Satunnaiset kuvat

Kädestä pitäen/kuva Teppo Turpeinen

Uusimmat

Blogin arkisto

095 Ollakko vai eikö olla

Keskiviikko 3.8.2016 klo 14:08 - yrjöpoeka

Käydessäni aamupäivällä kylällä sain vastattavakseni muutamia kysymyksiä. Kysymykset koskettelivät seuraavan vuoden vaaleja. Olenko minä vaaleissa mukana ja minkä puolueen listoilla? Eräs kysyjistä oli kuullut huhuja, että minut olisi erotettu puolueesta. Mieleeni tuli siinä kuunnellessani William Shakesperen lausumat sanat: Ollakko vai eikö olla?

Vastasin kuitenkin samalla tavoin kuin Antti Rinne eilisen uutislähetyksessä, että ilmoitan sitten hyvissä ajoin. Nyt on mielestäni liian aikaista pohtia mitä olen tekemässä ensikevään aikana. Kysymykseen olenko erotettu, jouduin vastaamaan, etten ole saanut sellaisesta ilmoitusta. TB-parlamentin kertomukset aiheesta, eivät ole samaa kuin puoluehallituksen päätökset.

Vaaleja käydään muuallakin. Todella likaisia vaaleja, kuten USA:n ehdokasasettelussa olemme saaneet kuulla ja nähdä. Donald Trump on lievästi sanoen melkoinen kummajainen. Päästelee suustaan mitä milloinkin, varomatta mitään ja kansa tykkää. Ainakin mikäli uskoo kannatusmittauksia. Trumpin sanomiset itänaapurista ovat sellaisia, että mikäli tulee valituksi ja toteuttaa sanomisensa, olemme todella vaikeuksissa suuren karhun kanssa.

Siksipä olisi syytä pikaisesti aloittaa neuvottelut NATO:on liittymisestä Eurooppalaisten jäsenmaiden kanssa. Mikäli Trump valitaan, olemme koko Euroopassa todella suurten kysymysten edessä. Venäjän pullistelu saa silloin kokonaan toisenlaiset mittasuhteet. Venäjän ilmoitus Itämeri-neuvottelujen aloittamiseksi, on mielestäni yksi oire tulevasta. Venäjä haluaa hajoittaa Eurooppalaisen rintaman, todellista rauhantahtoa sillä ei nykytiedon valossa ole.

Perussuomalaiset ja keskusta ovat sanoneet olevansa isänmaan asialla. Silti näiden puolueiden suunnasta kumisee vanha homeinen kaiku. Sitä kaikua voi nimittää vain yhdella sanalla. Suomettuminen. Sotien jälkeinen sukupolvi, joka on nyt vallassa, imi suomettumisen opit äidinmaidosssa ja Kekkosen kirjoituksissa.

Keskustelut puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa ovat täysin turhanpäiväisiä. Ruotsi ajoi oman puolustuspolitiikkansa karille ja nyt haluaa tukea Suomen puolustusvoimilta. Suomalaiset sotilaat tekivät Ruotsista aikoinaan suurvallan. Sen päätyttyä Ruotsi ei ole muistanut milloinkaan velkaansa suomalaisille. Viime sotien aikana tämä maa antoi Suomen joutua Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.

Mikäli Ruotsi olisi silloin tukenut Suomea vahvasti, olisi silloinen Neuvostoliitto joutunut pohtimaan vakavasti sotilaallisia aikeitaan. Ruotsin selänkäännön takia kymmeniä tuhansia nuoria suomalaisia kaatui ja haavoittui. Sama on odotettavissa tänään, mikäli Venäjä jatkaa pullistelua. Ruotsi vetäytyy tiukan paikan tullen ja jättää meidät yksin.

Koko itsenäisyyden historian, Suomi on hakenut puolustuksellista yhteistyötä länsimaiden suunnasta.

Siksi on vain yksi uskottava vaihtoehto. NATO.

Avainsanat: williamshakespeare.kuntavaalit2017.donaldtrump, nato

019 Tullakko vaiko ei tulla

Maanantai 9.2.2015 klo 12:36 - yrjöpoeka

Kanuulaiset istuvat mieskansanedustajat laativat viime viikolla tiedotteen, jossa he yhteen ääneen moittivat sotejohtoa väärästä kilpailutuksesta. Istuvat kansanedustajat tekevät tiedotteita sen jälkeen, kun he lukevat maakuntalehden. Heille maakuntalehdessä ollut tieto on faktaa ja sen pohjalta laitetaan arvovalta peliin. Näiden herrojen arvovalta on liuennut neljän vuoden aikana olemattomiin. Sikäli kun sitä on edes ollut.

Sote-johto halusi oikaista kansanedustajien tiedot ajantasalle ja järjestivät heti tälle maanataille yhteisen tiedotustilaisuuden. Mukaan oli kutsuttu myös media. Sitten aloitettiin arvuuttelu, tulevatko herrat edes paikalle. Koska maanantaina on eduskunnasta istuntovapaa, oletus oli, että he tulevat. Kas kummaa! Heistä yksikään ei suvainnut paikalle tulla. Heillä oli huomattavasti tärkeämpää lähteä ruokailemaan Oulun kaupungin kustannuksella. Oli heillä jonkinlainen kutsukin. Joka tapauksessa se oli tärkeämpi, kuin oman maakunnan asiat.

Normaalisti elämä menee siten, että joku tavallinen kadunkulkija hankaloittaa jotakin hanketta valituksilla. Nyt kyseessä ovat kansanedustajat. Lähtökohtaisesti voisi olettaa, että he ovat mukana tiiviisti oman maakunnan suurissa asioissa. Neljä vuotta on kyllä opettanut sen, että vasta viimeisen vuoden lopulla he aktivoituvat oman maakunnan edustajiksi ja puolustajiksi. Tämä tapahtuu vain sen takia, että heidät on ehdolle asetettu Kainuusta.

Näillä herroilla on tietääkseni paikkoja maakunnan johtotehtävissä. Silti heidät on yllätetty housut kintuissa ja heidän on ollut pakko turvautua lehdestä luettuun. Käsien läpi kulkeneet paperit Uusi Sairaala-hankkeen osalta ovat jääneet tutkimatta. Jäin kyllä pohtimaan sitä, että he/heille on palkattu avustajia. Eivätkö he olisi voineet pyytää heiltä apua, jos oma arvovalta ei anna myöten kysellä kotimaakunnan virkamiehiltä ja naisilta?

Ollakko, vaiko ei olla? Tullakko, vaiko ei tulla?

Kas siinäpä pulma. Mä lehden luin, lauloi aikoinaan Kai Lind.

Osoittaako Oulun lihapatojen kutsumus sitä, että maakunnan elinpäivät ovat luetut?

Avainsanat: kailind, mälehdenluin, lihapatojenkutsu, shakespeare