Satunnaiset kuvat

Pyhäinpäivä 2009

Uusimmat

Blogin arkisto

078 Ihmisen kaipuu luonnon rauhaan

Maanantai 2.4.2018 klo 17:59 - yrjöpoeka

Suomalaiset ovat kansaa, joka lähtee vaellukselle talvisin kuten luonnoneläimistä lähtevät poro ja sopuli. Suomen pohjoisimmat tunturit ovat kohta täynnä talvilaidun alueita ihmissopuleille. Meillä puhutaan kaipuusta luonnon puhdistavaan rauhaan, kauas kiireisestä kaupunkilaisen elämästä. Kaupunki kuhisee ihmisiä ja sen sanotaan ahdistavan suomalaista. Totta on, että suomalaiset ovat muutamassa kymmenessä vuodessa ahtautuneet kaupunkien kerrostaloihin.

Suomalaiset haaveilevat tutkimuksen mukaan pienestä punaisesta mökistä järven rannalla ja lähellä kaikkia palveluita. Tänään on mahdotonta saada mitään palveluja, ellei asu suurissa asutuskeskuksissa. Toinen vaihtoehto ovat nämä pohjoiseen rakennetut talvilaidunalueet. Siellä ovat palvelut lähellä ja runsaasti muita sopuleita. Kaupunkien ihmisvilinästä nämä vaeltajasopulit siirtyvät autoilla tuhannen kilometrin päähän samojen ihmisten viereen. Näin maalla asuvana huokaisen kateudesta, kuinka joillakin on varaa oikeaan luonnonrauhaan.

Lastenlapseni Ilona ja Aliisa olivat pääsiäispyhinä vierailemassa mummolassa. Aika oli todella lyhyt ja se todettiin yksissä tuumin liian lyhkäiseksi ajaksi. Tytöt saivat olla nuorempina hyvin paljon mummolassa ja siksi se on ymmärrettävää. Itselleni ja vaimolleni, mummolle, jää aina ikävä lasten lähdettyä. Vein tytöt aamusella vaimoni kanssa paikkaan, josta heidän isänsä poimi heidät kyytiin. Koska pääsiäispyhät olivat päätepisteessä, oli odotettavissa melkoista liikenneruuhkaa valtatiellä. Menomatkalla saimme ajella rauhassa, koska pohjoisesta vaeltava sopulilauman kärki ei ollut vielä tällä korkeudella.

Paluumatkalla sitten autoja tulikin jonossa. Jokainen sopuleja täynnä oleva auto (erityisesti Audi, BMV ja Mercedes) yritti jatkuvasti ehtiä lauman kärkipaikalle. Vastaantulevissa autoissa (Audeissa) olivat kuskeina todelliset sopulit. Ohittamaan lähdettiin mutkissa ja tuplasulkuviivoilla ja vaikka vastaan tuli liikennettä. Aivan loppumatkalla näimme sitten todellisen sopulilauman kuninkaan. Todella tiivis autoletka lähestyi ja sen kolmantena ajoneuvona oli suuri linja-auto. Ohitettuani tulevan letkan katsoin peilistä, kuinka linja-auto löi vilkun päälle ja lähti ohitukseen. Huonoa oli se, että paikka oli sulkuviivoilla ja näkyvyyttä vain 100 metriä. Sulkuviivat olivat sen takia, että edessä oli mäki jonka alle ei voinut nähdä.

Tässä sopulien massavaelluksessa on pahinta se, että alkeellisetkin liikennesäännöt joutuvat massan liikkeessä romukoppaan. Ohittamiset sulkuviivoilla ja mutkissa ovat vastuutonta muita liikkujia kohtaan. Onneksi aurinkoinen pääsiäinen oli sulattanut suurimman osan tiestöstä. Jäätynyttä pintaa oli muutamissa paikoissa. Ne olivat lähes aina mutkissa. Siellä oli sulavesi jäätynyt ja valunut sisämutkaa kohden. Pakkasta oli vielä aamulla -6 – 8 astetta.

Sopulien valvontaa pitäisi tehdä juuri vaelluksen aikana. Poliisien pitäisi siirtää valvontaa oikeasti kahdelle valtaväylälle. E4 ja E63 ovat niitä valtaväyliä. Tunnuksettomilla autoilla olisi helppo ottaa vastaantulevasta liikenteestä pahimmat sopulit jäähylle. Samalla muiden autoilijoiden kaasujalka keventyisi edes joksikin aikaa. Seuraava poliisipartio ottaisi taas kiirettä pois.

Maailman onnelllisin sopuli ansaitsee lisää valvontaa

Avainsanat: sopulivaellus, suomalainenkaipaaluontoa, saariselkä, levi, ruka, pääsiäisenpaluuliikenne, maailmanonnellisinkansa