaa samankaltaiseksi kohteeksi? Tällaisten mietteiden kera vietimme yhteistä viikonloppua.

Yhteenvetona totesimme leirissä, että me olemme saaneet parhaina miehuusvuosina kokea joen uskomattomat kalakokemukset. Uudet sukupolvet eivät varmasti edes ymmärrä, millaisia mahdollisuuksia joessa olisi. En tiedä uskovatko nuoremmat meidän kalakertomuksiamme ja saalismääriä? Varmasti uskovat kertomuksiin laitetun lapinlisää toinen mokoma. Me jotka olemme kokeneet ja nähneet joen mahdin, meillä aika antaa kultareunuksia muistoille.

Sunnuntaina purkaessamme leiriä ja juodessamme lähtökahvia, sanoimme joelle haikeat jäähyväiset. Kuusinki ja yhteiset muistot saavat tulevina vuosina entistä enemmän kultareunuksia. Haluan muistella jokea sellaisena kuin se oli 1990-luvun alussa. Väkevänä suurten taimenten asuinpaikkana.

Lopuksi vielä lämpimät onnittelut Kimmolle pääsemisestä 60-vuotiaitten kerhoon.

Avainsanat: kuusinkijoki, pääjärvi, reliktikanta