Satunnaiset kuvat

Tammikuun valo 2010

Uusimmat

Blogin arkisto

163 Sinisiä punaisia ruusunkukkia

Maanantai 10.6.2019 klo 18:40 - yrjöpoeka

Eduskunnasta pudonneet Siniset ovat valinneet pikavauhtia uuden puheenjohtajan. Sampo Terhon luotsaamana puolue menetti aivan kaiken. Uskoin itse, että ministerien vetoavuilla puolue saisi joitakin lävitse. Valitettavasti äänestäjät olivat eri mieltä. Sampo Terho oli puheenjohtajana sönkkö. Hänellä ei ollut sitä karismaa jolla väkijoukot hurmataan. Seurasin usein hämmentyneenä hänen esiintymistään, koska kasvoista ei saanut selvää mitä hän oikein tarkoittaa. En varmasti ole ainoa joka tarkkailee ihmisten kasvoja hänen puhuessaan. Kasvot paljastavat sellaisia sisimpiä mielenliikkeitä, joita ei voi itse estää. Sampo Terho oli todella epävarma. Hän oli aivan väärässä roolissa.

Uusi puheenjohtaja Kari Kulmala on todella pahassa pakkoraossa. Tuntemattomana hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia nostaa puoluetta valtiomiessarjaan. Puolueen saama äänisaalis oli vaatimaton kun sitä vertaa ministereiden määrään ehdokkaina. 29 959 ääntä. Se on niin pieni tulos, että puolueen johdon tulisi vetää pikainen johtopäätös ja lopettaa itsensä. Sitähän he eivät tietenkään tee, koska kaikilla sirpalepuolueilla on halukkaista tollukoita johtajiksi. Hyviä karismaattisia henkilöitä ei ilmaannu jatkuvasti ja sellaisen tuleminen vaatisi yhteiuskunnasta jotakin todella erikoista ilmiötä ,mistä se saisi voimansa.

Pakkoruotsin nostaminen puoluekokouksessa esille on surkea rimanalitus. Perussuomalaiset ovat niitä jotka ovat profiloituneet ainoiksi oikeiksi pakkoruotsin vastustajiksi. Useilla pienillä puolueilla ei voi olla mahdollisuuksia kamppailla samoista aiheista. Maahanmuutto on myös samanakaltainen asia. Vanhat puolueet ovat jo omineet osan maahanmuuton vastaisuudesta. Kaiken lisäksi Suomi on jo täynnä pieniä sirpalepuolueita, että päät yhteen kolisevat. Kohta vaaliväittelyt on järjestettävä kolmessa vuorossa. Ensin ovat yli 10% puolueet. Seuraavaksi takaispuolueet ja kolmantena olisivat maailmanlopun hörhöjen rallattelut.

Ei päivää etteikö jokin taho julista ehdottomuuttaan hallituksen surkeudesta. Onneksi keskusta on itse hallituksessa lopettamassa itsensä, sen valitus olisi aivan liikaa. Toki kepulla on ”uusi väyrynen” Mikko Kärnä vaatimassa joka päivä jotakin hallitukselta ja erityisesti keskustalta. Melkein voi luvata, että puolueen ministereillä on kusiset oltavat jo ennen tulevia lumia. Kärnän olisi pitänyt saada ministerinposti, silloin hän olisi nukkunut oikeaa vauvan unta ministeriauton polstereilla. Nyt Kärnä känisee yötä päivää. Voi sitä onnetonta, joka ottaa puolueen johtaakseen. Kärnä on kuin takiainen hänen kimpussaan vaatimassa keskustan kunnian palautusta.

Media on todella hämmentynyt ja sen tulkinnat hallitusohjelmasta ovat erilaiset kuin hallituksella. Olisiko niin, että media edustaa oppositiota? Siltä se väkisinkin tuntuu ja vielä enemmän näyttää. Sipilän autotallissaan kehittämä aktiivimalli on median mielestä yhä voimissaan. Siinä ei auta, vaikka ministerit mitä puhuisivat. Kesästä tulee rattoisa, kun media yksin puolustaa Sipilän edesmenneen hallituksen urotöitä. Äänestäjät ovat nyt kesälomalla ja siksi tällä median tupisemisella ei ole mitään väliä.

Lyhyen helteen ja runsaiden sateiden ansiosta Suomi on pian täynnä sinsiä punaisia ruusunkukkia. Annetaan politiikoille rauha poimia niitä. Opposition politiikoille erityisesti ja  ex-puhenjohtaja Sampo Terholle.

ps. Kärnästä ei niin väliä. Hän lukee koko kesän Paavo Väyrysen elämänkertoja.

Avainsanat: sininentulevaisuus, karikulmala, sampoterho, uusiväyrynen, sinisiäpunaisiaruusunkukkia

230 Järki tallella tai sitten ei

Maanantai 29.10.2018 klo 18:33 - yrjöpoeka

Viimeisten vuosien aikana olen joutunut usein kummastelemaan sitä, että sivistyksen rippeet ovat ihmisillä ja järjestöillä hukkumassa paskatulvan alle. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kokeili mitä voi sanoa maahanmuuttajista. Akavan jäsenliitoilta tuli välittömästi sellaine palaute, että puheenjohtaja yritti anteeksipyynnöllä perua puheensa. Ärsytetyt liitot eivät taida olla valmiita vain anteeksipyyntöihin. Mikäli liitot potkivat puheenjohtajan pellolle, se osoittaa järjen löytyneen.

Suomessa ovat kaikki johtajat tottuneet siihen, ettei meillä ketään eroteta. Nyt on hyvä hetki muuttaa käytäntöä. Fjäderille tekisi hyvää pudota ansiosidonnaiselle. Vielä paremmin se purisi, kun jokaiselle suomalaiselle määritettäisiin samansuuruinen ansiosidonnainen euromäärä. Lisäksi suuremmille johtajille voisi laittaa karenssia möhläyksistään. Valitettavasti tämä ei Suomessa toteudu. Pian voimme nähdä Fjäderin jonkin työnantajaliiton puuhamiehenä paremmalla palkalla. Sieltä hän voi sitten antaa aito kokoomuslaisia neuvoja köyhille ja erityisesti maahanmuuttajille.

Toiseen suuntaan menevät vihreät. Kuvittelin ajan jo uuden ajan koittaneen Touko Aallon luovuttua puheenjohtajuudesta. Kirjoitin aiemmin, että mikäli Maria Ohisalo valitaan puheenjohtajaksi lauantaina puole menestyy vaaleissa. Nyt hän on ilmoittanut kokeneempien vetävän vaalivankkureita seuraavaan liittokokoukseen saakka. Ilmoitus kertoo siitä, että vanhat sedät eivät luota Ohisalon kykyyn puheenjohtajan tehtävässä. Ohisalo ei nyt edes pääse kansanedustajaksi. Äänestäjät ymmärtävät tämän niin, ettei ääniä ja luottamusta kannata Ohisalolle antaa. Vihreät saavat mitä tilaavat.

Järki on hukassa myös entisillä persuilla, eli Sinisen tulevaisuuden kansanedustajilla ja ministereillä. He eivät enää muista, mikä siivitti persut kahteen jytkyyn. Persut tekivät silloin omaa vaalityötään sivuilleen vilkuilematta. Samoin puolue ei puuttunut toisten puolueiden tekemisiin ja puheisiin. Muut puolueet sitä vastoin antoivat jatkuvasti palstatilaa mediassa puhumalla vain perussuomalaisista. Tämä vuosia kestänyt tilanne johti siihen, ettei puolueen tarvinnut kuin tarjota toreilla kahvia ja jutella mukavia. Äänestäjät tulivat jatkuvan kurmotuksen alla olevien tueksi. Nyt Sampo Terho etunenässä puhuu jatkuvasti vain SDPn tekemisistä. Mitä enemmän hän tätä tekee, sitä varmemmin he häviävät historian siniseen hämäryyteen.

Järjen käyttö on oikeastaa hävinnyt kaikista eniten politiikoilta. Maailmalla on menossa suoranainen buumi siitä, kuka keksii puhua eniten paskaa ja saada omat kansalaiset uskomaan siihen. Trump on osoittanut olevansa siinä melkoinen velho. Kukaan ei ihmettele, että hän ei välitä enää yhtään kansainvälisestä diplomatista. Suurin piirtein puolet USAn kansalaisista tukee Trumpin twitter möläytyksiä ja pitää niitä nerokkaina. Suomen perussuomalaisista suuri osaa kiihoittuu pelkästä Trumpin näkemisestä. Putinin ei tarvitse Venäjällä puhua totta, koska jos et usko ja luota häneen pääset vankileirille. Siellä luottamus paranee.

Kokeneet valtioiden johtajat saavat nyt potkuja persuksilleen ja valtaan äänestetään sellaisia, jotka uskaltavat valehdella parhaiten. He lupaavat tiukkaa poliisivaltiota. Kansalaiset uskovat tämän, kuvitellen tiukan kurin vievän muukalaiset rajoilta. Siinä kansalaiset vetävät peiton korvilleen.

Möröt eivät häviä. Ne ovat jo ovella.

Avainsanat: sturefjäder, mariaohisalo, epäluottamus, sininentulevaisuus, kuriajajärjestystakansalle, poliisivaltio

222 Sininen ummetus

Sunnuntai 21.10.2018 klo 12:18 - yrjöpoeka

Seuratessani kahden ministerin julkisuuteen päästämiä aivopieruja, tulee väistämättä mieleen yksi asia. Sampo Terho ja Timo Soini ovat menettäneet kokonaan todellisuuden tajuan. Toisaalta he voivat lausua nyt mitä vain hullua ja media julkistaa ne silmää räpäyttämättä. Televisio vielä näytti Terhon tollottavan katseen ja hänen itkunsa lasten leipäpaloista. Miksi hän nyt niistä huolehtii, kun hänen hallituksessa olessaan on leikattu lapsiperheiltä. Ne ovat vaikuttaneet lasten leipäpaloihin kaikista eniten. Olisi aukaissut itkunsa päätösten aikana.

Timo Soini tunnetaan hyvänä kirjoittajana ja erinomaisena tiivistäjänä. Siksipä hänen kolumninsa Maaseudun Tulevaisuudessa sai suitsutusta ihan aitokepulaisilta. Timo Soini tietää hyvin, että kepun kentällä ei uskota ilmastonmuutokseen. Soini voi nyt estottomasti liehitellä samanmielisiä kepulaisia asiansa taakse. Populistina hän osaa etsiä oikean vihollisen kohteekseen aivan kuten hänellä oli aiemmin EU. Missä EU siellä ongelma. Se lause puri persumielisiin. Nyt hän on löytänyt toisen kohteen ilmastonmuutoksen tuhoisasta vouhotuksesta ja valtion mukanaolosta.

Trump ei usko ilmastonmuutokseen ja hänen tukijansa hurraavat hänen suorasukaisille ja lyhyille lauseille. Soini osaa saman ja tietää hyvin, että tälle ilmastonmuutoksen vastustamiselle löytyy vastakaikua. Keskustan sisällä ovat juuri nyt vallalla ilmastonmuutokseen uskovat voimat. Kannatajissa on sitä vastoin aivan eri mielipide. Uskon Soinin lähtevän mukaan vaaleihin, kun hän saa tuntuman mihin suuntaan äänestäjät lähtevät. Soinilla on erinomainen vainu mistä narusta äänestäjää voi viedä kuin pässiä narussa. Hän sai kaksi jytkyä vastustaessaan EU:ta ja nyt hän jo kannattaa sitä. Samoin hän kunnon opportunistina tekee myös tässä ilmastonmuutos asiassa. Ensiin vastustaa ja sitten muuttaa mielensä.

Äänestäjä on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen valinnoissaan. Kun hänelle esitetään hyvän kuuloinen paketti, hän voi äänestää vaikka tietäisi sen olevan pelkkää puppua. Siniset ovat nyt tarjoamassa täyttä huttua. Työministeri on tehnyt samoin kunnon takinkäännön. Voikkaan tehtaalla hän oli henkeen ja vereen ammattiyhdisysmies. Nyt hänestä on tullut Suomen yrittäjien paras takuumies. Mies ei usko itsekään ajamiinsa asioihin, mutta hillotolpan löydettyään on nuoltava sitä kättä josta tulevaisuudessa joutuu hilloa etsimään. Sinisillä on myös naisministeri. Hänen nimensä on Pirkko Mattila. Häntä ei ole enää päästetty julkisuuteen. Rajansa se on sinistenkin tyhmyydellä ja osaamattomuudella.

Kysymys kuuluu nyt, mikä on sinisen puolueen linja tulevissa vaaleissa? Sen löytäminen on vaikeaa, koska nykyisten ministerin osaaminen on niin luokatonta ja ulostulot sitä itseään. Eli täyttä paskaa. Ohjeeksi teille arvon siniset.

Ostakaa apteekista Pegorion ummetuslääkettä. Linja ja väri on siinä.

Avainsanat: sininentulevaisuus, sampoterho, timosoini, jarilindström, pirkkomattila, pegorionummetuslääke