Satunnaiset kuvat

Orpo

Uusimmat

Blogin arkisto

111 Kunnanvaltuustojen koko

Keskiviikko 14.9.2016 klo 20:17 - yrjöpoeka

Tuleva maakunta- ja soteuudistus mullistavat kuntakentän. Kainuun hallintokokeilun aikana valittiin maakuntavaltuutetut. Heidän tehtävänsä oli päättää maakunnallisista asioista ja myös sotepalvelut olivat maakuntavaltuutettujen päätösvallassa. Kainuun kunnissa jo silloin oltiin sen tosiasian edessä, että kunnille jääviä asioita hoitamassa oli liian raskas organisaatio. Nyt tulevat maakuntavaalit muuttavat koko maassa tilanteen samankaltaiseksi.

Siksi kunnilta odotetaan vastauksia valtuustojen koon suhteen. Suomussalmella se tarkoittaa sitä, että meillä olisi mahdollisuus nyt keventää luottamusorganisaatiota 35 valtuutetusta 27. Kaikissa kunnissa käydään nyt keskustelua siitä, mikä on järkevä määrä. Suurin osa kunnista ei aio muuttaa valtuustojen kokoa. Kainuussa on Sotkamon kunnahallitus esittämässä valtuustolle valtuutettujen lukumääräksi 27. Tämä on sama luku jota minä itse kannatan.

Aikaisemmassa järjestelmässä ovat valtuutetut jaettu maakunnallisiin ja kunnallisiin muihin luottamustehtäviin. Nyt sitä ei enää tapahdu. Maakuntavaaleilla valitut jakavat tehtävät keskenään. Kunnissa ollaan silloin sen edessä, että kaikilla valtuutetuille ei riitä muita luottamustehtäviä. Nyt joku sanoo, että onhan siinä valtuutetun tehtävissä jo aivan riittävästi. Valitettavasti valtuustot kokoontuvat harvoin, noin 3 – 5 kertaan vuodessa.

Mikäli ei ole muita kunnallisia luottamustehtäviä valtuutettu ei pysy ajan tasalla ja kokee olevansa aivan turhan panttina. Tärkeimmät muut valtuutetuille kuuluvat kunnalliset luottamustehtävät ovat Suomussalmella, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, sivistyslautakunta, tekninenlautakunta ja ympäristölautakunta. Sote on kuulunut maakunnalle ja kunnanvaltuuston jäsenistä osa on saanut toimia siellä lisätehtävissä.

Tämä päivä vaatii valtuutetulta paljon ja silloin on oltava järkevästi tehtäviä, jotta pysyy ajan hermolla. Tulevien vaalien aikana usea ehdokas voi joutua vastamaan siihen, onko valtuutettu ajan hermolla, jos käy vain 4 kertaa vuodessa kokouksessa? Ehdokkaiden värväämisessä tulee varmasti ongelmia, jos ei ole tarjota vastuullisia tehtäviä. Myönnän valtuutetunroolin olevan vastuullinen, mutta on mahdotonta olla päättämässä budjetista ja tilinpäätöksestä 4 kokouksen osaamisella.

Osissa kuntia muutosta vastustetaan varmasti myös sillä, että kunnallisjärjestöjen suurin tulokohde ovat luottamusmiesverot. Kokouspalkkioista vähennetään suoraan kunnallisjärjestöjen tileille tietty prosenttimäärä. Tätä nimitetään myös piilopuoluetueksi. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän veroja tilille vuosittain kilahtaa. Siksi tämä muutos voi olla osalle suurista ryhmistä vaikea. Ei pystytä luopumaan rahoitusatomaatista.

Näen itse tämän tilanteen sellaisena, että väestön vähetessä myös organisaatioiden on muututtava. Valtuustojen ja kunnallisten lautakuntien kokoa on vähennettävä, samoin lautakuntien määriä. Kunnallisjärjestöjen kassatilanne ei voi määritellä sitä, mikä on järkevää tehdä. Valtuusto asiasta itse päättää, mutta vasta sen jälkeen kun puolueorganisaatio on oman päätöksensä tehnyt.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Avainsanat: maakunatuudistus, kunnanvaltuustojenkoko, luottamusmiesvero, piilopuoluetuki, sananlaskut

103 Itseskeskös yskiskelet

Sunnuntai 4.9.2016 klo 19:04 - yrjöpoeka

Olen pitänyt blogiani nyt muutaman vuoden ja kirjoittamisesta on tullut tapa. On rentouttavaa istahtaa koneen äärelle ja aloittaa kirjoittaminen. Joskus se on vaikeampaa ja sanoja joutuu etsiskelemään. Toisinaan ajattelupuoli on valmistanut asioita päivän mittaan sellaiseen järjestykseen, että tekstiä tulee itsestään.

Kaikki eivät kirjoittamisestani pidä. Eikä se suinkaan ole tarkoitukseni. Kirjoitan koska se tuntuu hyvältä tavalta laittaa ajatukset luettavaan muotoon. Joskus olen saanut kirjeitä, joissa todetaan viranomaisen taholta, ettei tutkintaa ole syytä aloittaa. Nämä ovat johtuneet joidenkin lukijoiden älähtämisestä, kun kirjoitus on sattunut iholle. Yhden kerran olen joutunut myös raastupaan. Se sattui viime vuonna.

Kaikenkaikkiaan, joku aina lukee kirjoituksiani peräti suurennuslasilla. Etsitään virheitä ja loukkaannutaan sanomisistani. Sitten on se joukko lukijoita, jotka kannustavat minua edelleen kirjoittamaan. Heltä saan aina kuulla myös kiitoksen sanan. Jokainen blogin pitäjä ja kirjoittaja, kuten minäkin, on otettu kannustuksesta ja kiitoksista.

Sain eräältä kirjoituksiini suivaantuneelta viestin, että turhaan minä kirjoittelen. Kukaan ei kuulemma lue sepustuksiani, näin totesi hän. Tähän on sanottava, että viestin lähettäjä on ainakin yksi lukija. Mikäli on uskomista Suomi24 törkypalstoille, on kriittisiä lukijoita muitakin. Jos kirjoitukseni saavat muut tarttumaan koneittensa näppäimistöön, se on hyvä asia. Äreät ja kiivaat kirjoitukset minun mollaamiseksi saavat monet tuntemaan suurta mielihyvää.

Kun aikoinani aloitin kirjoittamisen, en tiennyt blogin pitämisestä juuri mitään. Kotisivujeni ilme on säilynyt muuttumattomana, minä vain kirjoitan. Olen joskus pohtinut, pitäisikö minun muuttaa sivujeni ilmettä? Jotkut vakituisista seuraajistani ovat kertoneet, että anna olla sivujen samankaltaisena. Kuvia elämästäni haluttaisiin lisää. Kuvia tulen tulevana syksynä ja talvena lisäämään. Aion myös hieman muuttaa sivujeni ilmettä ja päivittää etusivun kuvia.

Lehtiin kirjoittamisen olen jättänyt aikalailla kokonaan. Oman alueen maakunnallinen aviisi ei tarvitse minun mielipiteitäni ja siksi totesin tarjoamisen olevan täysin turhaa. Muutamia muistokirjoituksia olen kuitenkin kirjoitellut paikallislehtiin. Kirjoittamalla blogiani saan sanottua asiani parhaiten. Se on tietysti selvää, että lukijakuntani on rajallinen, eikä tavoita sanomalehden tavoin suurta lukijakuntaa.

Joskus jokin juttuni on saanut ihan mukavasti kiinnostusta. Edellinen päivitykseni keräsi reilut 3000 kävijää vuorokaudessa. Minulle se on hyvä taso. Tätä kirjoittaessani sain palautesoiton lukijaltani ja puolueen jäseneltä. Kirjoitukseni 2.9 oli hänen mielestään asiaa. Erityisesti hän oli pitänyt alkuosan tekstistä. Toiseksi hän kertoi olevan varmaa, että pian puuhataan erottamistani, koska kritiikkini sattuu puoluejohtoon.

Mikäli se sattuu kipeästi, olen silloin oikeassa. Olen ollut jo pitkään todella huolestunut puolueeni linjasta. Puolueeni on sortunut syyttelemään muita puolueita, kun pitäisi puhua vain omasta puolueesta. Nyt muut puolueet saavat puolueemme johdon avustuksella ilmaista mainosta. Taas kerran toistan puolueen mielilauseen: Saat mitä tilaat.

Taidanpa pian itsekseni yskiskellä.

Avainsanat: sananlasku, yksiskeskösyskiskelet, saatmitätilaat

034 Kreikan oppi vai onko sitä

Torstai 2.4.2015 klo 15:31 - yrjöpoeka

Suomessa on väännetty runsaasti suuta ja mieltä siitä, että Kreikan tie on kohta Suomen tie. Kreikkalaisia on syytelty holtittomiksi eläjiksi. Suomalaiset ovat mieluusti muistutelleet kaikkia hyvistä taloudenpidon alkeista. Kernaasti on kerrottu kaikille kuuntelijoille, että Suomi oli ainoa maa joka maksoi sotakorvaukset hilkulleen. Suomalaisesta sanalaskusta; velka on veli otettaessa, mutta velipuoli maksettaessa, on muistuteltu kaikkia.

Mitä Kreikka on sitten tehnyt? Kreikalle on myönnetty lainoja ja se on niitä hyvin käytellyt. Armeija on oikein hyvässä kunnossa ja sillä on materiaalia pullistella. Kreikan infrastruktuuri on erinomaisessa kunnossa, maantiet ja rautatiet vetävät hyvin. Kreikalla meni hyvin siihen saakka, kunnes Eurooppalaiset pankit huomasivat sillä menevän liiankin hyvin. Pankkien vaatimuksesta Eurooppalainen yhteisö alkoi vaatia Saksalais – Suomalaista kulukuri mentaliteettia ja siitä alkoi Kreikan ahdistusten tie.

Kreikan ongelmien edetessä, jopa minäkin olen huomannut yhden merkittävän seikan ns. velkaongelmassa. Suomessa on muistuteltu jokaista siitä, että velka on aina maksettava. Tämä on totta silloin kun me puhumme yksityisestä kansalaisesta. Valtiot voivat saada velkoja anteeksi milloin mistäkin syystä. Kreikasta ja sen veloista puhuttaessa, keskusteluissa on koko ajan ollut esillä seikka, jota yksityinen kansalainen ei saa. Puhutaan avoimesti miljardien velkaleikkauksista. Valtioita on haettu pankkien menetysten takuumaksajiksi. Suomi on siinä mukana ominen virityksineen.

Kreikan tavallinen kansa on ajettu ahtaalle ja alasajo jatkuu. Mitä olisi tapahtunut, jolleivat velkojat (pankit) olisi aloittaneet EU:n tuella Kreikan kurittamista? Siellä olisi nautittu maailman menosta ja erinomaisesta ruoasta hyvien ystävien kesken. Huolehdittu turistien viihtymisestä ystävällisen kansan keskellä. Tanssittu ulkona loistavassa Välimeren ilmastossa.

Suomen valtion velasta on käyty messua ja sen on sanottu olevan kestämätön. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on velanotossa kääpiö. Talousoppineiden mielestä nyt jos koskaan valtioiden olisi otettava sellaista velkaa, jolla laitettaisiin infraa kuntoon. Suomessa tiestö ja rautatiet ovat erittäin huonossa kunnossa rahapulan takia. Suomi kuten muutkin Eurooppalaiset valtiot saavat velkaa juuri nyt miinusmerkkisellä korolla. Eli valtioille maksetaan siitä, että ne ottavat velkaa.

Suomella on juuri nyt varaa ottaa kiinni Euroopassa liikkuvista ylimääräisistä miljardeista. Sillä rahalla laitetaan Suomi kuntoon ja valmiiksi ottamaan vastaan tuleva nousukausi. Nousukaudella velkaraha on kalliimpaa ja siinä vaiheessa voi maksella halvanrahan velkoja. Samalla kun infra saadaan kuntoon, saadaan kansa töihin ja uskomaan tulevaisuuteensa. Samalla kun kansa on töissä, saadaan sosiaalikustannuksista säästöjä. Taloudellisella liikkumavaralla hoidetaan kansallinen vakuutus kuntoon. Maailma on siinä tilassa, että puolustuksesta on kiireesti huolehdittava.

Kreikka ja Talvivaara ovat molemmat sellaisia, etteivät kaikki asiat niissä ole huonoa. Molemmissa on paljon opiksi otettavaa. Eri asia on, onko suomalaisista opiksi ottajaa? Suomalainen mieluusti heittää kiviä ja tuhkaa päällensä ja hammasta purren vakuuttaa selviävänsä ihan itse. Omilla rahoilla ja omalla selkänahalla.

Suomen on muutettava ikiaikaista oppiaan velan ottamisesta ja hoidosta. Suomen on otettava oppia tarvittaessa Kreikasta.

Näitä ajatuksia mietin 1.4, mutta kirjoitin 2.4. Kerettiläisin ajatuksin.

Avainsanat: kreikanvelkaongelma, suomalaisetsananlaskut, kerettiläisyys

060 Syksy ja vaalit

Lauantai 22.9.2012 klo 21:18 - yrjöpoeka

Kuluva syksy on ollut poikkeavan sateinen ja märkä. Melkein jokainen päivä on tuonut lisää kastetta ja vesistöt ovat olleet tulvassa keväästä lähtien. Tulvasta on ollut haittaa, mutta sillä on myös puhdistava vaikutus. Useana vuonna pienet purot ja joet ovat olleet limaisen kasvuston peittämiä. Nyt luonto puhdistaa paikkoja ja siitä hyötyvät kaikki. Kalastajan roolista katsoen ei voisi paremmin mennä.

Kunnallisvaalien läheisyys on pitänyt kiireisenä ja itselläni aika on mennyt todella nopeasti, etsiessäni ehdokkaita vaaleihin. Kärsivällisen työn tuloksena löysin joukon todella hyviä ehdokkaita. Nuoret puuttuvat joukosta ja naisten määrä ei ole tyydyttävä. Onneksi laatu korvaa naisten kohdalla määrän. Vaaleihin lähteneet naiset ovat tulevan kuntavaalin varmat läpimenijät!

Ehdokkaat on nyt asetettu ja ensimmäinen yhteisesiintyminen takana. Paikallisen marketin aulatiloissa pidetty kahvittelu tuokio toi paikalle runsaasti niitä, jotka halusivat tutustua uusiin ryvettymättömiin kasvoihin. Omista kasvoista ei tässä yhteydessä voi puhua. Niitä on kulutettu jo useina vuosina peräkkäisissä vaaleissa.

Ehdokkaita etsiessä törmäsin aina samaan esteeseen, mitä ne muut sanovat? Vuosikymmenten aikana kotikuntani valtuustossa ovat istuneet samat puolueet ja samat kasvot. Vaalien tulosta on pidetty itsestäänselvyytenä ja siitä syystä äänestysaktiivisuus on laskenut koko ajan. Perussuomalaisen puolueen ehdokkaaksi tuleminen on koettu aikamoiseksi kynnykseksi. Kuluneen vuoden aikana puoluetta on koetettu ryvettää kaikella mahdollisella. Tämä julkisuus ja siihen kohdistunut median jatkuva mielenkiinto, on suorastaan kauhistuttanut ihmisiä. Kainuulainen ei ole valmis siihen, että kaikki sanomiset ovat julkista riistaa iltapäivälehdistölle.

Olen puhunut kaikille siitä, ettei julkisuutta kiinnosta ollenkaan, mikäli puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon asioista. Julkisuutta kiinnostaa vain se, jos joku sanoo kiellettyjä sanoja. Elämme samanlaista aikaa, kuin oli aika Neuvostoliiton varjossa. Nyt on aivan samoin, meillä on puolueita, jotka riehaantuvat heti, mikäli kuulevat epäilyttäviä sanoja. Ennen puhuttiin neuvostovastaisuudesta ja jopa eristettiin puolueita näillä julkisilla leimoilla. Sama on kaiku askelten ja kiivas kilpailu siitä, kuka ja mikä puolue on kaikista puhtain. Samoin on käynyt lehdistölle, radiolle ja muulle medialle. Tämä kolmas valtiomahti etsii keinoja, millä lyödä lisää leimoja puolueeseen, joka heiluttaa totuttuja kaavoja. Valtava rahoitus vuosikymmenten aikana on valunut medialle vaalien aikaan ja se on mielestäni korruptoinut myös ”puolueettoman” median.

Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Avainsanat: syyssateet, kunnallisvaalit2012, suomussalmiperussuomalaisetvaltuustoehdokkaat, varmatläpimenijät, neuvostovastaisuus, sananlasku