Satunnaiset kuvat

Lohisaaren hopea

Uusimmat

Blogin arkisto

072 Metsästyskulttuuri Ryysyrannalla

Torstai 30.3.2017 klo 14:37 - yrjöpoeka

Kirjoitin jokin aika sitten tulevasta Hossan kansallispuistosta ja siihen liittyvästä jälkilypystä. Nyt olen saanut hieman lisää toisenkäden tietoa. Minusta näyttää suoraan sanoen siltä, että nyt on kusetettu Suomussalmelaisia metsästäjiä. Joitakin metsästäjiä on saatu mukaan jälkilypsyyn ja he ovat joutuneet hyväksikäytetyiksi. Pitäisi aina olla hieman epäluuloinen, kun etelän herrat alkavat parveilla portinpielissä.

Nyt olisi aika metsästysseurojen herätä ja miettiä yhdessä minkälaiseen peliin heidät on vedetty. Kaikkia Suomussalmelaisia metsästäjiä käytetään kansallispuiston liepeillä käytävässä keskustelussa hyväksi. Etelän metsästäjien aikaansaama liike eduskunnan liepeillä, on saavuttanut päämääränsä ainakin maa- ja metsätalousvaliokunnan päätöksessä. Sitä päätöstä tehtäessä meistä, Suomussalmelaisista metsästäjistä on tehty vastuuttomia.

Yhtenä perusteluina metsästyksen sallimiselle Hossan kansallispuistossa on kerrottu, että etelän seurueet voisivat tuoda tänne järjestäytyneen metsästyksen kulttuuria. Tämä täysin perusteeton väittämä on mennyt lävitse. He ovat väittäneet meidän laskeutuvan portailta suoraan metsään ja me emme välitä säännöistä mitään. Me ammumme villisti aivan kaikkea. Elämästä vieraantuneet kansanedustajat nielevät tämän täysin.

Tästä voi nähdä useampia seurauksia. Kaikki kansallispuistot joutuisivat metsästyksen kohteiksi kun pää on avattu. Aivan kuten valiokuntien edustajien suusta on kuultu, vaaditaan kansalaisten tasapuolista kohtelua. Jos kerran kansallispuistossa metsästetään, sen tulee kuulua tasapuolisesti kaikille. Pohjoisen asukkaille se kaikkein vaarallisin kohta on vapaan metsästysoikeuden menettäminen. Samoin perustein tultaisiin vaatimaan sen lopettamista. Perusteluiksi riittänee tasapuolinen kansalaisten kohtelu, mutta sitä ryyditettäisiin meidän laeista piittaamattomalla käytöksellä.

Kuitenkin meillä on erittäin vahvasti toimivat metsästysseurat 1960-luvulta alkaen. Hirvenmetsästys on täysin seuruemetsästystä ja tarkoin säänneltyä. Meillä on kulkenut ulkomaisia metsästäjiä jo vuosikymmenen verran hirvenmetsästyksessä mukana. Kaikkialta Euroopasta. Me emme ole villejä. Metsästysseurat omilla alueillaan sääntelevät riistakantoja sen mukaan, mitä ne kulloinkin kestävät. Metsästysseurueissa käydään jatkuvaa koulutusta. Viimeisten vuosien aikana seurueisiin on alettu ottaa mukaan myös seuran alueelle muuttaneita mökkiläisiä. Heitä on kaikkialta Suomesta.

Liityin 1968 kesällä Piispajärven Erämiehiin. Olen edelleen sen jäsen. Olen toiminut seuran vastuullisissa johtotehtävissä. Olemme sivistynyt seurue. Olemme vastuullisia metsästäjiä. Tunnen paljon eriseurojen toimijoita. He kaikki ovat koulunsa käyneitä. Sivistyneitä. Lakeja noudattavia.

Kunnallispolitiikkona ja metsästäjänä tunnen suurta myötähäpeää niitä kohtaan, jotka ovat lähteneet mukaan tähän toimintaan. Valtiovallan korkeimmilla päättäjillä on nyt meistä kuva Ryysyrantalaisina. Suomi100 Hossan kansallispuiston myötä olemme taantuneet 100-vuotta. Osaamme suurinpiirtein vetää punaisen viivan. Ilmankos avajaisten pukeutumisetikettinä on ulkoilupukeutuminen. Lätsä, sarkapusero ja ne paremmat diagonaalihousut.

Vetoan eduskuntaan ja hallitukseen, erityisesti pääministeri Sipilään. Pitäytykää esityksessä laiksi Suomi100 Hossan kansallispuistosta. Kutsukaa tarvittaessa Suomussalmelaisten metsästysseurojen edustajat kuultaviksi. Huomaatte kuulemisen jälkeen, että me puhumme samaa Suomea. Pukeudumme sivistyneesti. Osaamme lukea ja kirjoittaa. Osaamme käyttää veistä ja haarukkaa etelän sivistyneitten tapaan. Emme ole villejä. Olemme järjestäytyneitä metsästäjiä. Meidät on jo koulutettu.

Yhdessä asiassa me metsästäjät tarvitsemme koulutusta ja opastusta.

Kuinka voimme jatkossa välttää kusettajien ja hyväksikäyttäjien ansat.

Avainsanat: lakihossankansallispuistosta, jälkilypsyä, vapaametsästysoikeusuhattuna, sivistynytmetsästyskultturi, piispajärvenerämiehet, ryysyranta

059 Suomussalmi-Tahdosta tekoihin

Tiistai 29.11.2011 klo 14:24 - yrjöpoeka

Suomussalmi on toiminut nykyaikaisesti ja saanut palkatun konsultin avulla uuden toimintaansa kuvaavan brändin. Tuon seurauksena Helsingin Sanomat uutisoi (25.11) näyttävästi kunnanjohtaja Matti Mentilän ajatuksen. Tämä tahdosta tekoihin lause kuului: ”Suhtaudumme turvapaikanhakijoiden asuttamiseen avoimin mielin.”

Lisää löylyä antoi Ylä-Kainuu lehdessä (29.11) kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva Huttunen (kesk.). Lainaus: ”Vakavasti harkittava asia, kun meillä kerran on tyhjiä tiloja. Niitä voisivat käyttää turvapaikanhakijat, jotka odottavat sijoitusta. Valtiohan korvaa kustannukset ja myös uusia työpaikkoja syntyisi. Tämä on varteenotettava vaihtoehto ja suhtaudun asiaan positiivisesti. Tämä on yksi mahdollisuus, enkä näe sitä uhkana. Tämä on lähinnä organisointikysymys.”

Loistavaa argumentointia! Lähinnä organisointikysymys!

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen käyttää samasta aiheesta ilmaisua: ”Itse suhtaudun ennakkoluulottomasti, jopa innostuneesti asiaan.”

Ylä-Kainuun Perussuomalaisten puheenjohtajana minulle asetettiin lehden toimesta myös kysymys, mitä mieltä olin kunnanjohtajan lausunnosta. Lainaus: ” Se olisi aika lyhytnäköistä politiikkaa. Tyhjiksi jääneiden tilojen käyttöön on löydettävä kestävämpiä ratkaisuja. Saisimme valtiolta 3 vuotta tuloa, mutta kaikki ongelmat jäisivät myöhemmin meidän hoidettavaksemme. Suomussalmelaisten päättäjien kannattaa harkita asiaa tarkkaan ja käydä vaikka opintomatkalla Kajaanissa. Turvapaikanhakijoiden tuominen syrjäisille alueille ei ole paras ratkaisu, esimerkiksi sopii Lieksan tilanne.”

Mikäli väen väkisin halutaan jokainen kunnan tyhjä asunto täyttää, teen toisenlaisen ehdotuksen. Pääkaupunki seudulla on satoja suomalaisia asunnottomia pitkin metsiä. Heille ei kukaan löydä tyhjiä asuntoja, etenkään pääkaupunki seudulta. Miksi emme tekisi yhteistyö sopimusta Helsingin kaupungin kanssa ja tarjoaisi asuntoja Helsingin asunnottomille? Kielikin olisi sama, selviäisimme ilman tulkkien ja sosiaalitanttojen laumaa. Muutto ystävällisten ihmisten keskelle voisi tuoda näille asunnottomille kokonaan uuden elämän. Helsingin kaupunki ja mahdollisesti myös valtio mukaan ja yhteiskunnan rahaa säästyy. Kaupantekijäisiksi saisimme hyvän mielen.

Olen syyskesän ja -talven aikana useaan kertaan makustellut tuota lausetta ja se ei oikein toimi kunnan tekemisien kanssa. Keväällä Suomussalmelaiset nuoret äidit repäisivät oikein kunnolla ja haastoivat kunnan johdon Ämmänsaaren torille. Heidän aiheenaan oli lasten leikkipaikan saaminen autiolle ja tyhjälle torille. Äitien erinomaisena perusteluna oli torin elävöittäminen kesäaikana. Heidän vaatimuksensa kunnalle oli, että kunta olisi rakentanut yhdelle kulmalle siirrettäviä leikkitelineitä, hiekkalaatikoita ja istuimia.

Mitä teki kunnanjohto, Mentilä ja Huttunen? Sitä ei ole budjetoitu ja tekninen toimi ei ole asiaa suunnitellut ja kunnalla ei nyt ole varaa. Muutaman satasen sijoituksella ja muutaman tunnin työllä paikka olisi jopa äitien toimesta laitettu kuntoon. Johdon perustelut jatkuivat. Pitää miettiä kuinka äitien aloite sopii torin muuhun käyttöön, mutta pohdimme asiaa sitten kun taloudellinen tilanne paranee.

Hyrynsalmella ja Puolangalla, köyhissä naapurikunnissa samankaltaisen asian kanssa ei sen sijaan tarvittu budjetointia eikä suunnittelua. Siellä johto pani kunnan miehet hetkeksi töihin ja kas, leikkipaikat ovat valmiina. Hyrynsalmella sipaistiin myös uusi kevyen liikenteen väylä, kun todettiin lasten koulunkäynnin olevan vaarallista. Tuosta noin vaan! Olen erittäin ylpeä naapurikuntien päättäjien ja virkamiesten tahdosta tekoihin. Tällaisiin pieniin, mutta suuresti ihmisiin vaikuttaviin asioihin ei tarvita nykyaikana byrokratiaa. Ilmeisesti Suomussalmen kunnanvirastolla alkavat työt olla todella niin katselussa, että tällaiset asiat pitää kierrättää koko tyhjän panttina seisovan koneiston läpi.

Jotenkin nauru kuplii ajatuksissani, mutta asia itse on vakava. Suomussalmi-Tahdosta tekoihin.

Avainsanat: suomussalmitahdosta tekoihin, turvapaikanhakijoidenasuttaminen, ryysyranta, ritvahuttusenorganisointikysymys, pientenlastenäitienaloite, leikkipaikkatorille, byrokratiaseisauttaajärjenkäytön, suomussalmenkunnanvirastotyhjänpanttina

99 Palveluseminaari päivä

Keskiviikko 27.5.2009 klo 21:46 - yrjöpoeka

Olipa mukava päivä, erityisesti seminaarin anti oli hyvä. Erityisen hyvä oli vieraileva professori Jari Vuori Kuopion yliopistosta. Hän osasi kertoa innostavasti oman alansa asioista, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteista. Esimerkkejä riitti ja niitä oli eri puolilta maapalloa. Hänellä oli kokemusta useista eri paikoista ja niitten kokemusten ansiosta hän pystyi todella hyvin arvioimaan meidän suomalaisten omaa järjestelmää.

Harvinainen seminaari, ei nukuttanut. Sitä en tiedä, mikä vaikutus vireyteen oli omalla osallistumisella? Itse en osaa arvioida miten oma osuuteni meni, mutta kukaan ei ole vielä lyönyt..? ;)

Sosiaali- ja terveydenhuolto on Kainuun hallintokokeilun suurin maksuosuuden käyttäjä ja ihmetystä herätti se, kuinka vähän paikalla oli maakuntavaltuuston jäseniä. En laskenut, mutta 59 valtuutetusta paikalla oli alle kymmenen. Suuri osa sote-lautakunnan jäsenistä loisti poissaolollaan, valitettavasti.

Levitin vaalijulisteita omille kotiseuduille vielä paluumatkalla ja päivä hieman venähti. Nyt on edessä ”vapaa viikonloppu” eli ilman isompia velvoitteita. Vaimolta olen saanut luvan lähteä kalastuskauden avajaisiin ja suuntana on, totutusti Kuusinkinjoki ja sen keväiset harjukset. Tätä onkin jo odoteltu viime elokuun lopusta alkaen ja siihen on nyt valmistauduttava pikaisesti. Vaunu huollettava ja varusteet katseltava lähtökuntoon, levottomuus alkaa poltella kantapäissä. :)

Lue lisää »

Avainsanat: seminaari, kainuunhallintokokeilu, kalastuskausi, ryysyranta