Satunnaiset kuvat

Tammikuu

Uusimmat

Blogin arkisto

007 Koillisen rataverkko ja Sokli

Tiistai 13.1.2015 klo 9:56 - yrjöpoeka

Nykyinen hallitus näyttää vihreää valoa Soklin liikenneyhteyksien rakentamiselle. Soklin kaivos on Koillis-Lapin alueelle äärimmäisen tärkeä. Sillä on vaikutuksensa myös muualle Pohjois-Suomeen. Tällä hetkellä Soklin tulevalle kaivosalueelle vie mutkainen ja kuoppainen metsäautotie. Tuleva hallituskausi on koko Pohjoiselle-Suomelle elintärkeä. Pohjois-Suomessa on löydettävä yhteinen tahtotila puolueiden välillä rautatieyhteyksille. Poisluettuna vihreät. Vihreät vastustavat rautatietä, kaivoksia ja metsien käsittelyä.

Juuri nyt on aika myös Kainuun ja Koillismaan aloittaa omien maakuntaliittojensa avulla vaikuttaminen valtioneuvostoon, jotta Koillisen rataverkkohanke otettaisiin mukaan samaan pakettiin. Samoin kaikkiin alueen kansanedustajiin. Saavutettavuus on koko pohjoisen ongelma ja erityisesti rautatieyhteys. Rautatien avulla suuria massoja on kannattavaa kuljettaa kauemmas. Pohjoistenliittojen yhteisessä paperissa kevään 2015 hallitusneuvotteluihin, Koillisen rataverkkohanke on esillä.

Rataverkon rakentamisella niin Kainuu, kuin Koillismaa saisivat alueiden elinvoiman kasvuun. Ratatyö itsessään tuo alueelle työtä ja toimeentuloa. Merkittävin asia se on Taivalkoskelle ja siellä erityisesti Mustavaaran kaivokselle. Metsätuloihin radalla olisi todella suuri merkitys nousevina kantohintoina. Tällä hetkellä metsät kasvavat, mutta sellupuuta ei ole kannattavaa kuljettaa kumipyörillä. Rautatien rakentamisen yhteydessä on kannattavaa rakentaa solmukohtiin uusia puutavaraterminaaleja.

Puutavaraterminaaleilla on jatkossa suuri merkitys erityisesti rautateille ja alueen kunnille. Seuraava puuterminaali on suunnitteilla Suomussalmelle. Puuvirtoja on kannattavampi kuljettaa rautateillä ja nämä terminaalit vahvistavat samalla rautateiden asemaa. Suomussalmi on yhdessä muiden kuntien mukana, vahvasti kannattamassa rataverkkohanketta. Kaikki mitä Kainuuseen ja Koillismaalle saadaan, on yhteistä ja puolustettavaa. Terminaalien ja rautatien mukana aluetalous saa elinvoimaa ja antaa tulevaisuuden uskoa.

Sitä me tarvitsemme. Uskoa tulevaisuuteen.

Avainsanat: soklinkaivos, koillisenrataverkkohanke, hallitusneuvottelut2015

073 Onko tämä pelkkä kupla

Torstai 27.11.2014 klo 19:07 - yrjöpoeka

Jyrki Katainen oli eilen tomerana esittelemässä vivutuspakettiaan. Tällä satojen miljardien paketilla laitetaisiin Euroopan rattaat rullaamaan. Jostakin syystä markkinat eivät innostuneet, asiantuntijoista puhumattakaan. Rahoituksella laitettaisiin liikkeelle työllistäviä investointeja. Uutisissa nostettiin yhdeksi rahoituskohteeksi Soklin kaivosradan rakentaminen. Mikäli tuo rahoitushanke onnistuisi ja ratahanke pääsisi mukaan, se olisi Pohjois-Suomelle oikea onnenpotku.

Koska maakunnissa olisi oltava nyt ketteränä kaiken irtorahan perään, toivoisin Kainuun-liitolta nyt nopeita esityksiä hankkeista. Yksi erinomainen työllistävä ja elinkeinoja palveleva hanke olisi ratayhteyden kunnostaminen välillä Kontiomäki – Suomussalmi – Taivalkoski – Mustavaara. Ja jos rahaa vielä riittäisi, niin rata suoraan Soklille asti.

Tuon radan toteutuessa tulisi Mustavaarassa sellainen tohina päälle, että Taivalkoskelta loppuisivat työttömät. Radan varrelle rakennettavat puutavaraterminaalit Suomussalmelle ja Taivalkoskelle, saisivat puun liikkeelle ja metsänomistajien lompakot pullistuisivat kantorahoista. Päätalon pitäjässä päästeltäisiin selkäkeikka nauruja ja unohdettaisiin kunnanjohtajan kurmuuttaminen.

Ratatyömaa tarjoaisi runsaasti työtä kaikenlaisille maansiirtourakoitsijoille. Aluetalouden rattaat nytkähtäisivät kitisten liikkeelle. Alueelle virtaisi työnperässä muuttajia muualta suomesta. Saattaisi joukkoon eksyä joku ulkomaan eläväkin. 70-vuotta sitten oli runsaasti saksalaisia, sen jälkeen ulkomaan elävät ovat pysytelleet selkosilta poissa.

Luekelin uutisia ensin toivorikkaana ja sitten lopuksi kyynisyys alkoi löytymään uutisvirrasta. Liianko hyvää ollakseen totta. Timo Harakka puhkaisi sitten minun unelmointini.

Mutta entä jos? Pitäisikö Pentti Malisen soittaa Brysseliin ja kysellä vivutuksen perään?

Avainsanat: katainenlupasieurahoitusta, mustavaarankaivos, sokli

057 Nuortti-joki, kalamiehen paratiisi

Maanantai 27.8.2012 klo 15:03 - yrjöpoeka

Näillä sanoilla voisi kuvata jokea ensinäkemältä. Joki kiemurtelee uskomattoman kauniissa maisemassa ja vesi on hyvin kirkasta. Jokivarteen on rakennettu runsaasti erilaisia tulipaikkoja ja joukossa erittäin upeita autiotupia. Matkailija ja kalastaja ei ole sidottu yhteen, valinnan varaa alueella on.

Parasta alueella on, ettei metsäautotie verkosto ulotu aivan jokivarteen. Sinne on käveltävä muutamia kilometrejä, liikenteen melua ei kulkija kuule. Itse majoituin Tulppion-majoilla siellä käydessäni. Upealla kuivalla mennyttä alueen historiaa henkivällä jäkälikkökankaalla sijaitsi hyvin varusteltuja mökkejä. Alueella on jatkuvasti runsaasti matkamiehiä ympäri Suomea. Matkailuvaunuja ja -autoja on ilo pysäköidä puitten katveeseen. Loistavassa kunnossa olevat huoltotilat ovat plussaa ja ne olivat puhtaita! Päärakennuksessa alueen yrittäjä helli matkamiehiä uskomattoman upeasti esille laitetuilla ruoka-annoksilla. Monella matkailuyrityksellä olisi hyvä käydä katsomassa kuinka pienistä asioista hyvä ruokailu rakentuu.

Alueella oli hyvin esillä Nuortin alueen historia. Keskellä erämaata honkakatoksessa on esillä uskomaton esine, veturi! Koska se sijaitsee kaukana kaikista rautateistä siitä on matkamiehen saatava selvää. Paikalla oli lyhyesti esitelty veturin historia ja siitä on tietokoneaikana erittäin hyvä saada lisää tietoa. Alue on erittäin hyvä muillekin kuin kalastajille ja retkeilijöille. Marjastajan maisemina ne ovat erinomaisia ja totesimme sen maistellessamme korkeiden vaarojen mustikoita. Niitä ei ollut pakkanen ja sade vikuuttanut.

Onko luonnonkauniilla jokimaisemalla mitään uhkaa? Voiko joki hyvin ja erityisesti sen kalasto? Nämä kysymykset tulivat väkisin mieleen, kun vertasin maisemaa ja jokea omaan tuttuun jokimaisemaani Kuusamossa. Samoin kuin Kuusamossa, myös Nuortilla on uhka siitä, mitä kaivosteollisuus tuo alueelle tullessaan. Tuhoaako myllerrys kalastajien paratiisin jää nähtäväksi. Mitään hyvää se ei maisemalle ja luonnolle tuo.

Kuusamon kuuluisien taimenjokien kalastosta on kannettu suuresti huolta kalastajien keskuudessa. Siksi myös taimenen alamitta on saatu nostettua 60 senttimetriin ja sillä on erinomainen asennevaikutus kalastajien keskuudessa. Itse totesin sen vaikutuksen Nuortilla. Nuortilla taimenen alamitta on vain 40 senttiä ja se tuntui olemattomalta. Kaiken lisäksi keskusteltuani alueella kulkevien kanssa, kaikki tuntui kelpaavan. Kalastajien keskuudessa puhutaan tammukoista ja sen myötä Nuortti-joen kalat tulevat pysymään pieninä ja määrä vähäisenä. Yli 50 sentin yksilöistä puhutaan isomuksina. Kalastajien asenteissa olisi aika paljon petrattavaa ja se ei tapahdu nopeasti. Joki on mielestäni sellainen, että se voisi tuottaa huomattavasti suurempia yksilöitä ja enemmän. Ei ole mielestäni ylpeyden aihe kertoa, kuinka saatiin yhdestä suvannosta 7 kappaletta 40-sentin taimenta! Venytettynä.

Vielä yksi harmittava piirre nousi esille joella ja se oli kalastajien jälkeensä jättämä sotku. Olen nähnyt vain Lätäsenolla pahempaa sotkua. Siellä ei kuitenkaan ollut sellaista rakennettua majoitusta ja tulipaikkoja kuten Nuortilla. Majoilla oli selkeät paikat roskille ja lajittelulle. Jokapaikassa törmäsin janoisien kalastajien jälkeensä jättämiin tyhjiin tölkkeihin ja pulloihin. Majojen roskatynnyrit pursuivat pulloja ja tölkkejä kaiken muun roinan kera. Ulko-ovien suussa majaili myös tyhjien tölkkien ja pullojen kasoja. Jokivarren vesakoissa näkyi sama meno. Samoin joelle menevin polkujen varsilla.

Joelle mennään aina alarinteeseen ja siksi sinne saadaan runsaasti juomaa mukaan janoisten suiden nautittaviksi. Miksi kalastajat ja kulkijat eivät saa tyhjiä pakkauksia takaisin autoilleen ja kierrätykseen? Olisiko syynä se, että kantamukset ovat täynnä Nuortin tammukkaa? Vai onko vatsa liian täynnä olutta?

Huolimatta upeista maisemista ja muusta matkan antamasta hyvästä mielestä, jäi meidän kolmen hengen kalastusporukan päällimmäiseksi tunnoksi vain yksi asia. Lähdimme tutustumaan kuuluisaan ja legendaariseen jokeen ja lopputulemaksi tuli:

Välinpitämättömyys ja asennevamma tuhoavat Nuortin ja me emme sinne palaa.

Lisäyksenä ja tarkennuksena viimeiseen lauseeseen, palvelujen ansiosta palaisimme mielellämme. Mutta emme kalastuksen takia. Kalastuksen tavoissa ja asenteissa on alueella paljon tekemistä.

Avainsanat: nuottijoki, samperinsavotta, tulppionmajat, kaivosteollisuus, sokli, välinpitämättömyys, asennevamma, tammukka

007 Lopultakin..

Tiistai 18.1.2011 klo 18:48 - yrjööpoeka

Vajaa kaksi viikkoa ilman kunnolla toimivaa nettiyhteyttä osoitti sen, kuinka riippuvaiseksi laitteesta tulee. Mokkula ei toiminut vanhalla koneellani ollenkaan ja todella tökki pikkuläppärissä. Erityistä myrkkyä olivat liitetiedostot sähköpostin mukana. Oma pää kuumeni paremmin kuin saunan risa kiuas. Päivän täydelliseksi onnistumiseksi huoltomies ilmestyi aamulla sähkömiehen kanssa ja uusi kiuas on nyt iskuvalmiina. Poltin heti paikalle laiton jälkeen katkut kiukaasta pois ja nyt odotan saunaan pääsyä vesi kielellä. Lopultakin pääsen kunnon löylyihin huuhtomaan muuton aiheuttamat pölyt pois.

Onko Suomesta tulossa luonnonvarojen riistomaa? Asiaa joutuu väkisin miettimään kuunnellessani radion ohjelmia aiheesta. Maailman väkiluvun rajusti kasvaessa ja yhtä aikaa luonnonvarojen ehtyessä se on todellista. Talvivaarasta on puhuttu paljon ja se on yksi esimerkki siitä, kuinka pienistäkin pitoisuuksista ollaan valmiita louhimaan kannattavasti.  Suomessa on luonnonvaroja edelleen runsaasti, malmien lisäksi meillä on runsaasti metsävaroja. Kaiken huippuna Suomi on tuhansien järvien maa ja sen raaka-aine riittää tulevaisuudessa riiston ja sodan välikappaleeksi.

Olemme hyvin nopeasti luisumassa tilanteeseen, että maamme luonnonvarat riistetään käsistämme muiden toimesta. Hallitus on tietoisesti ajanut mallia, jossa pyritään mahdollisimman nopeasti muuttamaan varantomme globaalin kaupanvälineeksi. Suomen on itse pidettävä kiinni omista luonnonvaroista ja yhtä aikaa opeteltava, kuinka voisimme säästää niitä. Samoin kuin Pekka Perä tiesi nikkelin, norjalainen Yara tiesi hintojen nousevan ostaessaan Soklin fosforikaivoksen. Kaikenlisäksi arvioidaan maailman fosforivarantojen riittävän vain 50 vuodeksi.

Maailmassa on muita luonnonvarojen tehoriistossa olevia maita. Palmuöljyä tuotetaan joissakin maissa todella tehokkaasti ja se ei ole niiden ympäristön kannalta kestävää.  Suomen olisi nyt siirryttävä omien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja päätettävä itse mitä niillä tehdään. Tällä hetkellä vaihtoehtona näyttää olevan vain mahdollisimman nopea kasvu. Kansantalouden tilaa sillä voi hetkellisesti parantaa, mutta mitä sen jälkeen? Kaikkia luonnonvaroja on erittäin rajallisesti käytettävissä ja nykyisellä ihmiskunnan kasvulla loppu voi tulla todella nopeasti eteen.

Päivä on ollut todella kiireinen, mutta se on vain hyväksi ihmiselle.

Nyt on aika lähteä saunomaan, vaimoni tuli lopultakin kotiin.

Avainsanat: lopultakin, nettiyhteydenorjako, suomenluonnonvarat, riistomaa, pekkaperä, sokli, palmuöljy, luonnonvaratehtyvät, löylyäkiukaalle