Satunnaiset kuvat

Kesä 2003

Uusimmat

Blogin arkisto

116 Helppoa kuin heinänteko

Maanantai 8.4.2019 klo 19:47 - yrjöpoeka

Tuollainen sanonta on ollut kauan olemassa. Totuuden kanssa sillä ei ole koskaan ollut mitään yhteistä. Nuoruudessani heinänteko oli raakaa käsityövaltaista raatamista. Vielä tänäänkin se on työtä, joka pitää jonkun tehdä. Koskaan se ei ole helppoa. Työhön voi vaikuttaa kaikkein pahimmin sääolot. Mutta sanonta pysyy sitkeästi. En ole koskaan ymmärtänyt mistä tuollainen väite on tullut. Tänään väitetään työttömillä olevan liian helppoa.

Koska vaalien alla tutkitaan yhtäsun toista, on Duunitorin vaalikoneessa kyselty erilaisia asioita ehdokkailta ja äänestäjiltä. Kyselystä selviää yksi asia jota hallitus ja suurimmat mediat, kuten YLE, ovat ansiokkaasti toistaneet. Hallitus on selkeästi ilmoittanut suurimman osan työttömistö olevan laiskoja luusereita ja työtävieroksuvia. Siksi hallitus kehitteli kiky-mallin ja monta muuta pientä askaretta, millä työttömiä voitaisiin kurittaa. Parhaiten hallitus onnistui siinä, että se sai kansalaiset uskomaan työttömien olevan todella laiskoja ja että Suomessa on liian hyvät etuudet työttömille.

Tässä on aivan samankaltainen sanonta, kuin tuossa otsakkeessa. Sillä ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Mutta tällä hallitus haki itselleen oikeutusta kiristää ja leikata etuuksia. Duunitorin tutkimuksen mukaan 55% äänestäjistä oli samaa mieltä. Suomessa on liian hyvät etuudet. Onneksi ehdokkaista vain 30% oli samaa mieltä tästä väitteesta. He ilmeisesti ovat kokoomuksen, persujen ja keskustan ehdokkaita. Näille puolueille ay-liike ja laiskat työttömät ovat punavihreiden aikaansaamaa turhaa kuluerää.

Olemme todella kaltevalla pinnalla, kun kansalaiset alkavat uskoa kaiken toistetun populistisen puheen. Uskovainen pääministeri laati autotallin hämärissä katekismusta, josta tulta ja tulikiveä sataa edelleen laiskan kansanosan ylle. Hänen opetuslapsensa toistelevat sosiaalisessa mediassa sanontaa, joka ei työtä tee, ei myös leipää syö. Jotenkin on älyllistä aikakelloa rukattu ja ollaan siirrytty 1900-luvun alkuun. Silloin ja samoin nyt, potkitaan kaikkein kurjimpia ja syyllistetään heitä kaikesta. On jotenkin kummallista tämä henkinen ja älyllinen taantuminen. Samaa tautia on kyllä pitkin Eurooppaa. Tauti on paha. Niin olivat lääkkeetkin satavuotta sitten.

Sain päivällä palautetta edellisestä päivityksestäni. Olin soittajan mukaan unohtanut listastani perussuomalaiset. Keskustellessani tulin samoihin ajatuksiin, että persut voisivat lähteä kepun ja kokoomuksen hallitukseen, mikäli saisivat riittävän hyvin vaatimuksensa lävitse. Olen tähän asti uskotellut, ettei kokoomus ihan helpolla lähde sellaiselle tielle, mitä persut ajavat. Mutta noita Duunitorin juttuja lukiessa epävarmuus alkoi kalvaa. Voisiko kokoomus niellä vielä kovempia tiukennuksia ulkomaalaislainsäädäntöön, kuin nyt on tehty? Valta on siitä kummallista, että kyllä se voisi. Etenkin siitä syystä, että olemme älyllisesti taantumassa satavuotta.

Sadan vuoden kuluttua meillä lienee sanonta, että helppoa kuin työttömän elämä.

Avainsanat: duunitorinvaalikone, suomalaisetsananlaskut, populismi, työttömänetuudet, älyllinentaantuminen,

034 Kreikan oppi vai onko sitä

Torstai 2.4.2015 klo 15:31 - yrjöpoeka

Suomessa on väännetty runsaasti suuta ja mieltä siitä, että Kreikan tie on kohta Suomen tie. Kreikkalaisia on syytelty holtittomiksi eläjiksi. Suomalaiset ovat mieluusti muistutelleet kaikkia hyvistä taloudenpidon alkeista. Kernaasti on kerrottu kaikille kuuntelijoille, että Suomi oli ainoa maa joka maksoi sotakorvaukset hilkulleen. Suomalaisesta sanalaskusta; velka on veli otettaessa, mutta velipuoli maksettaessa, on muistuteltu kaikkia.

Mitä Kreikka on sitten tehnyt? Kreikalle on myönnetty lainoja ja se on niitä hyvin käytellyt. Armeija on oikein hyvässä kunnossa ja sillä on materiaalia pullistella. Kreikan infrastruktuuri on erinomaisessa kunnossa, maantiet ja rautatiet vetävät hyvin. Kreikalla meni hyvin siihen saakka, kunnes Eurooppalaiset pankit huomasivat sillä menevän liiankin hyvin. Pankkien vaatimuksesta Eurooppalainen yhteisö alkoi vaatia Saksalais – Suomalaista kulukuri mentaliteettia ja siitä alkoi Kreikan ahdistusten tie.

Kreikan ongelmien edetessä, jopa minäkin olen huomannut yhden merkittävän seikan ns. velkaongelmassa. Suomessa on muistuteltu jokaista siitä, että velka on aina maksettava. Tämä on totta silloin kun me puhumme yksityisestä kansalaisesta. Valtiot voivat saada velkoja anteeksi milloin mistäkin syystä. Kreikasta ja sen veloista puhuttaessa, keskusteluissa on koko ajan ollut esillä seikka, jota yksityinen kansalainen ei saa. Puhutaan avoimesti miljardien velkaleikkauksista. Valtioita on haettu pankkien menetysten takuumaksajiksi. Suomi on siinä mukana ominen virityksineen.

Kreikan tavallinen kansa on ajettu ahtaalle ja alasajo jatkuu. Mitä olisi tapahtunut, jolleivat velkojat (pankit) olisi aloittaneet EU:n tuella Kreikan kurittamista? Siellä olisi nautittu maailman menosta ja erinomaisesta ruoasta hyvien ystävien kesken. Huolehdittu turistien viihtymisestä ystävällisen kansan keskellä. Tanssittu ulkona loistavassa Välimeren ilmastossa.

Suomen valtion velasta on käyty messua ja sen on sanottu olevan kestämätön. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on velanotossa kääpiö. Talousoppineiden mielestä nyt jos koskaan valtioiden olisi otettava sellaista velkaa, jolla laitettaisiin infraa kuntoon. Suomessa tiestö ja rautatiet ovat erittäin huonossa kunnossa rahapulan takia. Suomi kuten muutkin Eurooppalaiset valtiot saavat velkaa juuri nyt miinusmerkkisellä korolla. Eli valtioille maksetaan siitä, että ne ottavat velkaa.

Suomella on juuri nyt varaa ottaa kiinni Euroopassa liikkuvista ylimääräisistä miljardeista. Sillä rahalla laitetaan Suomi kuntoon ja valmiiksi ottamaan vastaan tuleva nousukausi. Nousukaudella velkaraha on kalliimpaa ja siinä vaiheessa voi maksella halvanrahan velkoja. Samalla kun infra saadaan kuntoon, saadaan kansa töihin ja uskomaan tulevaisuuteensa. Samalla kun kansa on töissä, saadaan sosiaalikustannuksista säästöjä. Taloudellisella liikkumavaralla hoidetaan kansallinen vakuutus kuntoon. Maailma on siinä tilassa, että puolustuksesta on kiireesti huolehdittava.

Kreikka ja Talvivaara ovat molemmat sellaisia, etteivät kaikki asiat niissä ole huonoa. Molemmissa on paljon opiksi otettavaa. Eri asia on, onko suomalaisista opiksi ottajaa? Suomalainen mieluusti heittää kiviä ja tuhkaa päällensä ja hammasta purren vakuuttaa selviävänsä ihan itse. Omilla rahoilla ja omalla selkänahalla.

Suomen on muutettava ikiaikaista oppiaan velan ottamisesta ja hoidosta. Suomen on otettava oppia tarvittaessa Kreikasta.

Näitä ajatuksia mietin 1.4, mutta kirjoitin 2.4. Kerettiläisin ajatuksin.

Avainsanat: kreikanvelkaongelma, suomalaisetsananlaskut, kerettiläisyys