Satunnaiset kuvat

Ruukinkankaan urheilukenttä/kuva Teppo Turpeinen

Uusimmat

Blogin arkisto

111 Kunnanvaltuustojen koko

Keskiviikko 14.9.2016 klo 20:17 - yrjöpoeka

Tuleva maakunta- ja soteuudistus mullistavat kuntakentän. Kainuun hallintokokeilun aikana valittiin maakuntavaltuutetut. Heidän tehtävänsä oli päättää maakunnallisista asioista ja myös sotepalvelut olivat maakuntavaltuutettujen päätösvallassa. Kainuun kunnissa jo silloin oltiin sen tosiasian edessä, että kunnille jääviä asioita hoitamassa oli liian raskas organisaatio. Nyt tulevat maakuntavaalit muuttavat koko maassa tilanteen samankaltaiseksi.

Siksi kunnilta odotetaan vastauksia valtuustojen koon suhteen. Suomussalmella se tarkoittaa sitä, että meillä olisi mahdollisuus nyt keventää luottamusorganisaatiota 35 valtuutetusta 27. Kaikissa kunnissa käydään nyt keskustelua siitä, mikä on järkevä määrä. Suurin osa kunnista ei aio muuttaa valtuustojen kokoa. Kainuussa on Sotkamon kunnahallitus esittämässä valtuustolle valtuutettujen lukumääräksi 27. Tämä on sama luku jota minä itse kannatan.

Aikaisemmassa järjestelmässä ovat valtuutetut jaettu maakunnallisiin ja kunnallisiin muihin luottamustehtäviin. Nyt sitä ei enää tapahdu. Maakuntavaaleilla valitut jakavat tehtävät keskenään. Kunnissa ollaan silloin sen edessä, että kaikilla valtuutetuille ei riitä muita luottamustehtäviä. Nyt joku sanoo, että onhan siinä valtuutetun tehtävissä jo aivan riittävästi. Valitettavasti valtuustot kokoontuvat harvoin, noin 3 – 5 kertaan vuodessa.

Mikäli ei ole muita kunnallisia luottamustehtäviä valtuutettu ei pysy ajan tasalla ja kokee olevansa aivan turhan panttina. Tärkeimmät muut valtuutetuille kuuluvat kunnalliset luottamustehtävät ovat Suomussalmella, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, sivistyslautakunta, tekninenlautakunta ja ympäristölautakunta. Sote on kuulunut maakunnalle ja kunnanvaltuuston jäsenistä osa on saanut toimia siellä lisätehtävissä.

Tämä päivä vaatii valtuutetulta paljon ja silloin on oltava järkevästi tehtäviä, jotta pysyy ajan hermolla. Tulevien vaalien aikana usea ehdokas voi joutua vastamaan siihen, onko valtuutettu ajan hermolla, jos käy vain 4 kertaa vuodessa kokouksessa? Ehdokkaiden värväämisessä tulee varmasti ongelmia, jos ei ole tarjota vastuullisia tehtäviä. Myönnän valtuutetunroolin olevan vastuullinen, mutta on mahdotonta olla päättämässä budjetista ja tilinpäätöksestä 4 kokouksen osaamisella.

Osissa kuntia muutosta vastustetaan varmasti myös sillä, että kunnallisjärjestöjen suurin tulokohde ovat luottamusmiesverot. Kokouspalkkioista vähennetään suoraan kunnallisjärjestöjen tileille tietty prosenttimäärä. Tätä nimitetään myös piilopuoluetueksi. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän veroja tilille vuosittain kilahtaa. Siksi tämä muutos voi olla osalle suurista ryhmistä vaikea. Ei pystytä luopumaan rahoitusatomaatista.

Näen itse tämän tilanteen sellaisena, että väestön vähetessä myös organisaatioiden on muututtava. Valtuustojen ja kunnallisten lautakuntien kokoa on vähennettävä, samoin lautakuntien määriä. Kunnallisjärjestöjen kassatilanne ei voi määritellä sitä, mikä on järkevää tehdä. Valtuusto asiasta itse päättää, mutta vasta sen jälkeen kun puolueorganisaatio on oman päätöksensä tehnyt.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Avainsanat: maakunatuudistus, kunnanvaltuustojenkoko, luottamusmiesvero, piilopuoluetuki, sananlaskut

034 Kreikan oppi vai onko sitä

Torstai 2.4.2015 klo 15:31 - yrjöpoeka

Suomessa on väännetty runsaasti suuta ja mieltä siitä, että Kreikan tie on kohta Suomen tie. Kreikkalaisia on syytelty holtittomiksi eläjiksi. Suomalaiset ovat mieluusti muistutelleet kaikkia hyvistä taloudenpidon alkeista. Kernaasti on kerrottu kaikille kuuntelijoille, että Suomi oli ainoa maa joka maksoi sotakorvaukset hilkulleen. Suomalaisesta sanalaskusta; velka on veli otettaessa, mutta velipuoli maksettaessa, on muistuteltu kaikkia.

Mitä Kreikka on sitten tehnyt? Kreikalle on myönnetty lainoja ja se on niitä hyvin käytellyt. Armeija on oikein hyvässä kunnossa ja sillä on materiaalia pullistella. Kreikan infrastruktuuri on erinomaisessa kunnossa, maantiet ja rautatiet vetävät hyvin. Kreikalla meni hyvin siihen saakka, kunnes Eurooppalaiset pankit huomasivat sillä menevän liiankin hyvin. Pankkien vaatimuksesta Eurooppalainen yhteisö alkoi vaatia Saksalais – Suomalaista kulukuri mentaliteettia ja siitä alkoi Kreikan ahdistusten tie.

Kreikan ongelmien edetessä, jopa minäkin olen huomannut yhden merkittävän seikan ns. velkaongelmassa. Suomessa on muistuteltu jokaista siitä, että velka on aina maksettava. Tämä on totta silloin kun me puhumme yksityisestä kansalaisesta. Valtiot voivat saada velkoja anteeksi milloin mistäkin syystä. Kreikasta ja sen veloista puhuttaessa, keskusteluissa on koko ajan ollut esillä seikka, jota yksityinen kansalainen ei saa. Puhutaan avoimesti miljardien velkaleikkauksista. Valtioita on haettu pankkien menetysten takuumaksajiksi. Suomi on siinä mukana ominen virityksineen.

Kreikan tavallinen kansa on ajettu ahtaalle ja alasajo jatkuu. Mitä olisi tapahtunut, jolleivat velkojat (pankit) olisi aloittaneet EU:n tuella Kreikan kurittamista? Siellä olisi nautittu maailman menosta ja erinomaisesta ruoasta hyvien ystävien kesken. Huolehdittu turistien viihtymisestä ystävällisen kansan keskellä. Tanssittu ulkona loistavassa Välimeren ilmastossa.

Suomen valtion velasta on käyty messua ja sen on sanottu olevan kestämätön. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on velanotossa kääpiö. Talousoppineiden mielestä nyt jos koskaan valtioiden olisi otettava sellaista velkaa, jolla laitettaisiin infraa kuntoon. Suomessa tiestö ja rautatiet ovat erittäin huonossa kunnossa rahapulan takia. Suomi kuten muutkin Eurooppalaiset valtiot saavat velkaa juuri nyt miinusmerkkisellä korolla. Eli valtioille maksetaan siitä, että ne ottavat velkaa.

Suomella on juuri nyt varaa ottaa kiinni Euroopassa liikkuvista ylimääräisistä miljardeista. Sillä rahalla laitetaan Suomi kuntoon ja valmiiksi ottamaan vastaan tuleva nousukausi. Nousukaudella velkaraha on kalliimpaa ja siinä vaiheessa voi maksella halvanrahan velkoja. Samalla kun infra saadaan kuntoon, saadaan kansa töihin ja uskomaan tulevaisuuteensa. Samalla kun kansa on töissä, saadaan sosiaalikustannuksista säästöjä. Taloudellisella liikkumavaralla hoidetaan kansallinen vakuutus kuntoon. Maailma on siinä tilassa, että puolustuksesta on kiireesti huolehdittava.

Kreikka ja Talvivaara ovat molemmat sellaisia, etteivät kaikki asiat niissä ole huonoa. Molemmissa on paljon opiksi otettavaa. Eri asia on, onko suomalaisista opiksi ottajaa? Suomalainen mieluusti heittää kiviä ja tuhkaa päällensä ja hammasta purren vakuuttaa selviävänsä ihan itse. Omilla rahoilla ja omalla selkänahalla.

Suomen on muutettava ikiaikaista oppiaan velan ottamisesta ja hoidosta. Suomen on otettava oppia tarvittaessa Kreikasta.

Näitä ajatuksia mietin 1.4, mutta kirjoitin 2.4. Kerettiläisin ajatuksin.

Avainsanat: kreikanvelkaongelma, suomalaisetsananlaskut, kerettiläisyys