Satunnaiset kuvat

Taimenen väsytys 4

Uusimmat

Blogin arkisto

105 Kahdenkesken

Tiistai 6.9.2016 klo 10:18 - yrjöpoeka

Talvisodan alla silloinen Neuvostoliitto kävi vuorotellen neuvotteluja pienten naapurimaiden kanssa. Silloin ei vielä tiedetty, että Neuvostoliitto ja Saksa olivat käytännössä jakaneet Euroopan keskenään. Näihin päiviin asti on moitittu silloista Suomen johtoa jääräpäisyydestä Neuvostoliiton ”oikeutettuja” turvallisuusvaatimuksia kohtaan. Jokainen historiaa lukeva tietää, että Neuvostoliitto oli jo tehnyt päätöksensä hyökätä Suomeen.

Valtaisan armeijan keskittäminen pitkin Suomen itärajaa vaati rauta- ja maateiden rakentamista rajalle asti. Rauhanaktivistit varmaan vieläkin uskovat rauhantahtoisen suuren naapurimme joutuneen pakon edessä sotaan Suomea vastaan. Kaikki muut pienet maat kaatuivat suurvallan armeijan vyöryessä näihin maihin. Saman tien tämä ystävällismielinen ja rauhantahtoinen Neuvostoliitto aloitti väestön siirrot pitkin Siperiaa.

Suomi säästyi siltä ankaran taistelun jälkeen. Taistelu antoi Suomelle hengähdystauon. Saksa oli jo siinä vaiheessa tehnyt päätöksen hyökätä Neuvostoliittoon ja hyvin nopeasti Suomi sai kuulla olevansa Saksan suojeluksessa. Kaikki ei kuitenkaan päättynyt meidän hyväksi. Kaikesta huolimatta ankarien taistelujen jälkeen, Suomi jäi miehittämättä sotilaallisesti. Toisaalta kotiryssät valvontakomission kanssa tekivät sotilaallisesta miehityksestä tarpeettoman.

Tänään kaikuu sama ääni itäisestä naapurimaastamme. Valtion nimenä on jälleen Venäjä. Tavat ovat samankaltaiset kuin olivat kommunistihallinnolla. Neuvotteluja vaaditaan ja vieläpä kahdenkeskisiä. Samoin kuin silloin vaaditaan neuvotteluja turvallisuusasioissa. Aivan samoin kuin silloin, vaatimuksia eivät esitä korkein valtiojohto, vaan alemman tason virkailijat. Heillä on jokatapauksessa johdon tuki vaatimuksilleen.

Suomi on koko itsenäisen historiansa ajan pitänyt yllä hyviä kahdenvälisiä suhteita jokaiseen naapurimaahansa. Suomi on kuitenkin johdonmukaisesti etsinyt viiteryhmää lännestä, ei idästä. Toisen maailmansodan alla kyyninen ja riitaisa länsi uhrasi suomalaiset ja jätti maammme selviämään yksin. Ruotsi kyynisyydessään oli kaikkein pahin. Historiamme aikana juuri suomalaisten verta on vuodatettu Ruotsin kuningaskunnan säilyttämiseksi.

Ollessaan suurvalta Ruotsi pakko-otti suomesta miesväkeä sotilaallisiin tarpeisiinsa. Suomalaista verta vuodatettiin pitkin Euroopan sotatantereita. Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen, Ruotsi julistautui puolueettomaksi. Tämä on minun mielestäni raukkamainen teko. Mikäli Ruotsi olisi sotilaallisesti valtiona tukenut Suomea, silloinen Neuvostoliitto olisi hyvin mahdollisesti joutunut miettimään ja arvioimaan uudelleen valtapyrkimyksiään.

Suomi on edelleen hakemassa läntistä viitekehystä. Suomen ilmavoimat on hyvin orientoitunut Naton sotilaallisiin vaatimuksiin ja yhteisiä harjoituksia on suoritettu. Viimeinen askel on vielä ottamatta, eli NATO:n täsjäsenyys. On aivan turha spekuloida sillä, että silloin Venäjä suhtautuisi meihin toisin, eli vihollismaana. Kaikesta tästä riippumatta Venäjä suhtautuu meihin vihollismaana jo nyt. On aina suhtautunut.

Valtiojohdon on tehtävä päätös hakemuksen jättämisestä. Kansanäänestyksiä asiasta ei tarvita. Liittymällä NATO:n Venäjä saa käydä kahdenväliset keskustelut puolustusliiton kanssa.

Aivan kahdenkesken.

Avainsanat: salainenlisäpöytäkirja, kotiryssät.valvontakomissio, nato