Satunnaiset kuvat

Syysmyrskyn satoa

Uusimmat

Blogin arkisto

154 Mitä me oikein halutaan

Maanantai 7.8.2017 klo 15:56 - yrjöpoeka

Suomussalmi on saanut ensimmäiset pakolaisensa ja heidät on asutettu mielestäni kaikkein pahimpaan paikkaan Hakadun yksinäisten asukkaiden taloihin. Taloissa ei asu lapsiperheitä, koska siellä on ollut ja on edelleen ongelmia asukkaiden elämänlaadun kanssa. Siksi näiden talojen valinta oli suuri virhe. Lapsiperheet olisivat tarvinneet ympärilleen sellaisia perheitä, joilla on lapsia. Lapset ovat keskenään kaikkein parhaimpia kotouttajia. Nyt saapuneet pakolaiset puuhailevat keskenään ja neljän seinän sisällä.

Kaikissa keskusteluissa ennen pakolaisten tuloa, luottamushenkilöstö erityisesti kunnanhallituksen pöydän ääressä, vannoi perheiden valinnan nimeen. Perheissä toivottiin olevan kouluikäisiä ja nuorempia lapsia. Keskusteluissa korostettiin sitä, että Suomussalmi tarvitsee uutta verta, mutta erityisesti lapsia elämän jatkumiseen. Valinta tehtiin ja perheitä on saatu. Kaikki näytti aluksi oikein hyvältä, mutta mitä on sen jälkeen tapahtunut.

Mielestäni uudet luottamushenkilöt eivät ole ajantasalla. Kunnan hallintovirkamiehet eivät näytä haluavan kuntaan uusia asukkaita, vaan valtiolta korvauksia. Hallinto on suunnittelemassa uuden pakolaiserän ottamisesta ja sitä ei mielestäni saa tehdä, ennekuin poliittinen koneisto on selvillä kokonaisuudesta. Sitä en sitten tiedä haluaako sitä kukaan. Nykyinen meno hallinnon suunnalta ei anna hyvää kuvaa Suomussalmesta asuinpaikkana sotaa pakeneville. Huono kello kauas kuuluu ja nykyaikainen tiedonvälitys kyllä kertoo muille pakolaisille sen.

Olen seurannut kohtalaisen tiiviisti pakolaisten tulon jälkeen sivusta, kuinka perheet asettuvat asumaan. Pakolaisten parissa puuhailee jonkinlainen hyväätarkoittavien kansalaisten joukko ja siitä ei minulla sinällään ole pahaa sanottavaa. Pahaa sanottavaa on siitä, että huonolla kotouttamisella ja välinpitämättömyydellä luottamusmiesten ja -naisten tekemällä päätöksellä pyyhitään suoraan sanottuna sitä ihteään. Pakolaisten ei haluta jäävän Suomussalmelle, se kuva on varmistunut tämän kevään ja kesän aikana.

Tietämäni mukaan ja siinä on osa kuulopuheita, pakolaiset ovat muuttamassa kiireesti kunnasta ulos. Kyse on nimenomaan perheistä ja erityisesti lapsista. Uutta päätöstä sorvatessa luottamushenkilöiden on syytä tutustua oikein kunnolla siihen, mitä kotouttaminen on ja kuinka siinä on onnistuttu. Samalla on otettava selvää mitä kenellekin koneistossa maksetaan ja millä edellytyksillä. Ovatko kaikki hallinnossakaan selvillä siitä, mitä siellä puuhastellaan. Samalla on sisäistettävä se, halutaanko pakolaisia vain valtion korvausten takia, vai halutaanko heistä oikeasti kuntamme pysyviä asukkaita.

Yhteenvetona voisi todeta hirtehisesti, että kuntamme tarjoaa asuinpaikkaa vain itärajan takaa tuleville. He kaikki tulevat Suomen paremman elintason, sosiaaliturvan ja elämänlaadun takia. Oikeasti sotaa pakenevat eivät kiinnosta. Sen verran kiinnostusta on, että lypsetään valtiolta veronmaksajien roposia kunnan kuihtuvaan kirstuun. Siksi pyydän kunnan luottamushenkilöitä katsomaan ennen uutta päätöstä, montako pakolaista kunnassamme on vuoden lopussa. Todennäköisesti tulos on pyöreä nolla.

Minua riepoo tämänkaltainen toiminta. Tekisi mieli sanoa voimasana, mutta jätän sanomatta.

Avainsanat: sotapakolaiset, valtionkorvauksetpakolaisistakunnille, pakolaistenintegroituminensuomalaiseenyhteiskuntaan, siksipakolaisetghettoutuvat

022 Kohtaaminen

Lauantai 15.3.2014 klo 8:14 - yrjöpoeka

Suomussalmella, niinkuin kaikissa pohjoisen ja itärajan kunnissa, on valtava määrä rakennettua infraa puolitehoisella käytöllä. Se tarkoittaa tyhjiä koulukiinteistöjä ja autioituvia kyliä. Väestön ikääntyminen ja nuoremman väen siirtyminen koulutuksen ja työn perässä asutuskeskuksiin kiihdyttää maaltapakoa edelleen seuraavat kaksi vuosikymmentä. Valtion ja kuntien satsaamat miljoonat ja miljardit rakentamiseen, jäävät täysin ilman käyttöä. Suomessa ja Suomussalmella on etsitty sitä viisasten kiveä, mikä täyttäisi autioituvan maaseudun. Mistä saada paikkakunnalle nuoria ja lapsiperheitä? Ja millä keinoin?

Syrjäalueiden pahin puute on työpaikat. Mikäli niitä löytyy, löytyy myös työntekijöitä. Maatalous ei enää ole se maaseudun tukipylväs. Yksikkökoot ovat suurentuneet ja niiden vaikutus hyvin rajallinen. Metsätalous ei myöskään ole ratkaisu nopealla aikataululla. Unelmat jostakin muualta muuttavasta tehtaasta, eivät ole muuta kuin unelmaa. Tulevaisuuden toivo elää kaivosrakentamisessa ja niiden mukanaan tuomista työpaikoista. Nämä työpaikat eivät aukene tässä ja nyt, vaan vasta vuosikymmenien päästä.

Mitä pitäisi tehdä suurella rahalla rakennetulle infralle? Poltetaan vai puretaan? Vai jätetäänkö ne kummitusten pesäpaikoiksi? Olisiko näille asunnoille ja kouluille missään käyttäjiä? Mitä tapahtuisi, jos niille löytyisi käyttäjät? Kainuun kehitys on aina liittynyt väestön kasvuun. Historian aikana alue on usein taantunut. Maakunta on aina ollut väestön kasvattaja, väki on siirtynyt suuriin kaupunkeihin ja myös ulkomaat ovat saaneet osansa. Väestön lisäys on aikaisemmin tullut Savosta ja Venäjän suunnasta. Nyt sieltä ei ole odotettavissa minkäänlaista muuttoa. Samoin ei muualtakaan Suomesta.

Maailmalla on menossa paljon suuria kriisejä. Sotia ja nälästä johtuvia. Suuria pakolaisleirejä perustetaan ja länsimaat käyvät anekauppaa omista sieluistaan, ottamalla hädänalaisia pieniä määriä joka maahan. Suomi on mukana tässä sielujen puhdistamis operaatiossa. Kunnille tarjotaan pieniä valtionapuja, mikäli nämä sijoittavat muutamia pakolaisia alueilleen. Näiden pakolaisten ahdingosta käydään sitten jokaisella paikkakunnalla omanlaisensa näytelmä. Koskaan se ei ole ollut ihmiselle mieltäylentävää.

Mitä tapahtuisi, jos Suomussalmi ilmoittaisi ottavansa alueelleen heti tuhat Syyrian sotapakolaista? Asuntoja olisi heti valmiina ja koulut olisivat valmiina. Välittömästi pakolaisten mukana alueelle muuttaisi koulutushenkilökuntaa ja muuta tarvittavaa henkilöstöä. Aluetalouteen siirtyisi runsaasti uutta muualta tulevaa rahaa. Aluetalouden piristyminen ruokkisi itsestään myös muuta lisääntyvää toimeliaisuutta. Syyriasta tulevat pakolaiset eivät ole kouluttamattomia paimentolaisia. Syyriassa on ollut korkeasti koulutettu väestö, nyt tämän väestön osana on hitaasti kuolla pakolaisleireissä. Näillä pakolaisleireillä lasten ja nuorten määrä on erittäin suuri.

Mielestäni nyt on aika muuttaa kokonaan ajatusta pakolaisten vastaanotosta. Muutamien pakolaisten määristä on siirryttävä suurempiin yksiköihin. Suomussalmi ei olisi mikään uhrautuja, vaan riittävän suuren muuton ansiosta kuntamme olisi enemmän saavana osapuolena. Niin taloudellisesti kuin henkisesti. Talouden piristyessä kukaan kuntalainen ei jäisi pohtimaan, saavatko pakolaiset ehkä jotakin enemmän kuin alueen kantaväestö. Tämänhetken mallilla näin tapahtuu väistämättä. Tämän hetkinen muuttotapa ei ole hyväksi pakolaisille ja ei myöskään kantaväestölle.

Suomussalmi ja Kainuu voisivat olla nyt edelläkävijöitä. Muutetaan tyhjät tilat työksi ja toimeliaisuudeksi. Kaikki tilat on rakennettu ihmisiä varten.

Nyt näiden olisi kohdattava. Kohtaaminen riippuu sinusta ja minusta.

Avainsanat: maaltamuutto, ikääntyväväestö, kasvattajamaakunta, sotapakolaiset, maahanmuutto