Satunnaiset kuvat

teno 3-8.72007 046

Uusimmat

Blogin arkisto

144 Kuningas Taimen 2017

Maanantai 10.7.2017 klo 15:00 - yrjöpoeka

Vuotuinen kalakisa Kuusamon Kuusinkijoella on jälleen käyty. Tämänvuotinen kisa käytiin todella poikkeavissa olosuhteissa. Joki oli niin täynnä vettä, etten muista koskaan sen olleen sellainen edes keväällä. Myöhäinen kevät toi tulvan montaviikkoa myöhässä. Sen kruunasi rankka vesisade paripäivää aiemmin. Olin itse käynyt edellisenä viikonloppuna joella ja nyt oli samoihin paikkoihin pääsy todella ongelmallista.

Kisa sujui entiseen malliin. Harjusten pyytäjät puhdistivat palkintopöydän. Tasa arvoa kuvastaa se, että useina vuosina nainen on se kalastajatar ja niin nytkin. Naisten sarjan ykkönen oli Tiina Voutilainen ja hän putsasi myös harjussarjan palkinnot. Harjussarjan tulokset, isoin kala laskettiin:

Tiina Voutilainen 612 g 2/Jonni Vyyryläinen 457g 3/jaettuna Janne Mustaniemi ja Jesse Kivelä 439 g.

Nuoret olivat sitten tehokkaina muukala sarjassa. Yhdessä Kuusinkijoen parhaista taimenpaikoista, Lohipyörteeltä Väisäsen veljekset saalistivat kaksi suurta haukea. Tuomas Väisänen 3220 g ja Aapo Väisänen 2788 g. Tuomaristo teki pikaisen päätöksen palkita pojat todella tehokkaasta taimenjoen puhdistamisesta kunnon palkinnoilla. Niitä oli jaettavana runsaasti, koska taimensarja jäi kokonaan ilman saalista.

Palkintojen jaon kruunasi arvonta kaikkien kisaajien kesken ja sen palkintoina olivat Taimensarjan hyvät ensipalkinnot. Siinä arvonnassa onni suosi nuorta Pyry Vartiovaaraa. Hän pokkasi Visionin lohiluokan perhokelan itselleen ja kun itse toimin kuuluttajana, oli ilo nähdä millainen vaikutus nuorukaiseen palkinnolla oli. Tämän tunnusti myös hänen isänsä huokaisten samalla sen tulevan nyt kalliiksi hänelle. Nyt on ostettava sopiva vapa ja siihen siimat.

Tuomariston yksimielisellä päätöksellä huomioitiin kaikki nuorten sarjojen osanottajat. Kuuluttajana näin todella onnellisia kasvoja. Nuoret saivat muiden kalastajien edessä itselleen tuotteita, joita he varmasti tulevat myös käyttämään. Tulevaisuuden kisaajien varmistamiseksi tämä oli aivan oikeanlainen liike.

Itse olisin sitä mieltä, että tulevissa kisoissa on oltava sellaiset säännöt taimensarjassa, että mitallisen kalan saaja, saa sen myös ottaa itselleen. Nyt taimensarjassa suojellaan taimenta ja se pitää vapauttaa takaisin. Kisaan osallistuu ottamalla kalasta kuvan mittanauhan vieressä. Väitän ettei se ole aivan ongelmatonta. Kalan retuuttaminen penkalle kuvausta varten ei ole kalansuojelua. Tuskin kenelläkään kalastajalla on mukanaan sellaista mittapussia, johon kala uitetaan ja mitataan. Nykysäännöllä puhelimet uivat joessa, koska kalastajalla on vain kaksi vapisevaa kättä.

Taimensarjan säännöt on palautettava entiselleen. Mitallinen kala suolistettuna ja kidukset paikoillaan on kilpailukala, tai sitten vain veret laskettuna. Se on mielestäni parastapa kalan säilymisen kannalta. Nykyinen sääntö on niin vaikea valvoa, ettei sitä voi pitää hyvänä. Mikäli olet yksin, et taatusti saa sitä kuvattua mittanauhan vieressä, ellei sinulla ole kuvauskamera jatkuvasti päällä. Tämä menee niin vaikeaksi, että malli on lopetettava ja palattava entiseen sääntöön.

Lisäksi kilapailukala ei saa kuulua vuosittaiseen kiintiöön. Mikäli olet saanut kalan aiemmin keväällä, sinulla ei ole mahdollisuutta. Kaiken lisäksi yhdenkalan sääntöä ei valvo kukaan. Joella asutaan jatkuvasti pysyvissä leireissä. Taidan olla itse ainoa kalastaja joka on saanut tänä kesänä mitallisen kalan? Siihen en millään usko, koska kävin sitä varten joella yhden ainoan kerran. Parhaat ovat olleet joella jopa kymmeniä päiviä. En usko heidän muuttuneen täysin saamattomiksi kalastajiksi.

Tässäkin kohden olen sitä mieltä, ettei nykysäännöllä ole mitään väliä. Sitä ei pystytä valvomaan mitenkään. Vain niitä voidaan valvoa, jotka ovat julkisesti tunnustaneet saaneensa kalan. Nykyinen käytäntö on mielestäni täydellinen irvikuva ja se ei tuota Kuusinkijoelle minkäänlaista kunniaa. Mikäli sääntö pidetään voimassa, on kalastusvastaavien (omistajien) palkattava valvojia. Nykyisellä säännöllä pysyville leireille ei ole mitään sijaa. Tätä ei tietenkään pitäisi julkisesti kirjoittaa, koska se tuottaa pahaa verta.

Kalastajien itsensä on sanottava ääneen se mikä kaihertaa. Minä olen sen nyt tehnyt. Jään odottelemaan palautetta. Edellinen kirjoitukseni nostettiin Kuusamossa puhutaan facebook palstalle. Kukaan ei sitä ole kommentoinut. Facebookissa pyysin Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Tuomo Hänniseltä muutamia vastauksia. Kalastus on niin tunnepitoinen laji, ettei Hänninen ole siihen viitsinyt edes vastata. Tuskin tämäkään saa mitään aikaan. Korkeintaan nurkan takana murinointia.

Tulokset kisasta ovat virallisia ja niitä kommentoin sellaisina. Muutoin tämä kirjoitus sisältää vain omia mielipiteitäni.

Avainsanat: kuusinkijoki, kuusamo, kuningastaimenkalastuskisa2017, kuusinginleirintäalue, siilasmajankilta

056 Mitä onni on?

Tiistai 21.8.2012 klo 20:12 - yrjöpoeka

Lyhyesti, se on onnea lapsenlapsista. Viikonlopun aikana oli yhtäaikaa kaikki paikalla ja niitä ääniä oli mukava kuunnella ukin korvilla. Vanhimman tyttäreni ensimmäinen lapsi Fenno-poika tuli Saksasta asti katsomaan, mitä mummolaan kuuluu. Poika oli hyvä syömään ja nukkumaan. Sain myös kokeilla vieläkö lapsen pesu sujuu ja vaippojen vaihto. Niitä tehdessäni tuntui, ettei omista lapsista huolehtimisesta ole kovinkaan kauaa aikaa. Esikoisen pesusta oli jo aikaa yli 30-vuotta. Sain pestä tyttäreni pojan samasta äitiyspakkauksen vannasta kuin hänetkin olen aikoinaan pessyt.

Tänään kävin viemässä Fenno-pojan isän ja äidin kera Kajaaniin. Palatessani tunsin todellista ikävää. Perhe on todella kaukana ja fyysinen tapaaminen jää vähiin. Onneksi on skype, jolla saa yhteyden silloin kun haluaa. No sillä rajauksella, että yhteys toimii.

Nyt talo on todella hiljainen. Kellon raksutus kuuluu. Melkein voin kuulla, kuinka ikävä nävertää myös vaimoni sisintä. Omasta sisimmästä puhumattakaan.

Tulevan viikonlopun aikana kalastusseurani, Siilasmajan-kilta, pitää kauden päättäjäiset kuuluisan Nuortti-joen rantamilla. On mukavaa käydä kauden yhteenvetoa tutussa seurassa upeissa maisemissa. Nuortti on itselle ennenkokematon paikka, joten siinä on mahdollisuus uusiin kalastuskokemuksiin. Viimeaikoina olen kalastellut aivan taajaman lähivesissä. Lähivedet ovat tarjonneet todella sykähdyttäviä kokemuksia. En ollut aikaisemmin saanut yhtään kuhaa ja nyt niitä on sitten tullut. Kuhat ovat olleet todella ”pannukarkeita”, niiden paino on ollut 3-4 kilon luokkaa. Todella suuria haukia on noussut ylös, suurimmat 5-7 kilon luokkaa. Koska olen päästänyt suuret hauet nyt takaisin, olen alkanut punnitsemaan niitä. Pakastimessani on suurten haukien ja kuhien fileitä riittävästi. Nyt on kalastuspaikkojen kartoittamisen aika.

Ensi viikolla on aloitettava loppukiri kunnanvaltuusto ehdokkaiden etsimisessä ja empivien patistelussa. Aikaa on enää vähäsen jäljellä. Vaihtoehtoja pitää tarjota myös kotikunnassani ja niitä äänestäjät tulevat saamaan. Mikäli lukijoissani on herännyt ajatuksia ehdokkuuteen, ottakaa yhteys palautelaatikon kautta.

Lastenlapseni Ilona, Alisa ja Fenno. Niistä onni syntyy.

Olen onnellinen mies. Ukki.

Avainsanat: lastenlapsi, lastenäänet, lastenpesu, äitiyspakkaus, bremen, ikävänävertää, siilasmajankilta, nuorttijoki, kunnallisvaalit2012, loppukiri,

037 Maaliskuun 13

Sunnuntai 14.3.2010 klo 15:32 - yrjöpoeka

Lehdet ja televisio ovat olleet täynnä talvisodan päättymiseen liittyviä asioita. Oma asuinpaikkani on myös yksi talvisodan ratkaisu paikkoja. Asuinpaikkani kohdalla olevan vesistön kohdalla Kuusamon ja Posion miehistä kootut joukot pysäyttivät Neuvostoliiton etenemisen. 6 – 14.12.1939 ratkaistiin Alassalmen kohtalo, vihollisen hyökkäysvoimana oli JR 662. Siitä alkoi hyökkääjän sotavoimien paloittelu, joka päättyi lopulta 163 divisioonan tuhoon Suomussalmen kirkonkylällä. Silloin oli juuri tällainen kova pakkastalvi ja olen monesti ihmetellyt, kuinka miehet silloin kestivät pakkasen tuoman rasituksen. Unen puute ja ainainen nälkä ovat kaiken lisäksi tuoneet oman lisän rasitukseen. Heidän kestokykynsä on ollut uskomaton ja eilen muistin pysähtyä klo 11 aikaan miettimään, kuinka hyvä asia on rauha. Isänmaan asia on aina ajankohtainen ja erityisesti nyt 70 vuotta myöhemmin. Netin ihmeellisestä maailmasta löysin tämän motoristien hyvän matkakertomuksen Suomussalmen taistelupaikoille, kertomus oli todella hyvä ja pisteet motoristeille!

Olen saanut sähköpostiini todella paljon viestejä viikon aiheista ja puhelin on pirissyt paljon. Politiikkaa on yritetty myös pakerrella ja siitä lisää ensi viikon vaihteen jälkeen.

Vuosikausia olen kulkenut Kuusamon jokivesillä kalastelemassa ja nyt sain tehdyksi anomuksen erääseen kalastus seuraan. Miten ollakaan, ne valita rytkäytti minut jäseneksi. Arvostan tätä erittäin paljon ja erityisesti sen vuoksi, että olen ulkomaalainen Kuusamossa. Suuren osan seuran jäsenistöstä tunne vuosien varrelta ja se helpottaa aika tavalla mukaan menoa.

Joutoaikoina olen istuksinut ”uuden” kakkosauton penkillä ja käynyt läpi sen käyttöohjekirjaa. Nyt vaimoni kävi kertomassa ilo uutisen, Ilona tulee viikon päästä omien sanojensa mukaan, kymmeneksi yöksi mummun ja ukin luo. Oikein hyvä uutinen, täytyy tehdä lyhyt latu valmiiksi hiihtoretkiä varten. Toivottavasti tämä pakkasjakso loppuu siihen mennessä ja saamme ulkoilla paljon.

Avainsanat: talvisota, alassalmentaistelut, isänmaanasia, talvivaaraeioleuraanikaivos, siilasmajankilta, koillismaankalastusfoorumi, isovanhemmuus