Satunnaiset kuvat

5.9.1992

Uusimmat

Blogin arkisto

196 Syysahvenia jallittamassa II

Maanantai 16.10.2017 klo 9:30 - yrjöpoeka

IMG_20171013_135650-crop.jpg
Kalastuspaikan syksyn värejä

Sateisen syksyn jälkeen laituri oli juuri ja juuri käytettävissä. Kelit olivat välillä todella erinomaiset. Sitten todella nopeasti taivas muuttui lyijynharmaaksi ja sade alkoi ropista niskaan. Laiturin nokassa säilytimme sumpussa saamiamme ahvenia.

IMG_20171013_132546.jpg
Pilvet kulkivat matalalla ja sadetta tuli herkästi

Maiseman valot ja varjot muuttuivat kirkkaasta valonpilkahduksesta raskaaseen lyijynharmauteen. Tuulenpuuskat tyyntyivät samassa tahdissa. 

IMG_20171013_132314-crop.jpg
Sumppu valmiina tyhjennykseen

Saamiamme kaloja säilytimme sumpussa. Kaikki saamamme ahvenet saimme pienillä jigeillä. Muutamia haukia kävi veneemmme vierellä sen aikaa huilaamassa, että saimme koukun irti leukapielistä. Otimme mukaan vain sen verran kuin tarvitsimme. Itse otin vain 8 ahventa ja kaverini samoin. Saimme hyvää harjoitusta ahventen pyynnissä syksyiseen aikaan. Kiireetöntä istumista veneessä. Kiireetöntä istumista rannalla nuotiolla. Makkaraa kypsentyi maailmaa parantaessa ja kahvia nautiskellessa.

Iltaisin sauna lämpeni ja siellä jatkui sama kiireettömyys. Saunan verannalla välillä tuijotimme pimentyneelle lammelle ja huolehdimme, että nuotiossa kyty säilyy. Saunan jälkeen mikäpä oli istuksia nuotiolla, nauttia iltapalaa ja maistella muutakin kuin kahvia.

Sunnuntai aamu tuli todella nopeasti vastaan ja oli aika laittaa kämppä ja sen ympäristö syyskuntoon. Kalakaverini ei aiemmin ollut paikassa käynyt ja hän ihastui sen täydelliseen äänettömyyteen. Nimenomaan ihmisten aiheuttamat äänet puuttuivat. Rantojen hakkaamattomat metsät saivat ihmisen tuntemaan ja kokemaan alkuperäisen luonnon rauhaa. Harmaasta syksyisestä luonnosta puuttuvat myös lintujen äänet lähes tyystiin. Vain korppi ronkkui sen kierrellessä ruoanhaku reisuuillaan.

Kiitos Kimmolle hyvästä seurasta. Olemme tunteneet toisemme pitkään ja tämä reisuus vahvisti ystävyyttä, joka on kehittynyt kalareissuilla vuosien mittaan. Sovimme jo hieman seuraavasta reissusta, se suuntautunee syksyisen kylmille uisteluvesille. Paikka on vielä avoin.

Tänään on sitten toisenlaisen ilon päivä. Ilona ja Aliisa saapuvat syyslomalle mummolaan. Jos aika kulkee kalastuksen parissa nopsaan, niin lasten kanssa viikko kuluu todella nopeasti. Liiankin nopeasti.

Avainsanat: vieremänsoidensuojelualue, itärajansuurtenselkostenhiljaisuus, syysahventenvaltakuntaaetsimässä, iltanuotionlumo

021 Luonnosta luulemiseen

Tiistai 24.1.2017 klo 19:15 - yrjöpoeka

Tämä tästä vielä puuttui. Minua on nimitelty kaikenlaisilla Suomen rikkaan kielen mielikuvilla. Nyt minua nimitellään luontoihmiseksi paikallislehden nettiuutisoinnin yhteydessä olevassa keskustelussa. Toisessa viestiketjussa minut pitäisi asettaa vastuuseen perättömien lausuntojen antamisesta. Avataanpa hieman taustaa.

Otin kantaa keskusteluun jossa aiheena oli Syväjärvi – Säynäjäsuo. Tuo aihe on kuumentanut tunteita kotipaikkakunnallani ja erityisesti hakkuiden kannattajien puolelta. Parin kommentoinnin jälkeen olin asetettu ryhmään luontoihmiset. Olen pitänyt itseäni perin tavallisena kulkijana kotikuntani metsissä. Kuljen metsissä kaikkina vuodenaikoina ja nautin sen rauhasta. Aivan samoin kuin tuhannet muut kuntalaiset. Kantaa ottaessani ja ilmaistessani tukeani suojelua vaativille, aloitetaan leiman lyöminen. Tästä lähtien olen tietyn porukan silmissä pahan ruumiillistuma. Luontoihminen.

Toisessa uutisessa oli kyseessä viimeviikolla pidetyt matkamessut ja niiden anti Suomussalmelle ja Hossaan. Kirjoittaessani aiheesta, kerroin Hossan kävijämäärien kasvusta ja majoituskapasiteetin puutteesta. Se puute on todellinen, siitä kertovat alueen yrittäjät ja matkailuväki. Saas nähdä vastaako hän kysymykseeni, mistä minut asetettaisiin vastuuseen, jos kerron mitä edellämainitut kertovat. Saman tiedon saa kuka tahansa menemällä Hossaan kysymään yrittäjiltä. Kysymisestä ei kukaan aseta ketään vastuuseen.

Kaikkea sitä sattuu. Kukaan ei kirjoita nimellään ja sen takia on hieman vaikea pohtia itsekukaisen motiiveista mitään. Paikallisten ihmisten luulisi asiat tietävän, mutta ei taida olla niin. Luuleminen on kummallinen tauti.

Usea taloni ohi kulkenut on viimeisten viikkojen aikana kehitellyt erilaisia teorioita, kun ovat nähneet purkulavan pihalla ja rakennusmiesten häärivän alueella. Joidenkin mielestä kunnostan sivurakennusta vuokrakäyttöä varten. Kenelle täällä voisin vuokrata, kun halvalla saa ostettua esimerkiksi rivitaloyksiön 15000 eurolla.Toisten mielestä olen kunnostamassa sivurakennusta vaimolleni yrityksen tiloiksi. Se ei olisi ollenkaan huonompi ajatus mutta ei ole sekään.

Aikansa kuljettuaan luulo kiertää lopulta luokseni. Toivottavasti luulo muuttuu tiedoksi ja siitä saa parhaiten selvää reilusti kysymällä, jos näkee minut pihalla. Toinen vaihtoehto on seurata sivujani täällä ja naamakirjassa. Tiedoksi, korjaamme vesivahinkoa rakennuksessa.

The Ruthless Raja tapahtuma on pikkuhiljaa lähestymässä ja pitkistä hiihtotapahtumista tykkäävät voivat aloittaa suksiensa huoltamisen. Samoin heidän on muistettava huoltaa oma keho. Pitkäkestoiseen tapahtumaan valmistautuessa ravinnolla ja sen laadulla on merkityksensä. Ensikertalaiselle tapahtuma varmasti tarjoaa rasitusta niin fyysisesti kuin henkisestikin. Sadan kilometrin jälkeen alkaa ihmisen mielessä henkien taisto.

Väsymys jäsenissä ja edessä viimeiset kymmenet kilometrit pimeässä Kainuun selkosessa. Epävarmuus jäytää ajatuksia. Tällaista on luvassa kaikille niille, jotka yrittävät läpäistä 150 kilometrin hiihdon.

Onneksi he eivät luontoa säikähdä ja luule mitään. He hiihtävät nauttiakseen.

Avainsanat: säynäjäsuo, soidensuojelualue, matkamessut, hossankansallispuisto, luuloeioletiedonväärti

003 Noin 300 tyhmää allekirjoittajaa

Maanantai 2.1.2017 klo 18:19 - yrjöpoeka

Tätä aloin pohdiskella, kun olen lueskellut mielipiteitä paikallisen Ylä-Kainuu lehden sähköisiltä sivuilta. Mielipiteissä puolustetaan metsähallituksen oikeutta hakata omia metsiään. Näitä mielipiteitä alkoi tulla, kun noin 300 Suomussalmelaista allekirjoitti yhteisen vetoomuksen lähialueella olevan retkeilyalueen säästämiseksi hakkuilta.

Paperiversiossa on myös ollut jo useita hakkuita puolustavia kirjoituksia. Kaikissa hakkuita puolustavissa mielipiteistä saa sellaisen kuvan, että suojelua vaativat ovat jonkinasteisia kummajaisia, tyhmänoloisia. Itse en ole vielä tutustunut koko listaukseen nimistä, mutta kaikki ne jotka tiedän vetoomuksen allekirjoittaneen, ovat täysijärkisiä aikuisia ihmisiä.

Kummallista on aina tämä sama ilmiö. Mikä tahansa suojelualoite saa samat aktiiviset ihmiset hyökkäämään suojelua vastaa. Perustelut ovat aina samat. Tärkeät työpaikat ja metsähallituksen suuri rooli kunnan kannalta. Metsähallitus oli ennenmuinoin leivän isä ja merkitsi työpaikkoina erittäin paljon Suomussalmen kunnalle. Nyt sillä ei ole työpaikkojen suhteen juuri minkäänlaista merkitystä ja loputkin häipyvät pikkuhiljaa.

Muutettuani pitäjän pohjoisosasta asumaan tänne taajamaan, lähdin heti etsimään sellaista metsää, jossa voin vaeltaa talvella kaikessa rauhassa. Sellainen löytyi Säynäjäsuon soidensuojelualueelta. Hiihtelin ensimmäisenä talvena siellä usein ja myös vaelsin lumikengillä. Olen kulkenut siellä myös kesäkeleillä eri vuorokaudenaikoina.

Kalastusretkilläni ajelen usein Moisiovaarantietä ja aina näen useita autoja parkkipaikalla, josta polkureitti soidensuojelualueelle lähtee. Se kertoo paikan tärkeydestä taajaman asukkaille. Alue on helposti jokaisen saavutettavissa ja sen reitti on helppo. Mikäli soidensuojelualueen ympäröimä harjualue hakataan, muuttuu koko soidensuojelumaisema.

Ympäristöministeriön olisi pikaisesti tarkistettava kriteerejä, joilla tiukennettaisiin luonnon käsittelyohjeita suojelualueiden sisällä ja välittömässä läheisyydessä. Tässä nimenomaisessa kohteessa käsittelyä ei tulisi sallia, koska käsiteltävä alue harjumaisemana, on soidensuojelualueen ympäröimä.

Kiteytettynä. Metsät ovat meidän kaikkien omaisuutta ja meillä on siten oikeus mielipiteisiin metsien käytön suhteen. Me saamme puolustaa omia metsiämme. Metsähallitus koneistona on meidän metsissämme renkinä. Ei isäntänä. Allekirjoittajat edustavat erinomaisena kattauksena meitä Suomussalmelaisia. He eivät ole oppimatonta ja tyhmää takapajuista väkeä. Sivistyneinä ihmisinä he allekirjoittivat vaatimuksen omilla nimillään. Julkisesti ja rohkeasti. Juuri niin kuin pitääkin.

On helppo tukea heidän vaatimustaan.

Avainsanat: säynäjäsuomatalasuo, säynäjäsuonsoidensuojelualue, retkikartta.fi,

165 Säynäjäsuo

Maanantai 28.11.2016 klo 18:37 - yrjöpoeka

Suomi valmistautuu itsenäisyyden 100-vuotis juhlaan tulevan vuonna 2017. Luonnosta puhutaan paljon ja tilastot kertovat, että juuri nyt ihmiset etsivät luontokokemuksia. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvussa. Kaupunkien ja suurten asutuskeskusten läheisyydessä olevat luontokohteet ovat erittäin paljon käytettyjä. Luontomatkailukohteita kehitetään. Samalla on syntymässä myös uusia yrityksiä, jotka tarjoavat opastettuja retkiä näille lähellä oleville päiväkohteille.

Suomussalmi on erämainen pitäjä ja valtaosa metsistä on valtion omistuksessa. Suomussalmen metsiä on vuosien varrella käsitelty todella kovalla kädellä. Valtion kirstun vartijat asettavat jokainen vuosi Metsähallitukselle tiukat tuottotavoitteet. Metsistä saavutetuilla tuloilla katetaan valtion budjetin pohjatonta kaivoa. Suomussalmella tämä tarkoittaa sitä, että metsähallitus on tavoitteiden saavuttamisessa jatkuvasti törmäyskurssilla paikallisten asukkaiden kanssa.

Jälleen kerran törmäys on näkyvissä. Tällä kertaa valtion kassan täytettä haetaan soidensuojelualueen välittömästä läheisyydestä. Säynäjäsuon alue on lähellä kuntakeskusta ja erittäin suosittu päiväretkien kohde. Alueella on valmiit reitit taukopaikkoineen. Alue on suoluonnoltaan erinomainen kohde luonnontilaisena nähtävyytenä. Juuri nyt, Suomi100 juhlavuoteen valmistautuessa ja Hossan kansallipuiston avajaisten aattona Säynäjäsuon lähialueet on otettu kohteeksi.

Ymmärrän erittäin hyvin, millaisessa saranassa metsähallituksen työläiset ovat. Valtio työnantajana esittää tavoitteen ja sitä on pakko noudattaa. Nyt metsähallitus on kuitenkin sellaisen kohteen äärellä, että vielä kerran pitäisi pysähtyä pohtimaan, mitä oikein ollaan tekemässä? Kunta on samaan aikaan suunnittelemassa ja kehittämässä luontomatkailua ja siihen liittyvää yrittäjyyttä. Sitä varten tarvitaan helposti saavutettavia kohteita. Säynäjäsuo on siinä erinomainen esimerkki.

Toimin kunnallisena päättäjänä kunnahallituksen pöydän ääressä. Yhdessä muiden virka- ja luottamusmiesten kanssa, meillä on vastuu kunnan kehittämisestä. Meidän tehtävänä on suunnitella ja miettiä Suomussalmen kunnan tulevaisuutta. Luontomatkailu on yksi meidän pääkohteistamme ja siihen olemme panostaneet. Minun mielestäni nyt on eri toimijoiden istahdettava yhteiseen neuvottelupöytään pohtimaan ratkaisua ongelmaan.

Minä en ole ensimmäisenä mieltä osoittamassa. Haluan ihmisten ratkovan ongelmat neuvottelupöydissä. Säynäjäsuon tapauksessa Suomussalmen kunnalla yhtenä toimijana, on varmasti paikallisten ihmisten tuki. Paikallisten yhdistysten tuki, sen kertovat yleisönosastojen mielipidekirjoitukset. Suomussalmella ovat paikalliset asukkaat kestäneet ympäristönsä karut hakkujäljet ja mieltä ei ole helposti osoitettu.

Nyt olen saamastani palautteesta ja yhteydenotoista saanut sellaisen kuvan, että pohja se kaivossakin. Siksi on syytä vaatia kunnalta aktiivista otetta asiassa. Suomussalmenkunta ja -asukkaat tarvitsevat Säynäjäsuon kohteena, joka on joka päivä erilainen luonnotilassa. Hakkuut tulisivat näkymään kymmeniä vuosia.

Nyt on aika pysähtyä. Säynäjäsuo ansaitsee sen.

Avainsanat: säynäjäsuonsoidensuojelualue.suomi100, hossankansallispuisto