Satunnaiset kuvat

Hopeaa rajan takaa

Uusimmat

Blogin arkisto

051 Onko pakko

Lauantai 24.2.2018 klo 15:03 - yrjöpoeka

Viimeisten kymmenen vuoden aikana ovat Kainuun kunnat olleet ns. pakon edessä. Pakko on ollut kuntaliitoksille. Kaikki selvitykset ovat osoittaneet talousoppineitten mielestä sitä, että Kainuu ei selviä näin usealla kunnalla. Olen itsekin joutunut pohtimaan tarvitsemmeko näin paljon virkakoneistoa vähenevää väestöä varten. Tämä on ollut itselleni tärkein syy kannattaa kuntaliitosselvityksiä erityisesti Ylä-Kainuun alueella.

Mitään ei ole jäänyt selvityksistä käteen. Jokainen kunta on jo autuaasti unohtanut kaiken pohtimansa aiheesta. Se oli selvillä jo viime eduskuntavaalien jälkeen, kun keskusta sai vaalivoiton ja pääministerin paikan. Siinä vaiheessa Kainuun kunnat lopettivat yksimielisesti pohtimisen säästöistä. Kaikki kunnat ovat keskustavetoisia ja ainoastaan Kajaanissa on keskustalla vastavoimia. Kaikki keskustalaiset saivat piristysruiskeen vaalivoitosta. Jokainen odotti, että Sipilä ja keskusta antavat kepulaisille kunnille dopingia. Suomeksi sanottuna verovaroja jaetaan myös tuottamattomaan toimintaan, eli organisaatioiden hengissä pysymiseen.

Pitkään jatkunut lama on hieman helpottunut ja sen ansiosta kunnissa on huokaistu helpotuksesta. Samoin muuallakin kehitysalueilla. Mitä enemmän eteläosissa maata talous epyy, sitä ennemmän se tietää verotuloja. Vaikka aivan heti Kainuun kunnat eivät lähtisikään kasvuun, tuo elpyvä talous jokaiselle hyvää. Osassa maakuntaa on jo näkyvissä elpymistä myös paikallisesti. Kuhmossa puuteollisuus, Sotkamossa matkailu ja Talvivaaran kaivos. Kaivos säteilee vaikutustaan myös muualle ja erityisesti Kajaaniin, joka muutoinkin on alöueellisesti veturina elpymiselle.

Kainuun seurakunnat ovat nyt yhdistymishaluissaan auttamattomasti myöhässä. Keskustalaiset (kirkkovaltuutetut) ymmärtävät oikein hyvin, että elpyvä talous auttaa myös kirkon verokertymiä. Olen hieman tullut kyyniseksi kaikille talousihmisten vakuutteluille pakosta. Nyt kun pakko on lopetettu jokainen näkee, että kyllä me selviämme itsenäisinä kuntina. Lama opetti meitä ajattelemaan asioita hieman toisin ja näkemään sen, ettei kunta ole se joka tekee kaikkien puolesta kaiken. Jokaisella meistä on oma vastuumme yksilöinä ja erilaisina ryhminä toisistamme. Kuntalaisina voimme tehdä paljonkin sellaista, mihin on aiemmin tarvittu kuntaa rahoineen tekemään kaiken.

Paluu hieman takaisin tuo sitä yhteisöllisyyttä, josta on ollut puutetta. Yhteisön jäseninä voimme auttaa kokonaisuutta antamalla aikaamme toisiamme ja yhteisöämme varten. Viime joulun aikana järjestettiin Suomussalmella yksinäisten joulujuhla. Käydessämme palautepalaveria nousi vahvasti esille se, että tiukemmat ajat ovat tuoneet meille silmiä näkemään ja tekemään hyvää. Valtaisa joukko vapaaehtoisia teki kovan työn pelkästä ilosta. Ilosta tehdä yhdessä vapaaehtoistyötä toisten hyväksi. Seuraavana jouluna vapaaehtoiset ovat valmiina ja jo nyt kudotaan sukkia ja mietitään mitä muuta voisimme tehdä.

Kunta ja seurakunta ovat hyvä olla olemassa. Ihmiset yhteisöjen jäseninä voivat näiden alla tehdä korvaamatonta työtä toisten hyväksi. Siihen ei ole mitään pakkoa. Pelkästään iloa. Kunnat ja seurakunnat voivat huokaista nyt helpotuksesta.

Lopetetaan hedelmätön pakottaminen. Keskitytään olennaiseen. Ihmiseen.

Avainsanat: kuntaliitosselvitykset, taloudellinenpakko, kriisikuntaselvityshyrynsalmella, seurakunnatjälkijunassa, ihminenkeskiössä

065 Valtuuston kokouksen arviointiraportti

Torstai 15.12.2011 klo 13:28 - yrjöpoeka

Eilinen päivä oli niin tyhjänä tekemisestä ja niinpä lähdin seuraamaan Suomussalmen kunnanvaltuuston kokousta. Asialistalla oli heti alkupuolella oikein mielenkiintoinen aihe, syrjäkylien koulujen lakkauttaminen. Tämä aihe oli sysäyksenä sille, että lähdin seuraamaan kuinka kunnan asioita hoidetaan.

Aluksi kunnan sivistystoimen johtaja esitteli koulurakenne työryhmän työskentelyn tuloksia. Aivan huomaamatta esittelijä siirtyi puolueettomasta virkamiehestä sellaiseen rooliin, joka ei hänelle kuuluisi. Työryhmän tehtävänä oli tehdä selvitys ala-asteen rakenteesta ja tulevien vuosien oppilasennusteita. Tämän jälkeen tehty selvitys piti tuoda lautakunnan käsittelyyn, josta lähtisi esitys eteenpäin. Näin tehtiin. Kuulemisvaiheen aikana tuli selväksi, että työryhmä oli tehnyt päätöksen mitkä koulut jäävät ja mitkä lakkaavat. Olin itse yhdessä tilaisuudessa ja se oli todella hämmentävä kokemus.

Kunnanhallitus käsitteli lautakunnan tekemän päätöksen selvityksen pohjalta ja teki muutoksen. Valtuustolle tuli selkeä ja perusteltu esitys kuinka menetellään. Sivistystoimenjohtaja esitteli selvitystä kaikkea muuta kuin puolueettomasti ja työryhmän jäsenet melkein itkua tuhertaen olivat omien ajatustensa vankeja. Suoria syytöksiä sinkoili kiihtyneiden naisten suusta kunnanhallituksen suuntaan. Työryhmä oli tehnyt sellaisia muutoksia kouluunotto alueisiin, että saatiin oppilasennusteet näyttämään siltä miltä työryhmä sen halusi olevan. Osa valtuutetuista yritti rauhoitella ja kertoa, ettei työryhmän tehtävänä ole tehdä päätöksiä. Päätösten teko kuuluu valituille toimielimille ja selvitykset ovat päätöksenteon pohjana.

Ravakan keskustelun päätteeksi sivistystoimenjohtaja teki suoran uhkauksen. Hänen mielestään lautakunta ja hän itse voivat jatkossa tehdä kouluunotto alueisiin sellaisia muutoksia, että ne koulut loppuvat jotka hän katsoo parhaimmaksi. Odotin jonkun puuttuvan aiheeseen, mutta ilmeisesti se jäi tunnekuohujen alle. Valtuusto tekee vuosittain kuten eilen, päätöksen budjetista. Budjetti pitää sisällään mielestäni myös tuon kouluunotto alueen ja rahoituksen kaikkeen koulunkäyntiin. Valtuuston tekemällä budjettipäätöksellä sivistystoimi suunnittelee tulevan vuoden toiminnan. Ilman valtuuston päätöstä ei siihen sivistystoimi, eikä sivistysjohtaja voi tehdä muutoksia.

Valtuusto teki mielestäni aivan oikean päätöksen. Kahden vuoden kuluttua Suomussalmi joutuu pohtimaan, mikä koulu on etäisyyksiltään maantieteellisesti sopivin koulu vastaamaan Suomussalmen pohjoisosan tarvetta. Suomussalmelaiset ja ulkopuoliset tietävät vastauksen katsomalla kuntakarttaa, Piispajärvi on aivan keskellä.

Naiset ovat omien puheittensa mukaan empaattisia ja he katsovat aina ensimmäisenä lasten ja vanhusten etuja. Eilinen kertoi aivan muuta, itkuisia ja kiihtyneitä naisia todisteli oikeaa viisauttaan. Vasemmistossa oli kiivaimmat koulujen lopettajat, eläkkeellä oleva Aune Juntunen oli todella kiihkeä. Hänen mielestään keskeinen tekijä Piispajärven lopettamisessa oli se mahdollisuus, että siihen löytyisi yrittäjä.  Keskustan Maire Kela todisteli itkuisena, kuinka oikein on lopettaa suurin koulu. 70 vuotiaat miehet puolustivat lasten oikeutta kohtuullisiin etäisyyksiin koulunkäynnissään. Empatiat näyttivät olevan aivan toisin päin.

Sivusin Piispajärven koulutilannetta 17.11 mielipidekirjoituksessa Ylä-Kainuu lehdessä.

 

Avainsanat: suomussalmenkunta, valtuustonkokous, perusopetuksenkouluverkkoselvitys, koulujenlakkauttaminen, selvitykset, maantieteellisestikeskeisin, talvisodankohde, empaattisetnaiset