Satunnaiset kuvat

Paras kalakumppani

Uusimmat

Blogin arkisto

038 Valohoitoa kuntaan

Torstai 8.2.2018 klo 11:02 - yrjöpoeka

Valohoidolla ainakin autoilijat ymmärtävät huollon tekemän työn. Sen työn mikä huollossa jää tekemättä. Eräs tuttuni sai eräältä autoliikkeeltä ja sen huollon johdolta puhelun. Kohtalaisen uusi ajoneuvo varustettiin pienillä merkityillä vioilla, jotka ns. isossa huollossa tulisi löytää ja korjata. Ainakin tulisi soittaa omistajalle ja kysyä korjataanko. Auto kävi huollossa ja sen jälkeen ketjun ammattilaiset tekivät tarkastuksen. Auto oli saanut todellisen valohoidon. Kaikesta oli veloitettu tekemättä mitään. Omistaja ei menettänyt mitään. Sitä en tiedä, kuinka korjaamon esimiehen ja huoltomiehen kävi.

Suomussalmen luottamusjohto asetti reilu vuosi sitten juhlatoimikunnan kehittelemään kunnan 150-vuotis juhlaa. Samassa toimeksiannossa kehiteltiin myös Suomi100 juhlallisuuksia Suomussalmella. Juhlatoimikunta teki esityksen kunnahallitukselle, että Suomussalmi tilaisi Ämmänpäre tilataideteoksen. Päätös tehtiin ja teos pystyttettiin vuoden viimeisenä päivänä. Avajaisia juhlistettiin kunnan järjestämällä näyttävällä ilotulituksella. Tilataideteos kuvaa Ilmari Kiannon Punaista viivaa siten, että siitä lähtee vaakasuoraan punainen valokiila kohti Suomussalmen pääkirkkoa. Toinen viistosti kohti keskustaajaman kirkkoa.

Olin itse toimikunnassa ja oletin, että valaisimen valmistaja oli kokeillut sitä paikallisissa olosuhteissa. Teoksen valot ovat kuitenkin olleet täydellinen pettymys. Olen ollut heti avajaisten jälkeen yhteydessä kunnanjohtoon, mutta asialle ei ole tehty edelleenkään mitään. Olemme saaneet reilulla sadallatuhannella (100 000) eurolla valohoitoa. Olen itse käynyt pallon vieressä hentoisella lumisateella ja sumulla kokeilemassa omaa led-valaisintani. Se on kohtuullisen tehokas ja se päihittää teoksen valotehon mennen tullen. Valon tulisi valaista sateessa ja sumussa 50 – 200 metriin ylöspäin ja vaakasuoraan enemmän.

Teoksen valojen tuli sumussa ja sateella valaista ilmassa olevat pienet hituset niin, että kulkija olisi sivusta nähnyt valopylvään. Oma valaisimeni näyttää sen tehokkaasti. Pallossa oleva valo valaisee vain sen suojana olevan levyn ja hieman pallon juurella lunta. Odotan veronmaksajana sitä, että kunta reklamoi tekijää ja valojen valmistajaa välittömästi. Valohoidosta meidän ei pidä maksaa. Tehokkaita valojärjestelmiä on olemassa. Siitä ovat olleet näyttönä erilaiset valotaideteokset. Suomi100 juhlien osana valaistiin esimerkiksi Saana tunturi. Juhlatoimikunnan mielestä kunnollisella valolla tilataideteos on huomiotaherättävä pysäyttäjä. Teos sopii erinomaisesti Jalonniemen maisemaan.

Suomussalmen kunta etsii uutta kunnanjohtajaa Asta Tolosen lähdettyä uusiin tehtäviin. Hakukierros päättyi ja 17 hakijaa ilmaantui. Sen verran olen ollut mukana luottamustehtävissä ja myös seulomassa erilaisia hakijoita, että ensimmäinen tunne oli pettymys. Hyvin pian tein paikallisen lehden palstalla selväksi, että hakuaikaa on jatkettava. Kunnahallitus tuli aivan samaan tulokseen ja nyt odotellaan uusia päteviä hakijoita. Viimeisten vuosien aikana ovat kunnajohtajien haut järjestään olleet sellaisia, että ensimmäisellä kierroksella eivät ole mukana varteenotettavat hakijat. He tietävät uuden haun tulevan ja jos ei tule, kunta saa mitä tilaa.

Tästä on tulossa erinomainen vuosi. Saan arvioida sitä estottomasti valohoidon tilaa. Sanoa sanasen kunnanjohtajan valinnasta. Kynät ovat terävinä.

Avainsanat: autohuollonantamavalohoito, ämmänpäretilataideteos, suomi100, suomussalmi150vuotta, valotaidetekset, saanatunturinvalaisu, suomussalmenkunnajohtajaastatolonen

238 Suomi100 Impivaarassa

Torstai 14.12.2017 klo 11:00 - yrjöpoeka

Suomi100 juhlavuosi on päättymässä ja nyt on aika pohtia kuinka hyviä me oikein olemme? Oman arviomme mukaan meillä menee oikein hyvin ja meillä asuu onnellinen toisista välittävä kansakunta. Pientä murinaa kuuluu ajoittain meidän Impivaaralaisuudestamme. Koska nyt pohdin tätä päättyvää vuotta, tuosta Impivaaralaisuudesta on oikein hyvä aloittaa.

Vuoden päättyessä ovat alkaneet tulevien presidentinvaalien suuret tentit mediassa ja erityisesti tv-kanavilla. Ensimmäisen tentin perusteella voi jo arvioida, että meillä olisi hieman petrattavaa. Tasavallan päämieheksi tai -naiseksi pyrkivien joukossa eivät kaikki ole aivan kartalla. Suomen omien lakien ja muiden kanssa solmittujen sopimusten autuas unohtaminen eivät istu presidentin rooliin. Toisaalta kysymys voi kyllä olla suoranaisesta tyhmyydestä. Tähän kategoriaan istuvat Huhtasaari ja Väyrynen. Heille on Impivaaralaisuus täyttä totta.

Kokonaisuutena koko vaali-instituutio kärsii näiden vaalien aikana. Arvovalta jota presidentti käyttää, asettaa myös ehdokkaiden kyvyille omat vaatimuksensa. Kaiken lisäksi kuka tahansa voi kerätä nimiä taaksensa ja asettua kansanliikkeen ehdokkaaksi. 20000 nimeä on liian vähän. Minun mielestäni puolueet ovat paras ehdokkaiden asettamistaho. Siellä vuosien mittaan alkavat ehdokkaat löytyä kokemuksen karttuessa. Mikäli haluaa kansanliikkeen ehdokkaaksi, pitäisi nimien määrää nostaa vähntään 50000.

Kaiken kukkuraksi suuret puolueet eivät halunneet lähettää vahvoja nimiään häviämään tyhjänpäiväisesti Niinistölle. Sosiaalidemokraattien ehdokkaan kokema mahalasku viime vaaleissa opetti miehiä välttämään turhanaikaista tappiota. Nyt sosiaalidemokraatit saivat suostuttelun jälkeen naiset liikkeelle. Tällä ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kannalta. Jokainen ehdokas pyrkii saamaan mahdollisimman hyvät gallup-tulokset ennen vaaleja. Kun yksi saa todella hyvät, alkavat mediat puhua epänormaalin suuresta ja epäterveestä gallup-suosiosta. Onko väärällä ehdokkaalla liian suuri suosio?

Impivaaralaisuudesta kertovat karua kieltään nämä tulokset. EUn perusoikeusviraston suorittama tutkimus eri EU-maissa nostaa maamme aivan eturiviin Impivaaralaisuuden osalta. Suomessa olemme kauhistelleet Romani-heimojen karua osaa itäisessä Euroopassa. Meidän mielestämme Euroopassa pitäisi ottaa oppia meidän integraatiostamme. Tavasta jolla olemme saaneet muulta tulleet sopeutumaan maahamme ja antamaan oman panoksensa maamme hyväksi. Euroopassa suoritettu tutkimus antaa kuvan, jossa meidän muita syrjivä asenteemme on aivan samankaltaista kuin Itä-Euroopan maissa.

Tutkimus on tehty pääkaupunkiseudulla. Oma arvioni on, että myös maaseutu osaa samankaltaiset tavat ja asenteet. EUsta eroava Englanti loistaa poikkeuksena ja on ehkä luonnollista, että se eroaa Impivaaralaisuudesta. Kaikesta huolimatta tutkimus antaa myös lohdullisen kuvan. Huolimatta syrjinnästä muualta tulleet luottavat silti meidän järjestelmäämme. Mikä myös on positiivista, he luottavat myös suomalaiseen poliisiin. Koska he luottavat meidän järjestelmäämme he ovat myös oppineet ilmoittamaan muita maita paremmin kohtaamastaan vihasta ja syrjinnästä viranomaisille.

Minun ja muiden suomalaisten lapset ja lastenlapset asuvat ja työskentelevät ulkomailla. Toivottavasti heidän ei tarvitse kokea samaa Impivaaralaisuutta.

Avainsanat: suomi100juhlavuosi, presidentinvaaliensuurettv-tentit, epänormaalinsuurigalluptulos, eunperusoikeusvirastofra

232 6.12.2017 natsit marssivat pääkaupungin kaduilla

Keskiviikko 6.12.2017 klo 18:56 - yrjöpoeka

Suomi juhlii tänään koko valtakunnan mitalla. Tilaisuuksia on mistä valita. Itse valitsin ensimmäiseksi mahdollisuudeksi juhlistaa itsenäisyytemme merkkipaalua liputtamalla. Hankin led-valoja ja asetin ne niin, että sain eilen illalla klo 18.00 nostaa lipun salkoon. Huomasin eilen illalla ja tänä aamuna hämärissä ihmisten pysähtyvän lipun nähdessään. Lumisen maiseman ja metsän läheisyydessä näky on todella mieleen jäävä.

Tämän aamun kävelykohteeksi valitsin käynnin sankarihautausmaalla. Väkeä oli kirkonmäellä runsaasti ja autojen parkkipaikoista oli todella jo pulaa. Jalkakäytävätkin oli miehitetty ajoneuvoilla. Tapahtuma seppeleenlaskuinen oli vavahduttava. Hämärä aamupäivä kuvasi hyvin millainen säätila oli aikoinaan vallinnut tällä samalla mäellä. Kirkonkylän taisteluiden aikana Suomi menetti sadoittain nuoria miehiä.

Mietin tilaisuuden aikana sitä, onko Suomessa kovin montaa taistelupaikkaa jossa sijaitsee sankarihautausmaa? Suomusssalmen kirkonkylä tuhoutui talvisodassa täysin. Suomalaiset joutuivat perääntyessään polttamaan kylän, jottei vihollinen saa lämpimiä tiloja käyttöönsä. Reilun kahden viikon tappelujen jäljiltä alue oli yhtä kynnöspeltoa täynnä ruumiita. Sotahistoriaa jonkin verran tuntevana nämä asiat tulvivat mieleeni sankarihautausmaalla.

Juhlimme vaimoni kanssa tätä merkkipäivää kävelemällä kylällä kahteen kertaan. Sankarihautausmaalta palatessamme nuorimman tyttäreni lapset ottivat skype-puhelun. Kävellessämme juttelimme tytöille ja näytimme samalla millainen talvi Suomussalmella jo on. Vantaalla ei ollut kuin jossakin jotakin harmaata lumenkaltaista mössöä. Tytöt odottivat malttamattomina joulun tuloa ja pääsyä mummolaan. Ja lumileikkeihin.

Vielä kävimme hautausmaalla ja laitoimme kynttilöitä läheistemme haudoille. Vaimoni isän, appeni, haudalla mietin tämän Suomussalmella talvisodan kokeneen elämää. Muistelin hänen kertomuksiaan talvisodasta. Kokemuksista jotka jättivät hänen mieleensä ahdistuksen ja samalla toivat elävän uskon. Hänen puheistaan sain sen käsityksen, että kaikki sodanjälkeen eletyt päivät olivat sovitusta sodan ajan tapahtumista. Muistot ihmisten tappamisista ahdistivat hänen mieltään. Hän lauloi ja rukoili päivittään, Ei pitänyt suurta ääntä itsestään. Hänen muistonsa palasi elävänä juuri tänään mieleeni.

Surullista tässä päivässä on yksi asia. Helsingissä oli suunniteltu suurta lastentapahtumaa keskeisille paikoille. Lastentapahtuma olisi minunkin mielestäni sopinut hyvin merkkipäivään pääkaupungissa. Tilaisuus jouduttiin peruuttamaan, koska natsien marssia varten poliisi siirsi tavalliset ihmiset pois jaloista. On täysin käsittämätöntä toimintaa virkakoneistolta ja poliittiselta johdolta. Natseille halutaan antaa näkyvä rooli pääkaupungin juhlinnassa. Lasten juhlinta olisi minun ja monen muun mielestä se, jonka pitäisi olla uuden alkavan satavuoden voimatekijänä.

Nyt natsit marssivat virkavallan tarkoin suojelemina. Tämäkö on lahja Suomi100 juhlinnan loppunäytökselle? Väkivalta ja turvattomuus kaduillamme?

Tämän kuvan me jätämme perinnöksemme. Perkele.

Avainsanat: suomijuhliiitsenäisyyttään2017, suomussalmitalvisodassa, sankarihautausmaatalvisodantaistelupaikalla, murtuneetmielet, ihmisenonvaikeaatappaatoinenihminen, natsienmarssipääosassasuomi100merkkipäivänä

226 Henkien vapauttaminen

Sunnuntai 26.11.2017 klo 17:16 - yrjöpoeka

26.11.1939 rauhaarakastava ja voittamaton puna-armeija ilmoitti Suomen tulittaneen tykistöllä heidän sotilaitaan Mainilassa. Kaikeksi onneksi puna-armeija oli ehtinyt ryhmittää miljoonaisen sotilasjoukon aseineen ja koneineen koko Suomen rajan pituudelle. Olipa siitä kätevä lähteä vapauttamaan Suomen työläiset kapitalistien ikeestä. Vapautuksen kohteiksi joutuivat Suomen nuoret miehet. Heidät vapautettiin hengestään.

30.11.1939 puna-armeija näytti kuinka nykyaikaisessa sodassa soditaan. Aivan yllättäen he olivat pystyneet kuljettamaan tiettömien taipaleiden takaa divisioonittain nykyaikaisia konearmeijoita. Suomussalmi sai tämän kokea. Suomussalmen pohjoisosasta tuli yksi divisioona ja toinen Raatteesta Suomussalmea vapauttamaan. Molemmissa divisioonissa oli noin 15000 sotilasta, eli yhteensä yli 30000 tuhatta. Kunnan väkiluku oli silloin noin 10000 asukasta. Tulvaa oli rajoilla ja pari joukkueellista rajamiehiä ei sitä pystynyt pysäyttämään.

Pohjoisesta tullut tulva pysähtyi palavaan kirkonkylään ja siihen se myös lopullisesti tyssäsi matkan teko. Raatteesta tullut konearmeija täytti kapean tien kokonaan ja ei päässyt kirkonkylälle. 30 päivän hyökkäilyn jälkeen henkiin jääneiden puna-armeijalaisten oli lähdettävä patikoimaan takaisin. Tykit ja autot jäivät suurimmilta oson suomalaisten käyttöön. Suomalaisten nuorten miesten osana oli uhrautua, jotta tulva pysäytettiin. Vastavuoroisesti suomalaiset sitten antoivat avunanto näytteen suurvallan vapautusarmeijalle, hautaamalla tuhansittain heidän kuolleitaan kunnan maaperään.

Suomussalmen asukasluku oli talvisodan aikana suurimmillaan. Reilun 30000 venäläisen lisäksi kunnan alueelle siirrettiin runsaasti myös suomalaisia sotilaita. Olen itse arvioinut, että väkilukumme oli lähempänä 60000 tammikuun alussa 1940. Suurin osa oli venäläisiä sotilasmatkailijoita. Suurin osa sai myös pysyvän oleskelun kunnan maaperässä. Nuoret miehet olivat hengellään maksajina tuossa vapautuksessa.

Mikään ei tapahdu sattumalta. Ei myöskään talvisodan alla. Suurvalta Neuvostoliitto oli tehnyt päätöksen hyökätä Suomeen jo 1938 – 39 talvella. Konearmeija ei siirry tiettömien taipaleiden taakse sormia napsauttamalla. Tiestön ja rautateiden rakentaminen kohti rajaa vei oman aikansa. Huollon suunnittelu ja järjestäminen miljoona armeijan tarpeisiin ei ole pikkujuttu. Lopulta tarvittiin vain syy hyökätä. Koska Suomi vain neuvotella junkasi, piti Neuvostoliiton itse tehdä aloite. Jysäytettiin tykillä Mainilaan ja ilmoitettiin se suomalaisten tekemäksi. Nyt oli syy puolustautua. Koska armeija oli hyökkäysmuodostelmassa sen ei annettu häiritä.

Tänään on 26.11.2017. Tasan 40-vuotta sitten astuin avioliiton auvoiseen satamaan. Silloin en pohtinut mitä muuta on samalle päivämäärälle sattunut. Nyt on ikää tullut ja on aikaa pohtia elämää ja kuolemaa. Suomi juhlii joulukuun 6. päivänä 100-vuotista itsenäisyyttään. Juhlien aikana on aina syytä pohtia, miten tähän on tultu. Näin olen tehnyt. Olen miettinyt itsenäisyyden vuosikymmeniä ja tulen sitä tulevan vuoden aikana pohtimaan vielä enemmän. Piispajärven maamiesseura täyttää 2018 100-vuotta. Sen historiikin teossa joudun keskelle menneisyyttä. Kovia aikoja.

Tänään olen onnellinen mies. Merkkihääpäivä on juuri tänään.

Avainsanat: mainilanlaukaukset26.11.1939, voittamatonpunaarmeija, suomussalmentaistelut, raatteentie, suomi100, itsenäisyyspäivä6.12.2017

218 Asiat lutviutuvat jetsulleen

Perjantai 17.11.2017 klo 19:24 - yrjöpoeka

Eilen kirjoitin ensimmäisenä juttuna Suomi100 kunniavartioista. On vielä pikkuisen jatkettava aiheesta. Kirjoitin jokin aika sitten kuinka vihreillä on aivan samankaltainen ongelma julkisuuden hallinnassa, kuin oli persuilla jytkyjen jälkeen. Vihreillä ei ole edes ollut mitään jytkyä, vain gallupväreilyä. Tämän nosteen mukana siellä elämöidään jo kunnolla. Isänmaallisuus on useilla vihreillä täysin kiellettyjen listoilla. Kuten tämä kunniavartio asia.

Vihreiden Helsinkiläinen varavaltuutettu Sami Nykter, joka istuu peräti teknisen valiokunnan varajäsenenä on avannut sanaisen arkkunsa. Tämä vasemmistolainen kammo isänmaallisuutta kohtaan tuntuu istuvan tässä henkilössä lujassa. Hänen lausuntonsa mukaan, josta on peräti uutisoitu Vantaan Sanomissa, kunniavartiointi tuo liikaa sodan ihannointia tähän aikaan. Se ei vielä tälle aivopierulle riitä, hän pelkää nuorten miesten traumatisoituvan kun he seisovat vartiossa.

Tämä aivopieru edustaa sitä vihreätä joukkoa, joka pelkää varjoaankin. Liika istuminen hämyisissä kapakoissa ja yliopistojen käytävillä tuottaa tämänkaltaisia yksilöitä. Voin vain onnitella vihreätä puoluetta. Kun nostaa katon korkealle ja seinät leveälle, saa mitä tilaa. Taas joutuvat jotkut tolkummat puolustelemaan vihreiden ääriajattelijoita. Heidän puolustautumisensa kaava on aivan sama mitä oli persuillakin. Hyökätään sosiaalisessa mediassa muiden puolueiden nokkamiesten kimppuun. Tämä ilmiö näkyy täällä syvissä metsissä asti.

Päämisteri Sipilää on kurmotettu mediassa, joten hänen kimppuunsa on helppo hyökätä. Salaliittoteorioita piisaa ja kun ne loppuvat alkaa toinen meno. Siinä vaiheessa kohteeksi otetaan Talvivaara ja sen aluella sijaitseva Terrafamen kaivos. Punaisena lankana on uraani ja sen näkymätön säteily. Tätä soppaa riittää, mutta ehkäpä kannattaisi lukea kaikki mitä perussuomalaisista on kirjoitettu. Sen jälkeen tiukka analyysi, sen pitäisi näiltä opiskelijoilta syntyä aivan itsestään.

Ennakoin viime kunnallisvaalien jälkeen pienoisia ongelmia Suomussalmen kunnan toimintoihin. Erityisesti siitä syystä, että valtuustoon pyrki ja pääsi suurimmalla äänimäärällä Matti Mulari. Hän toimi ennen eläkkeelle jäämistään kunnan talousjohtajana. Nykyinen kunnanjohtaja Asta Tolonen on toiminut samoissa tehtävissä ensin Suomussalmella ja sitten Kainuun hallintokokeilun ajan maakunnan talousjohtajana. Pidin vaalituloksen jälkeen mahdottomana sitä, että kolme taloushallinon ammattilaista on yhtä aikaa ruodussa ja olin siinä oikeassa.

Matti Mulari ei saanut kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkaa ja hän purnasi siitä paikallislehdessä julkisesti. Jokatapauksessa hän istuu kunnanhallituksen pöydän äärellä. Nyt on jo alkanut se mitä vaalien jälkeen ennakoin. Kunnanjohtaja Asta Tolonen on hakenut Kajaanin kaupungin talousjohtajan vakanssia. Todennäköisesti hän häviää hieman palkassa ja työmatka pitenee. Tilalle hän saa irroittautumisen ulos pikkupolitikoinnin kierteestä. Tilanne on taatusti ollut ja on kestämätön.

Kajaani saa hyvän talousjohtajan. Uskon hänen tulevan valituksi.

Vihreät ja Kajaani saavat ansioittensa mukaan.

Avainsanat: suomi100kunniavartiot, vantaansanomat, traumatisoituvatmiehet, ääniharavamattimulari, astatolenehdollakajaaniin, kainuunsanomat

217 Mikään ei sitten sovi

Torstai 16.11.2017 klo 10:26 - yrjöpoeka

Suomi100 juhlavuoden kunniaksi ollaan saatu aikaiseksi hanke, jossa asetettaisiin kunniavartiot sankarihaudoille. Esityksen ajatuksena oli, että jokaista kaatunutta kohden olisi samanikäinen mies vuorollaan vartiossa. Tällä halutaan kuvata sitä, minkälaisia nuoria miehiä sota vei. Ajatuksena tämä oli itsestäni erittäin hyvä ja kannatettava asia. Valtakunnassa alkoikin eri reserviläispiireissä ja kunnissa kampanja sen ikäisten miesten löytämiseksi.

Olen seurannut hankkeen edistymistä ja lukenut sen vaiheista eri paikkakuntien lehdistä. Pidin tätä aihetta täysin ongelmattomana ja sellaisena, että sen kaikki yhteiskuntaluokat hyväksyisivät. Hanke on edennyt juohevasti ja itsenäisyyspäivä on pian ovella. Unohdin yhden asian ja se oli nämä tasa-arvoasioihin jumahtaneet herkkähipiäiset. Nyt uutisoidaan kuinka useilla paikkakunnilla ollaan suuresti närkästytty, ettei naisia oteta mukaan kunniavartioihin. Alkuperäinen idea oli siis kuvata minkäikäisiä nuoria miehiä silloin haudattiin sankarihautoihin. Silloin olivat vain miehet rintamalla aseissa ja tulos sen mukainen.

Tulevaisuudessa voi sitten olla toisin ja hyvin tasa-arvoista touhua sankarihautausmailla. Nyt tasa-arvosta hullaantuneet ovat kehitelleet pimeissä mielissään ajatuksen, että Suomi100 toimikunta ei arvosta suomalaista naista. Vain pimeimmissä ja ahdistuneimmissa aivoissa voi syntyä tämänkaltaisia aatoksia. Sodanaikana naiset joutuivat huolehtimaan kodeista ja silloin he oppivat tekemään kaikkia miesten töitä. Naisten osuus oli myös merkittävä sotateollisuudessa. Siitä työstä heitä on aina arvostettu, niin valtiovallan kuin kansalaisten mielissä. Elämä on nykyään liian helppoa ja puputetaan liikaa pehmyttä leipää. Sen tuottama hiilihydraatti tuntuu tuhoavan aivotoiminnan tyystiin ja saavan osan ”läheisistä” ketoosiin.

Kainuussa on meneillään hanke, jossa kartoitetaan tämän hetkine tilanne moottorikelkka reiteillä ja -urilla. Hankkeen aikana kartoitetaan tarvittavat parannukset reiteillä. Hanke on erittäin ajankohtainen kasvaneiden matkailijamäärien takia. Vuosituhannen vaiheessa meillä Suomussalmella oli eittämättä Kainuun parhaat kelkkaurat ja ne olivat kunnostettuja viimeisen päälle. Niiden kunnosta huolehti silloin nyt vuoden Kainuulaiseksi yrittäjäksi valittu Heikki Kela.

Silloin kuvitelttiin matkailijoiden tulvivan reitin takia selkosille. Näin se ei kuitenkaan mennyt ja ei tule koskaan menemään. Tähän muutokseen tarvittiin uusi Hossan kansallispuisto. Sen vetovoima toi ja tuo suurempia matkailijamääriä ja heidän mukanaan kasvaa tarve lisäpalveluihin alueella. Hossan alueella on jo hiljaisuuteen perustuvaa aktiviteettia. On hiihtolatuja ja on koiravaljakoita. Matkailijavirran tarpeita varten on jo perustettu ensimmäinen moottorikelkkoja vuokraava yritys. Talvi on myös Hossan alueella kriittisintä aikaa. Juuri silloin tarvitaan useille erilaisille ihmisryhmille suunnattuja palveluja. Hyvät reitit palvelevat paremmin myös meitä paikallisia.

Hiljaiset erämaat siemaisevat suuriakin matkailijamääriä kun reitit saadaan taas kuntoon. Hyvin merkityt ja lanatut reitit antavat kokemattomallekin kelkkailijalle elämyksen. Reittejä voi ajaa yöllä ja päivällä. Eri vuorokauden aikoina reitit ovat täysin erilaisia kokemuksisltaan.

Suomussalmen tehtävä on nyt ottaa veturin rooli tässä asiassa. Kunnanjohtaja Asta Toloselle 10 pistettä ja papukaijamerkki!

Avainsanat: suomi100kunniavartiotsankarihaudoilla, tasaarvokeppihevosena, ketoosi, hossankansallispuisto, moottorikelkkareitit, kunnanjohtajaastatolonen

202 Valittajille purtavaa

Maanantai 23.10.2017 klo 10:52 - yrjöpoeka

Naapurikunnassani Kuusamossa on viimevuosina pitänyt meteliä eräs paikallispolitiikko. Hänen sanomansa on, että matkailuun ei kaupunki saisi laittaa yhtään euroa. Ruka on Kuusamon matkailun veturi ja kaupunki on tukemassa matkailualaa kaavoituksella ja myös kaupungin panostuksella. Kyse on ollut sadoista miljoonista, joilla kasvatetaan alueen vetovoimaa. Kuusamossa on vuosikymmenet vallinnut tilanne, että siellä on joitakin ammattivalittajia. Valituksillaan he ovat torpanneet useita hankkeita jopa kymmenen vuotta.

Ruka on kasvanut kaikista valituksista huolimatta. Rukan alueen jätevesipuhdistamon rakentaminen kesti todella pitkään, kun valitusten kierre esti järkevän toiminnan. Koska olen kulkenut Kuusamossa paljon, olen kiinnostunut myös sen elinvoimasta. Olen pitänyt kaupungin hankkeita Rukalle todella tarpeellisina, koska juuri se tuottaa nyt ja tulevaisuudessa kaupungille elinvoimaa. Maailmalla matkaillaan paljon. Maailma on yhtäaikaa levoton ja se suuntaa matkailijoita alueille, joissa on turvallista. Nyt Suomella ja erityisesti koko Pohjois-Suomella on oma etsikkoaikansa.

Viimeisimmät uutiset kertovat, että Lappiin odotetaan jopa 150000 yöpymisvuorokautta enemmän tulevalle talvelle. Se tietää sitä, että majoituskapasiteetin osalta ollaan jo äärirajoilla. Kesäkausi on ollut matkailualalle todella hyvä ja matkailijoiden virta ei siihen pysähtynyt. Pohjois-Suomi on ollut nyt Kiinalaisten matkailijoiden suosiossa. Uutena selkeänä ryhmänä ovat tulleet Signaporelaiset matkailijat. Yhtäaikaa majoitustilojen kasvattamisen kanssa, kielikoulutukseen tulisi panostaa koululaitoksissa todella rajusti. Suomalainen koulujärjestelmä tuottaa kyllä tällä hetkellä Englannin kielen tatureita, mutta se ei riitä.

Kesämatkailussa on ollut jo useita vuosia näkyvissä se, että matkailijat ovat äärettömän kiinnostuneita koskemattomasta ja puhtaasta luonnosta. Tämä näkyi myös täällä kotikunnassani menneenä kesänä. Suomi100 vuoden kunniaksi Suomussalmelle perustettiin juhlakansallispuisto Hossaan. Vielä viimevuonna siellä kulki 50000 matkailijaa koko vuotena. Tämä vuosi toi jo syyskuun alkuun mennessä 100000 matkailijan kävijämäärän. Oma arvio on, että vuoden lopulla ollaan 120 – 130000 kävijän määrässä. Alue oli aiemmin metsähallituksen retkeilyalue. Kansallispuistostatus kertoi ulkomaisille matkailijoille sen oikean arvon.

Tulevat vuodet ovat koko Pohjois-Suomelle tärkeitä. Siksi kaikkien alueen kuntien ja kaupunkien olisi tiivistettävä yhteistyötä matkailun saralla. Välimatkat ovat pitkiä, mutta tiestö antaa mahdollisuuden liikkua alueella helpommin kuin etelän ruuhkaisilla teillä. Pohjois-Suomen tulisi nyt yhteisrintamassa vaatia valtiolta mukaantuloa teiden kunnostamisen muodossa. Lisääntyvä matkailija virta tarvitsee paremmat tiestöt, kuin nykyiset tilkkutäkkimäisesti paikatut uraiset kivipellot.

Kuusamo sai uuden lentoyhteyden jo tulevaksi talveksi, kun Lufthansa ilmoitti aloittavansa suorat lennot Hampurista Kuusamoon. Siinä on lisää pureksittavaa valittajille. Tästä lennosta hyötyvät kaikki lähialueen kunnat. Tästä kiittävät myös omat kotimaan matkailijat. Samoin Saksassa asuvat suomalaiset perheet.

Puhdas luonto ja matkailijat. Kyllä me vielä täällä pärjäämme.

Avainsanat: kuusamonkaupunki, rukatuoelinvoimaa, kiinalaisetmatkailijat, signaporenmatkailijatlappiin, suomi100kansallispuistohossa, pohjoissuomentiestölläpaljonkorjausvelkaa

192 Historia puhuttelee

Maanantai 9.10.2017 klo 15:28 - yrjöpoeka

Tämä vuosi on ollut ja on edelleen muistelujen aikaa. Suomi100 on ollut näkyvillä koko vuoden. Suomussalmi on saanut oman näkyvän osan tästä, kun valtioneuvosto perusti juhlavuoden kansallispuiston Hossaan. Se on näkynyt välittömästi kävijämäärissä. Viime vuonna kävi alueella yhteensä noin 50000 matkalaista. Nyt kävijöitä on ollut syyskuun alkuun mennessä 100000. Hossan alue on edelleen loppuun myyty ja on mielenkiintoista nähdä joulukuussa mihin luku asettuu.

Suomussalmen kunnan perustamisesta on kulunut 150-vuotta lokakuussa. Sitä on juhlittu kunnan alueella koko kuluneen viikonlopun ajan. Juhlia on riittänyt nuorista ikäihmisille. Koulut ovat olleet erittäin näkyvästi mukana tässä juhlinnassa. Ruukinkankaan koulun ruokailutiloissa tarjottiin kuntalaisille ilmainen ateria. Samoin Suomussalmen kirjaston tiloissa tarjottiin kuntalaisille hengen ravinnon lisäksi hernesoppaa. Sunnuntain aikana vietysssä pääjuhlassa oli ensin juhlajumalanpalvelus. Pääjuhlaa vietettiin Karhulanvaarankoululla. Koulu ja sen alue viestii historiaa itsessään.

Karhulanvaara on Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin asuinpaikka. Siksi pääjuhlan pitopaikaksi sopi erityisen hyvin tämä koulu. Historia on tällä alueella erityisen suuri, koska talvisota tuhosi alueen täysin. Venäläisten 163 divisioona mellasti alueella aikansa. Lopulta hyökkääjän oli vetäydyttävä. Silloisen koettelemuksen jälkeen valtioneuvosto teki päätöksen siirtää kuntakeskus vesistölinjan länsipuolelle. Kaikesta huolimatta myös vanha kuntakeskus rakennettiin uudelleen. Myös pääkirkon paikkana säilyi vanha kuntakeskus.

Olen joutunut itsekin miettimään historian kulkua oman kotikyläni maamiesseuran osalta. Piispajärviseuran hallitus teki eilen päätöksen siitä, että allekirjoittanut selvittää maamiesseuran historiaa ja esittää sen seuran juhlassa 18..8.2018. Ongelma on siinä, että kaikki vanhat seuran toimihenkilöt ovat jo edesmenneitä. Kukaan ei tiedä mitä seuran arkistoille on tapahtunut vuosien varrella. Löysin seuran 35-vuotisjuhlan ohjelman kansallisarkiston kätköistä kevättalvella. Ohjelma on ollut vahvasti isänmaallinen, koska sodasta oli silloin kulunut vain pieni hetki. Juhla pidettiin elokuussa 1953 ja samalla vihittiin talkoilla rakennettu maamiesseurantalo.

Omat muistikuvani eivät yllä kuin reilun 6o-vuoden päähän. Kaikesta huolimatta itselleni on selvinnyt vuosikymmenten kuluessa se, että Piispajärvellä on aina vallinnut suuri talkooinnostus. Samoin siellä on heittäydytty kulttuuriin kimppuun suurella sydämellä. Kaikissa suuremmissa kylän juhlissa on aina ollut kyläläisten voimin tekemä näytelmä. Laulua ja runonlausuntaa unohtamatta. Musiikista ovat aina pitäneet huolta kylän omat pelimannit. Näin tulee käymään myös seuravan vuotena. Runoja, laulua ja näytelmä löytyvät ohjelmistosta.

Historia on läsnä ja hyvin lähellä meitä kaikkia. Mitä enemmän sitä tutkii, sitä enemmän arvostaa menneitä sukupolvia. Tulossa on mnielenkiintoinen talvi menneisyyden parissa. Omilla juurilla.

Avainsanat: suomi100hossankansallispuisto, suomenensimmäinenpresidenttijakarhulanvaara, suomussalmi150vuotta, kjstählberg, piispajärvenmaamiesseura, omatjuuret

185 THE RUTHLESS RAJA 2018

Maanantai 25.9.2017 klo 14:51 - yrjöpoeka

Hiihtotapahtuma kulkee nyt uudella reitillä. Ensimmäiset 20-kilometriä hiihdetään Hossan kansallispuistossa. Siitä hiihtoreitti sukeltaa kohti itärajaa ja saapuu rajavyöhykkeen reunalle Suomussalmen kunnan koilliskulmalla. Hiihtoreitti kulkee sen jälkeen reilut 110 kilometriä rajavyöhykkeen reunassa Puraksen korkeudelle asti. Siitä reitti siirtyy länttä kohden. Seuraava etappipiste on Raatteen talvisotamuseo. Reitti jatkuu siitä kohti määränpäätä Suomussalmen kunnan keskustaajamaa, päättyen Hotelli Kiannon-Kuohuihin. Hiihtoreitti kulkee suurimmilta osiltaan metsähallituksen omistamien maiden kautta. Metsähallitus on suurin maanomistaja Suomussalmella.

Hiihtoreitin muutos tuli hiihtäjien antaman palautteen pohjalta. Toivomme sen vastaavan useimpien toiveisiin. Hiihtoreitti kulkee useiden historiallisten kohteiden kautta. Hossan kansallispuisto on niistä ensimmäinen. Puisto perustettiin Suomi100-vuoden kunniaksi valtioneuvoston päätöksellä. Hossan alue on kuitenkin historialtaan tuhansien vuosien ikäinen. Siitä kertovat alueelta löytyneet kalliomaalaukset. Alueen yritykset kasvavat nyt voimakkaasti kävijämäärien kasvun kautta. Hossa on kokemisen arvoinen kaikkina vuodenaikoina. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Nämä voi matkailija vielä kokea täällä Suomussalmella.

Yli 110 kilometrin matkalla reitti kulkee Euroopan vanhimman paikallaan pysyneen rajan läheisyydessä. Täyssinänrauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän kesken 1595. Tämän rauhan merkkinä on Sarvikivi Suomussalmen koilliskulmalla. Kohdalla mistä reitti siirtyy seuraamaan rajavyöhykettä. Raja kulkee pitkin vedenjakajaa. Suomen puolelta vedet virtaavat Pohjanlahteen ja Venäjän puolella Vienamereen. Rajavartiosto on useina vuosina järjestänyt matkailijoille mahdollisuuden vierailla Sarvikivellä. 1900-luvulla olleista sodista huolimatta raja on säilynyt tällä erämaa alueella paikallaan. Rajavartiostolla on ollut viime vuosisadalla suuri merkitys koko itärajan osalta. Se on ollut ainoa viranomainen alueella ja on sitä myös tänään.

Sodan muistoja alueella on runsaasti. Talvisodan aikana silloinen Neuvostoliitto lähetti Lehtovaaran kohdalta kokonaisen divisioonan ja samoin Raatteen kohdalta. Sotien historiaa ja muistomerkkejä on runsaasti Suomussalmen itäosilla. Raatteen talvisotamuseo on koonnut talvisodan muistoja yhteen paikkaan ja museo on kokemisen ja näkemisen arvoinen paikka. Sota ei ollut vain sotilaiden kohtaamista. Suomussalmen itäosien siviiliväestö koki kovia sotien aikana. Talvisodassa väkeä vietiin Kintismän vankileirille Uhtuaan. Aikuiset miehet ammuttiin ja muut saivat kokea nälkäkuuriin. Ihmisiä kuoli aliravitsemukseen. Jatkosodassa Neuvostoliiton partisaanit hyökkäilivät siviilien asuttamiin taloihin tappaen ja raiskaten. Kukaan ei ollut turvassa. Naiset ja lapset ja vanhukset surmattiin.

Hiihtoreitti siirtyy Lehtovaaran jälkeen Martinselkosen luonnonsuojelualueelle yli 20-kilometrin matkan. Luonnonsuojelualue on perustettu 1992. Silloin ympäristöministerinä toimi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen. Hän oli itse mukana avajaisissa ja hänen mukaansa on nimetty eräs lampi puiston sydämessä. Matkailija saa lisää tietoa alueesta Lehtovaarassa Arolan maatila- ja erälomat yrityksestä. Toinen on Martinselkosen Eräkeskus joka sijaitsee alueen eteläpuolella. Hiihtoreitti kulkee näiden yritysten kautta.

Raatten jälkeen hiihtoreitti kulkee noin 24 kilometrin matkan Saapuen Suomussalmen kuntakeskukseen. Suomussalmi oli edelläkävijä itsenäistymisen alkuaikoina. Kunnan väestö kokoontui kirkonmäelle 7.4.1917 ja lähetti Helsinkiin lähetystön viemään itysenäisyysjulistusta. Hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen vasta 6.12.1917. Suomen enimmäinen presidentti K.J.Ståhlberg on Suomussalmelta. Suomussalmen kuntakeskus on ainoa Suomessa, joka on perustettu valtioneuvoston päätöksellä. Talvisodan jälkeen hallituksen päätöksellä kuntakeskus siirrettiin vesistölinjan länsipuolelle. Kuntakeskuksen nimenä oli Ämmänsaari ja se muutettiin Suomussalmeksi värikkäiden vaiheiden kautta. Vanha kuntakeskus rakennettiin uudelleen, mutta hallinto siirtyi heti. Vuosien kuluessa väestö siirtyi syrjäseuduilta uuteen kuntakeskuskukseen. Suomussalmi oli suurimmillaan 1970-luvun puolella vajaalla 16000 asukkaalla. Maaltamuutto ja väestön ikääntyminen näkyvät täällä. Nyt väestöä on jäljellä noin 8000 asukasta. Suomussalmen kunta täyttää 150-vuotta 2017 lokakuussa. Esihistoria kertoo täällä asutun noin 10000 vuotta sitten. Historian aikana alue on kokenut kovia. Väestö on hävitetty välillä aivan yhdettömiin, mutta aina tänne on palattu ja muutettu. Näin tapahtunee jatkossakin.

Ensimmäinen lähtöpiste on Hossan luontokeskus. Sieltä lähtevät 160 kilometrin hiihtäjät ja myös fatbike-pyöräilijät. Pyöräilijöiden lyhin reitti on kulkee kansallispuistossa ja pisin etappi päättyy Martinselkosen Eräkeskukseen. Sieltä lähtevät seuraavat hiihtäjät kohden Kiannon Kuohuja. Viimeinen ja lyhyin hiihtoreitti lähtee Raatteen Portista. Maali sijaitsee Kiannon-Kuohujen kohdalla.

Jokainen osallistuja varustetaan gps-paikantimella. Maalissa ja myös muissa paikoissa on yleisöllä mahdollisuus seurata näytöltä, missä hiihtäjät/pyöräilijät milloinkin ovat. Yleisö toivotetaan tervetulleiksi kaikille välietapeille. Yrittäjiltä saa pientä maksua vastaan ruokaa ja juomia. Alueen yrittäjät ovat mukana tekemässä The Ruthless Rajasta elämystä alkutalveen. Mukana on Suomussalmen Rasti ja sen hiihtojaosto järjestäjänä. Talkootyötä ja kaikkein tärkeintä työtä tekevät Hossan kelkkailijat ry. Myös Suomussalmen kunnan liikuntatoimi on aktiivisesti mukana järjestelyissä ja latu-urien kunnostuksessa.

The Ruthless Raja ei ole kilpailu. Jokainen kilpailee vain itseään vastaan. Tiedämme kuitenkin sen, että useat hiihtäjät hakevat myös vauhtia. Se ei ole kiellettyä. Toivomme kaikkien reitille lähteneiden saavan sen, mitä ovat hakemassa. Ankaran koettelemuksen kaikille niille, jotka valitsevat pisimmän matkan. Hiljaisen selkosen, joka äärettömyydessään puhuttelee. Unohtumattoman kokemuksen itärajan läheisyydessä. Hiihdon Hossan kansallispuiston sydämessä, ikivanhojen metsien keskellä Hossassa ja Martinselkosessa. Reitti tarjoaa ajateltavaa koko matkan osalta. Historia ja menneisyys kulkevat hiihtäjien ajatuksissa ja paikat soljuvat ohitse matkan edistyessä.

The Ruthless Raja. Elämys vailla vertaa.

Avainsanat: theruthlessraja2018, suomi100kansallispuistohossa, täyssinänrauhanrajanmerkkisarvikivi, talvisotasuomussalmella, partisaanientuhotyötsuomussalmella, itsenäisensuomenensimmäinenpresidenttikjståhlberg

156 Kielenkäyttö Suomi100 vuotena

Keskiviikko 9.8.2017 klo 17:09 - yrjöpoeka

Olen aina ollut siinä uskossa, että Suomen Yleisradion toimittajat osaavat Suomen kielen ja käyttävät sitä erittäin huolitellusti. Näin oli aikoinaan, valitettavasti ei enää. Ennen TV-toimittajat puhuivat äänekkäästi hyvästä kielenkäytöstä ja samolla linjoilla olivat myös urheilutoimittajat. Radiota kuunnellessa kuuli toimittajilta erittäin puhdasta ja hallittua kielenkäyttöä. Alatyylisiä heittoja ei ennen edes ajateltu esitettävän radiossa ja televisiossa.

Kun tänään avaan radion ja oman maakuntaradion kanavan, vaivun saman tien epätoivoon. Siellä toimittajapari lukee muiden uutislähteiden toimittamia uutisia eri lehdistä ja niistä he sitten jaarittelevat kokopäivän. Väliin nauraa räkätetään ja kerrotaan muka vitsejä. Erityisesti muutamilla naistoimittajilla vilisevät puolituhmuudet jatkuvalla syötöllä. Muutaman sekunnin kuluttua joudun vaihtamaan eri asemille, koska en minä paskaa jaksa kuunnella. Kaiken lisäksi eduskunta on säätänyt lain, että tästä paskansyötöstä on jokaisen maksettava veroa.

Juuri tämän veroluonteisen maksun tultua voimaan kielenkäyttö ryöstäytyi täysin. Nielemistä, niiskuttelua, mutkuttelua ja niinkuttelua riittää. Radio- ja tv-toinittajien koulutus on ilmeiseti lopetettu ja jostakin räkälästä revitään sen hetkinen selvin toimittajan penkille. Jälki on sen mukaista. Kun sosiaalisessa mediassa aina silloin tällöin nousee keskustelu juuri tästä kielellisestä huonoudesta, radion esimies kuittaa sen lyhyesti: Tätä ihmiset haluavat kuunnella. Puhuu kyllä täyttä potaskaa.

Tänään lukiessani lehtien nettisivuja törmään jatkuvasti toimittajien käyttämään v-alkuiseen sanaan. Sitä käytetään huolettomasta, ilmeisesti vahvistamaan sanonnan kansanomaisuutta. Juuri tänään luin Iltalehden Mika Koskisen Näkökulma artikkelia. Kuin alleviivauksena aivan viimeiseen lauseeseen oli liitettävä V-alkuinen sana. Muutoin artikkeli oli täyttä asiaa.

Se minua tässä kielellisessä puolessa riepoo, että samat toimittajat ripittävät sosiaalisen median kirjoittajia huonosta Suomen kielestä. Toki siellä on sitäkin, mutta sitä suuremmalla syyllä toimittajien tulisi vaalia huolellista kielenkäyttöä. Esimerkkinä ja mallina vähemmän kouluja käyneille, kuten allekirjoittaneelle.

Suomi100 juhlavuoden aikana olisi syytä oikein alleviivata kielen huolellinen käyttö. Itsenäisyyden juhlavuoteen kuuluisi se, että jokainen julkisesti kirjoittava ja puhuva toimittaja, tai sitten muu esiintyjä, keskittyisi huolelliseen kieleen ja ääntämiseen. Suomen kieli on sen arvoinen. Toimitusten esimiesten kuuluisi valvoa huolellista artikulaatiota, kielen puhtautta ja potkia räävittömät alapäähuumoria viljelevät pellolle lannanluontiin.

Suomi100 ja Suomen kieli, siitä syntyy juhlamieli.

Avainsanat: suomenyleisradio, huolimatonkieliantaakuvanepäpätevistäihmisistä, kielikellokielenhuollontiedotuslehti, suomenkieli, suomi100juhlavuosi

149 Viha on erilaista

Torstai 20.7.2017 klo 9:52 - yrjöpoeka

Luin Kirkko ja Kaupunkilehden juttua eläkkeelle piakkoin lähtevästä piispa Irja Askolasta. Siinä artikkelissa hän käy lävitse piispanvuosiaan. Tärkein asia oli oli hänen huomionsa, kuinka viha ja suvaitsemattomuus voi olla erilaista. Naisen sanomiset ja tekemiset korkeassa virassa ovat henkilöityneet suoraan Irja Askolaan. Miespiispojen samankaltaiset avukset saavat ihmiset vain eroamaan kirkosta. Miehelle ei lähetetä viestejä jossa toivotaan kuolemaa ja raiskatuksi tulemista. Minä allekirjoitan tämän, että viha ja kauna ovat sukupuolesta kiinni.

Olen itse nähnyt omassa lähipiirissäni saman ilmiön ja erityisesti politiikassa. Mikäli nainen on vahva ja osaava, hän saa varautua solvauksiin ja maton vetämiseen jalkojen alta. Mikäli hänellä on vielä humaani ja ihmistä puolustava asenne ja hän sanoo sen julkisesti, lähtö on varmaa. Naisten iällä ei ole väliä. Mikäli nainen pysyttelee johtavien miesten taustalla ja myötäilee, hänelle urkenee myös tärkeitä asemia. Sinällään nillä asemilla ei ole mitään virkaa, koska kaikki tärkeät päätökset on ensin miesten hyväksyttävä.

Luulin itsekin aiemmin, että vihaa ja solvauksia lähettelevät vain häiriintyneet ihmsiet. Näin se valitettavasti ei ole. Pahiten solvauksia antavat aivan tavalliset ihmiset. Tämä nykyinen someaika on tuonut esille ihmisten todellisen kärsimättömyyden. Muutama vuosikymmen sitten oli varmasti samaa kaunaa, mutta sen kirjoittaminen ja lähettäminen oli hitaampaa ja sitä ennen jokainen ehti miettiä asiaa vielä toistamiseen. Sen ajattelutauon aikana jokainen huomasi ettei se niin tärkeää ollutkaan. Nyt se läjäytetään silmille ja kierre on valmis.

Surullista on vain se, että tämä kaikkein pahin kauna ja katkeruus puretaan hyvää tarkoittavien ja tekevien naisten silmille. Jokaisen kannattaa lukea ajatuksella piispa Irja Askolan haastattelu tästä. Samoin Kirkko ja kaupunki lehden päätoimittajan pääkirjoitus tästä. Voimmeko me oikeasti puhua miesten ja naisten tasaarvosta Suomi100-vuotena? Emme voi. Se on valittaen myönnettävä. Sen lisäksi, että miehet ovat niitä vihanjulkituojia, joukossa on myös naisia. Sitä minä en todellakaan ymmärrä, että joku toinen nainen voi toivoa toisen naisen raiskatuksi tulemista?

On tullut usein mieleeni, elämmekö sellaisia aikoja, jolloin ihmisyys on kadoksissa? Me kerromme hyväksyntämme vain sellaisille asioille ja ihmisille, jotka ovat rikkaita ja kuuluisia. Formulakuskeja ja jääkiekkoilijoita. Heistä tykätään ja heille suvaitaan melkein mitä vain. Niukoissa vaatteissa keikaileva nainen saa suopean vastaanoton, kunhan pitää suunsa kiinni ja kujertelee vahvojen ja rikkaiden kainalossa. Lehdet ilmaisevat sen esimerkiksi näin Räikkösen vaimosta: Minttu edusti tyylikkäänä varikolla. Tämänkaltainen rooli on naiselle se hyväksyttävä.

Näin Suomi100-vuotena voisimme hiljentyä media laitteidemme äärellä ja kun kirjoitamme jotakin, lähettäisimme sen vasta seuraavana päivänä. Säästyisimme paljolta pahalta. Niin itsekukainen kirjoittaja kuin kaunan kohdekin. Arvostan erittäin korkealle piispa Irja Askolan tekemän työn. Voimia hänelle ja iloa tuleville eläkepäiville.

Avainsanat: kirkkojakaupunki, päätoimittajajaakkoheinimäki, piispairjaaskolin, suomi100janaistentasaarvo, nainenvaietkoonseurakunnassa

127 Mitä minä sanoin

Sunnuntai 11.6.2017 klo 10:32 - yrjöpoeka

Viimevuoden aikana tein päätöksen erota perussuomalaiset puolueesta, koska Timo Soini ja puoluehallitus ei tehnyt mitään estääkseen”nuivistien” vallankaappauksen. Viimeisten eduskuntavaalien jälkeen alkoi olla selviö ainakin itselleni, että Soini oli jo kärsinyt tappion puolueen johtamisessa. Mitkään varoittelut eivät auttaneet. Uhoa oli välillä erilaisista harjaamisista, mutta kuten takinkääntäjille sopii, mitään ei tehty. Nyt voi Soinikin muistella mitä tuli tilattua viime eduskuntavaalien alla.

Kokoomus ja kepu huutelee nyt vähäsen, mutta lopulta tyytyvät jatkamaan. Halla-aholle se kyllä käy ja siihen on selkeä syy. Perussuomalaiset istuvat nyt viimeistä kertaa Suomen hallituksessa. Nyt on ainoa mahdollisuus toteuttaa niitä maahanmuuto fantasioita mitä nämä nuivat ajavat. Keskusta ja kokoomus ovat nyt hallituspolitiikkansa vankeja. Kokoomus on saamassa sotesta sen mitä on halunnut ja kepu maakuntauudistuksen.

Uudet vaalit lopettaisivat näiden hankkeiden parissa puuhastelun. Oppositiopuolueet eivät taatusti hyväksyisi noita hallituksen ajamia tavoitteita. On tietysti mahdollista pelata RKP ja kristillisten kortilla jatkoa, koska näille puolueille kaikki käy. Mikäli homma olisi minusta kiinni, sanoisin kokoomukselle, että hajoittakaa hallitus ja menkää uusiin vaaleihin. Uusien vaalien jälkeen perussuomalaiset olisivat takiaispuolue. Ja se nimenomaan olisi Suomelle ja myös kokoomukselle hyväksi. Uudet vaalit koituisivat minun käsitykseni mukaan erityisesti kokoomuksen hyväksi.

Perusuomalaiset puolueen vanha kaarti, SMP-läiset aktiivit olivat eilen järkyttyneitä. Tunnen heistä monia ja tämä demokraattinen vallankaappaus heittää heidät historian romukoppaan. Vanhat kaaderit ovat uskotelleet itselleen, että Timo Soinin ääntä kuunnellaan puolueessa ikuisesti. Eilisen jälkeen ei kuunnella ja häntä eivät nuivat ole muutoinkaan kuunnelleet. Toivottavasti järkyttyneet vanhat nyt uskovat todelliseksi sen vaaran, mistä puoluejohtoa on varoiteltu. Naivisti he ovat uskoneet mitä ovat halunneet. Todellisuus on nyt käsillä.

Toukokuun loppuun päättyi minun 30-vuotinen luottamusmiesurani kunta- ja maakuntapolitiikassa. Itselläni on aina ollut kalenteri valmiina pöydän reunalla ja olen joutunut rakentamaan siviili-elämäni luottamustehtävien hoidon mukaan. Nyt kalenteri näyttää viivaa ja se on uskomaton tunne. Kalenteriin on merkitty tälle vuodelle vielä neljä merkintää. Hossan kansallispuiston avajaiset kesäkuussa. Kalastusretki Lakselv-joelle heinä-elokuun taitteessa. Lokakuussa osallistun Suomussalmen kunnan 150-vuotis juhlallisuuksiin.

Neljäntenä merkintänä on yksi elämäni virstanpylväs marraskuulla. Silloin tulee täyteen 40-yhteistä vuotta avioliitossa Railini kanssa. Toivottavasti näemme silloin lapset ja lastenlapset yhteisessä juhlapöydässä. Elämä on välillä ottanut, mutta myös antanut hyvin paljon. Olen saanut elää hyvää elämää vaimoni rinnalla ja vaimoni tukemana. Nyt aikaani ei määrittele enää kalenteri ja muiden hyväksi tehtävä työ. Nyt on aikaa itselle ja erityisesti perheelleni ja lastenlapsille.

Kirjoittaminen jatkuu ja elämän ihmettely. Suomi100 on hyvä juhlavuosi!

Avainsanat: nuiviendemokraattinenvallankaappaus, timosoiniharjaamassa, ennenaikaiseteduskuntavaalit, hossankansallispuisto, kalenterinorja, juhlahääpäivä, suomi100juhlavuosi

117 Kesän merkit esillä

Sunnuntai 28.5.2017 klo 19:04 - yrjöpoeka

Kesän tulon saa selville kun tutkii erilaisten juoksufoorumien sivustoja. On suunnistusta ja on erilaisia kuntotapahtumia. Juostaan maastossa ja maanteillä. Polkupyörät ilmestyvät teille ja kaduille. Ihmiset ovat täynnä virtaa talven jäljiltä. Talven kuntoilleet jatkavat kuntoilua kesävälinein. Talven nukkuneet tavikset heräävät valoon ja lämpöön. Puhutaan rantakuntoon pääsemisestä. Naisten lehdet ovat pullollaan hokkuspokkus juttuja joilla taataan miesten katseiden viipyminen vähäpukeisessa naisvartaloissa.

Seurasin viikonloppuna kaikkien kuntoilulajien ehdotonta tämän hetkistä kunkkua ”NUTS Karhunkierrosta”. Tämä juoksutapahtuma on Oulangan kansallispuiston sisällä ja juostaan aina toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Tämän vuotinen juoksu suoritettiin ehdottomasti vaativissa olosuhteissa. Kuusamossa on vielä talvi ja siellä hiidetään hangella, eli jäätyneillä lumipinnoilla pitkin soita ja metsiä. Ensimmäisenä kilpailuna oli vaativa 160 km juoksu.

Ensimmäisinä kulkevilla oli ehdottomasti kaikkein vaativin suoritus. Juoksu suoritettiin kansallispuiston Karhunkierrosreitillä edestakaisena. Paluumatkalla näillä ensimmäisillä juoksijoilla oli sitten valmista jälkeä kulkea. Juoksun voittaja oli ainoa 24 tunnin alittaja. Seurasin GPS-pallukoita saamastani linkistä ja sen seuraaminen on todella koukuttavaa. Samaa seurantaa käytettiin talvella The Ruthless Raja hiihdossa ja sama menetelmä on käytössä seuraavan kerran 3 – 4.2.2018.

Kaikkiaan NUTS Karhunkierroksen tapahtumissa oli juoksijoita yli 1500. Ruka-keskus oli talvisesongin jäljiltä jo hiljennyt, mutta avattiin uudelleen tuhansien urheilun ystävien vyöryessä paikalle. Itseäni harmitti vietävästi, koska olisin halunnut olla seuraamassa tätä tapahtumaa ja sen järjestelyjä paikanpäällä. Erilaisista videoklipeistä sai kyllä sen kuvan, että tapahtuma on vaatinut valtavasti talkootyötä ja vielä selvää rahaa kaupanpäälle. Videoiden välityksellä sain kalpean kuvan juoksijoiden ja yleisön hurmoksesta.

Minun lähtöni esteeksi tuli lapsenlapset. He tulivat Helatorstaina etelästä viikonlopuksi. Se oli tärkein tapahtuma itselleni ja ohitti kaiken muun. Ilonalle ja Aliisalle oli kaikkein parasta tavata mummolan uusi koira ”Repoketun Qoltiainen” eli Kippo. Lapsista oli todella ihanaa saada kainaloonsa sellainen karvakorva, jolla oli aikaa olla rapsuteltavana. Kippo myös käytti hyväkseen kaiken tämän, vaikka se kävelikin perässäni aika ajoin tiiviisti.

Kevään merkkinä ei voi pitää sitä, että pakkaset jatkuvat ja lunta satelee vielä jatkossakin. Paikkakuntani suurimman järven jäät ovat lähteneet elinaikanani aina toukokuussa. Nyt on selvää, että mennään pitkälle kesäkuulle. Olenkin pohtinut sitä, että Suomi100-vuoden kunniaksi luonto palaa juurilleen. 100-vuotta sitten oli aikoja, jolloin jäät lähtivät kesäkuussa ja edessä olivat katovuodet. On mielenkiintoista seurata, käykö luonnossa nyt samoin. Paleltuvatko viljat ja jäävätkö potut peltoon aikaisen talven tulon takia.

Kesän merkki on aina ollut myös jokikalastuskauden alku kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Nyt on ongelmana talvi metsissä. Jokien rannat ovat jäiden ja lumien peitossa esimerkiksi Kuusinki-joella Kuusamossa. Pidän sitä kotijokenani, koska siellä olen kulkenut jo kymmeniä vuosia.

Näillä kesänmerkeillä tulevaan viikkoon. Viikko on itselleni monintavoin erikoinen ja siitä kirjoitan myöhemmin lisää.

Avainsanat: juoksufoorumit, nutskarhunkierros, oulangankansallispuisto, theruthlessraja, suomi100, katovuodetkuusinkijoki

098 Hossa ja menneisyyden haamut

Keskiviikko 3.5.2017 klo 15:42 - yrjöpoeka

Lopultakin on varmaa, että Suomi100-vuoden kunniaksi perustetaan Hossan kansallispuisto. Tiistain täysistunnossa eduskunta hyväksyi lain ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti. Monta mutkaa koetettiin työntää eteen vielä loppumetreillä. Vielä vappujuhlien aikaan sain ja useat saivat viestejä henkilöltä, joka koki omia oikeuksiaan loukatun. Tämä oli selkeästi näkyvissä näissä lopun irtiotoissa, että yksittäiset ihmiset ja erittäin pienet ryhmät yrittivät saada omat näkemyksensä lain lopputulokseksi.

Tämä samankaltaisuus on ollut näkyvissä viimevuosina. Yhteisön yhdessä sopimissa asioissa ilmaantuu loppumetreillä yksittäisiä henkilöitä kertomaan, että vain hänen ajatuksensa ovat ainoita oikeita. Usein on kyse siitä yksinkertaisesta asiasta, että mitä tietämättömämpi henkilö on asian yksityiskohdista, sitä varmempi hän on omasta erinomaisuudestaan. Tämä ilmiö näkyi osaltaan myös kotikuntani tekemästä päätöksestä, korjata valtatie-5 tieviitoituksia kunnan keskustaajaman läheisyydessä olevissa risteyksissä.

Paikallislehdessä oli valtuustokauden aikana juttuja kunnan tavoitteista muuttaa viitoituksia. Viitoitusten nimien muuttaminen on jäykkää työtä. Tieviranomaisten ja muiden asianosaisten kanssa käytävä neuvonpito kestää useita vuosia. Nyt pitkällisten neuvottelujen jälkeen asiassa päästiin yksimielisyyteen. Paikallislehti julkaisi jutun ja tovin jälkeen ilmaantui valmiin asian kritisoijaksi kyläyhdistys. Paremminkin voisi sanoa, että kyläyhdistystä käytettiin keppihevosena. Raflaavat otsikot nousivat paikallislehden sivulle tilaisuudesta, jossa kunnan virkojohto kertoi syistä, miksi muutos on tehty. Näen tämän olevan suoraa jatkumoa sille, että valmista asiaa yritetään jälkikäteen muuttaa.

Kunnalle lähetetyssä valituskirjeessä nostetaan esille sellainenkin syy, etteivät kylälle osaa ensikesänä paikallisella seurantalolla häitään viettävien 11-parin häävieraat. Kyseessä ovat paikkakunnalta poiusmuuttaneet tai kylällä vielä asuvat parit. Vastustajat eivät ole kuulleet osoitetietorekistereistä ja nykyajan navigaattoreista. Karttojen ja navigaattoreiden avulla olen ainakin itse löytänyt kaikkialta Suomesta hakemani paikan. Tienviitoista se ei ole koskaan jäänyt kiinni. Liian valmiissa maailmassa on tilaa erityisesti valittajille.

Keskustellessani vapun jälkeisestä ajasta tuttujeni kanssa, en voi välttyä ajatukselta, että me elämme liikaa menneisyydessä. Me nostamme esimerkiksi vapun juhlinnan kohteeksi sellaisia menneisyyden haamuja ja juttuja, joilla ei ole mitään jakoa nykyisyyden ja erityisesti tulevaisuuden kanssa. Tämä koskettaa erityisesti koko vasemmistoa ja ammattiyhdistysliikettä.Takerrutaan muistelemaan satavuotta sitten tapahtuneita asioita. Yritetään siirtää ne haalistuneet katkeruudet ja kaunat vielä nykyiselle ja tuleville sukupolville.

2000-luvulla vapunjuhlinta on selkeästi muuttunut kevään iloiseksi juhlaksi. Sellaisena se tulee jatkumaan ja muuttumaan entistä enemmän kaiken kansan juhlaksi. Työväen taistelujuhlaa siitä ei saa enää tekemälläkään. Mikäli tätä asiaa ei ymmärretä ja muututa ajassa, vasemmiston rooli on muistella katkeruuksiaan hämyisissä työväentaloissa. Näin on jo käynyt kotikunnassani. Kajaanissa marssittiin aamuaikaisella muistelemaan 1918- muistoja hautausmaalle. Revi siitä kevään räntäsateessa iloinen vappuilme.

Suomi100 juhlavuosi on menossa. Olisiko kaikkien aika päivittää kalenterinsa.

Avainsanat: suomi100, lakihossankansallispuistosta, medianvedättäminen, sisällisodanhaamut

096 Puhun niin totta kuin osaan

Maanantai 1.5.2017 klo 20:29 - yrjöpoeka

Seuratessani vappupuhuheitten antia, tulevat ensimmäiseksi mieleeni koomikoitten vappuparaati. Niin uskomattoman pehmeitä he puhuvat. Sosiaalidemokraatit eivät enää osaa edes puhua poliittisia vappupuheita. Maria Guzenina vetää pohjat jopa tunnetusti huonolta puhujalta Antti Rinteeltä. Puhujana tämä nainen ei ymmärrä, että huonosti peitellyn vinoilu uupuvasta ministeristä, voi iskeä takaisin. Puhe oli suomeksi sanottuna v.......a. Some aikana vastaus tulee välittömästi Nyt hän koettaa leperrellä, ettei hän maininnut nimeltä ketään. Onneksi some muistaa kaiken ja ampuu takaisin.

Hän teki puhuessaan myös hyvän teon. Sitä ei hän ja hänen puolueensa ehkä ymmärrä. Tuollaisilla mokilla puolue siirtyy entistä enemmän Eurooppalaisten aateveljiensä tavoin marginaaliin. Se on onneksi meille kaikille. Viikolla kohistiin Suomi100 juhlarahasta ja erityisesti sen kuvituksesta. Sitä pidettiin mauttomana ja historia nostettiin vasemmiston toimesta taas näkyvästi esille. Puheissa alkoivat elämään äänepainot viime vuosisadan alusta. Tavoilleen uskollisena vasemmisto puhuu ja elää menneisyydessä. Puheenparret vilisevät menneisyyden haamuja ja aaveita.

Keskustan Katri Kulmuni kävi lähiseudulla Kuusamossa kehumassa, kuinka työttömyysluvut laskevat ”hyvän hallituksen” toimesta. Samoja puheenparsia käyttivät useat muutkin puolueen edustajat kotikentillään. Puoluetoimisto oli antanut kopiokoneen laulaa ja siksi puheet olivat toistoa. Kuusamolaiset olivat todella otettuja puheesta ja oli siitä siihen, ettei paikallinen muikku-lehti Koillissanomat joutunut hurmostilaan puolueen erinomaisuudesta. Keskusta unohti autuaasti syyn, miksi kortistot supistuvat nopeasti. Syynä on tietysti ”hyvän hallituksen” tehostetut työttömien haastattelut. Kyllä se köyhäkin lopulta ymmärtää vetäytyä koloonsa kuolemaan.

Suurinta potaskaa tarjosi tutusti entinen puolueeni perussuomalaiset. Kimmo Kivelä puheli aivan pehmeitä Leppävirralla ja Kuopiossa. Hän kertoi kuinka puolue on hallituksen sosiaalinen omatunto ja inhimillinen ääni vähäosaisen ihmisen ja välittämisen puolesta. Pappismiehenä hän sujuvasti kielsi puolueensa osallisuuden köyhien, työttömien ja maahanmuuttajien kurjistamiseen. Puolueen vielä istuva puheenjohtaja Timo Soini oli saanut keskustan puoluetoimiston kopiokoneen tulvan jäljiltä väärän paperin ja puhui keskustalaisten ilosanomaa. Työttömyys laskee kohisten ”hyvän hallituksen” ansiosta.

Ensimmäisen jytkyn aikoihin ja ennen toista jytkyä, me lähellä ammattiyhdistysliikettä olevat puolueen jäsenet puhuimme puolueestamme uutena työväenpuolueena. Sitä puhetta uskoivat monet. Minä itsekin pidin jyriseviä vappupuheita kotikuntani torilla. Luin aamulla kolmen peräkkäisen vapun puheeni ja voisin edelleenkin allekirjoittaa ne ja puhua uudelleen. Valitettavasti persut eivät myy persettään, mutta myivät kaikki puheensa ja lupauksensa. Kuka enää muistaa viime vaalien jälkeen kenenkään puhuneen perussuomalaisista uutena työväenpuolueena? Eipä ole enää puhuttu.

Jussi Halla-aho linjasi tänään puheessaan, että Suomi haluaa takaisin Impivaaraan. Äänestystä EU-erosta hän ei enää halua. Tämä siitä syystä, että puolue häviäisi äänestyksen ja sen jälkeen he olisivat marginaalissa.

Vappu on yleensä ilon juhla. Tänään se oli myös paskan puhumisen suuri juhla.

ps. ”hyvä hallitus” = paskan puhujat

Avainsanat: mariaguzenina, jarilindström, työuupumus, suomi100juhlaraha, katrikulmuni, uusityöväenpuolue,

058 Miten muroille käy

Keskiviikko 15.3.2017 klo 9:45 - yrjöpoeka

On sellainen sanonta, kuin omiin muroihin kuseminen. Sanonta pitää paikkansa, mikäli eduskunta hyväksyy maa- ja metsätalousvaliokunnan esityksen kaiken metsästämisen sallimisella Hossan kansallispuistossa. Suomussalmen kunta haki ja sai kansallispuistohankkeen jalalle vain sillä, että kaikki olivat yksimielisiä. Myös metsästäjät. Nyt päätösten loppusuoralla metsästäjäjärjestöt aloittivat jälkilypsyn.

Jälkilypsyporukoissa oli myös valtuutettuja, jotka alunperin hyväksyivät kansallispuistohaun. Mukana vesittämisessä on myös alueen omia yrittäjiä. He ovat myös metsästäjiä. Olen itsekin metsästäjä, mutta en millään tavoin voi hyväksyä tällaista omien päätösten vesittämistä. Hossan kansallispuistoalue on kaikenlisäksi niin pieni, ettei sitä voi käyttää metsästykseen. Tätä perustelen sillä, että kävijämäärien runsas kasvu estää sen. Kuivat kangas- ja harjualueet eivät muutoinkaan elätä runsaita riistakantoja.

Mikäli eduskunta todella tekee tämän valiokunnan esityksen mukaan ja hyväksyy metsästyksen, avaamme myös muut kansallispuistot metsästykselle. Tämä on ilmeisesti ollut myös muutamien alueen kansanedustajien tavoite. Kansanedustajilta tällainen muroihin kuseminen on todella ennenkuulumatonta menettelyä. Matkailijavirtojen käännyttyä kasvuun, ovat nämä oman edun tavoittelijat haksahtaneet metsästäjien asettamaan ansaan. Jatkossa juuri kansanedustajia tullaan syyttämään kansallispuistostatuksen pilaamisesta.

Yhtenä monista kunnallispoliitiikoista, tunnen suurta myötähäpeää siitä tavasta, miten myös osa kunnallisista päättäjistä on kastelemassa omat murot. Pitkäjänteinen työ Suomussalmen luontomatkailun kehittämisen eteen kärsii tästä takuuvarmasti. Miten voimme jatkossa uskoa yhdessä tehtyihin päätöksiin, mikäli osa joukosta lähtee jälkilypsylle. Enää kolme (3) kuukautta avajaisiin ja olemme kertomassa tuleville matkailijoille tämänkaltaisen viestin. Toivon eduskunnalta kauaskantoisempaa näkemystä. Metsästyspuistojen perustaminen tehtäköön muualle.

Kirjoitin edellisessä blogissani siitä, että media on menossa perussuomalaisten asettamaan miinaan. Sen se tottavie tekee. Meidän pitäisi puhua kunnallisvaaleista. Mutta me puhumme päivästä toiseen tulevan kesäkuun tapahtumasta. Media suoltaa ohjelmia toisensa perään, joissa puhutaan mestarin tekemisistä. Mestari antaa välillä siimaa ja kaikenmaailman dosentit ilmestyvät paasaamaan siitä, mitä mestari oikein tarkoitti.

Ei pidä ihmetellä, ettei kunnallisvaaleissa mukana olevia ehdokkaita kiinnostanut vastailla vaalikoneisiin. Ei niistä kukaan äänestäjä ole kiinnostunut. Kaikkia kiinnostaa median häpeilemätön hypetys yhden trumpismin pauloihin nyrjähtäneen puheista. Tulemme näkemään todella vähäisen innokkuuden vaaliuurnilla.

Me pystymme kusemaan muroihimme ilman, että tajuamme tapahtunutta.

Avainsanat: kustamuroihin, suomi100, maajametsätalousvaliokunta, ympäristöjärjestöt, metsästyksensalliminenhossankansallispuistossa

195 Viimeistä viedään

Lauantai 31.12.2016 klo 16:48 - yrjöpoeka

Vuoden 2016 viimeinen päivitys on nyt alkamassa. Eilinen päivitykseni on saanut paheksuvaa huomiota, koska tappaja oli tuomittu lakien mukaan ja minä olisin halunnut kovennettua. Onneksi syyttäjä on samoilla linjoilla ja haluaa nähdä muuttuuko tilanne hovissa. Sitä odotellessa on pakko tyytyä nykyiseen tuomioon. Mielipiteeni ei ole muuttunut aiheesta miksikään, se paheksuville ja tappajan ymmärtäjille tiedoksi.

Olen sinnikkäästi uskonut, luottanut ja toivonut, että puolueeni reivaa linjaa oikeille raiteille. Valitettavasti se usko on nyt taputeltu loppuun. Laitoin postia puoluetoimistoon, jossa ilmoitin erostani tällä päivämäärällä. Yksi aikakausi on nyt taputeltu päätökseensä.

Tästä eteenpäin on hyvä lähteä. Vuosi vaihtuu ja itsenäisyyden juhlavuosi on aivan pian käsillä. Juhlavuosi on nimensä mukainen. Suomi100-juhlavuosi käynnistyy lukuisine tapahtumineen. Ensimmäisenä aktiivisena tapahtumana on helmikuun 4 päivä alkava The Ruthless Raja hiihtotapahtuma. Huhtikuun 7 päivä Suomussalmella juhlitaan 7.4.1917 annettua itsenäisyysjulistusta, joka tapahtui silloisessa Suomussalmen kirkossa. Suomussalmi oli silloin aktiivinen edelläkävijä ja on sitä vielä tänäänkin.

Suomi100-vuoden tärkein juhla Suomussalmella on Hossan kansallispuiston avajaiset. Avajaisia juhlitaan yhden viikon ajan Hossassa huipentuen virallisiin avajaisiin 17.6.2017. Pitänee laittaa toivomus säiden suhteen jo vireille, jotta juhlakansa voisi nähdä Hossan kevään kirkkaimmillaan.

Suomussalmen kunta täyttää syksyllä lokakuussa 150-vuotta. Sitä myös halutaan juhlia näkyvästi. Olen saanut olla mukana suunnittelemassa juhlavuotta ja minä olen tyytyväinen siihen mitä on tulossa. Pääjuhlassa julkistetaan silloin tilataideteos, joka on samalla pysyvä maamerkki. Tilataideteos liittyy omaan historiaamme. Juhlatoimikunnan kummastukseksi valtuuston budjettikokouksessa kukaan ei kyseenalaistanut siihen budjetoitua euromäärää. Tuleva vuosi näyttää auvoiselta ja sitä tietysti juhlistaa myös keväällä valittava uusi kunnanvaltuusto.

Avioliittomme saavuttaa syksyllä 40-vuoden rajapyykin. Tätä juhlaa en ole vielä suunnitellut mitenkään. Hienoa olisi kyllä kuulla Taisto Tammen laulamana Raili-niminen kappale. Taisto Tammi oli pinnalla nuoruudessani ja kas kummaa on vieläkin. Kestotuote, kuten on avioliittommekin.

Omat suunnitelmani siitä, mitä teen jatkossa, ovat vielä auki. Uskon kuitenkin kaiken järjestyvän, kuten se aina ennenkin tapahtunut. Onneksi en ole yksin. Vaimoni kyllä neuvoo, mikä on suunta. Lapset ja lastenlapset ovat siinä hyvänä apuna. Vinkkejä kaikenlaiseen vapaaehtoistoimintaan on jo esiintynyt. Todennäköisesti pian tulee lisää, kun tieto tänään tehdystä päätöksestäni leviää.

Sitä odotellessa, vaihdetaan vuosi iloisesti juhlien. Pidetään toisistamme tulevana vuonna hyvää huolta. Toisiamme kuunnelleen. Toisiaamme arvostaen.

Suomen itsenäisyys on yhdessä tehty ja rakennettu. Saman toivomuksen liitän nyt tähän. Tehkäämme tulevaisuus yhdessä.

Avainsanat: puolueestaeroaminen, suomi100, theruthlessraja, itsenäisyysjulistus741917, suomussalmi150vuotta, hossankansallispuistonavajaiset

185 Viimeistä viedään

Tiistai 20.12.2016 klo 14:08 - yrjöpoeka

Vuoden 2016 viimeinen kunnanhallituksen kokous lähestyy. Normaalisti se olisi myös valtuustokauden viimeinen. Uudistusten jälkeen seuraavat kunnanvaltuutettujen vaalit käydään vasta huhtikuussa 2017 ja uusi valtuusto aloittaa työn kesäkuun alussa. Niimpä edessä on vielä tiivis kevätkausi. Tuleva vuosi on juhlavuosi. Itsenäinen Suomi täyttää 100-vuotta ja Suomussalmenkunta 150-vuotta. Erilaisia tapahtumia riittää melkein jokaiselle kuukaudelle.

Viimeisessä kokouksessa on vielä runsaasti asioita. Normaalisti vuoden viimeisessä hyväksyttäisiin valtuuston päätökset ja kiiteltäisiin toisiamme. Sama toki nytkin käydään lävitse. Viimeisen vuorokauden levottomuudet pitkin Eurooppaa antavat vakavan sävyn tulevan kokouksen käsittelyssä olevalle kunnan turvallisuussuunnitelmalle. Ilman ennustajan lahjojakin, keskustelua varmasti käydään. Vakavista uutisista huolimatta, ne antavat hyvin paljon kosketuspintaa käsiteltävälle asioalle. Juuri nyt on erinomaisen hyvä aika käsitellä turvallisuuteen ja poikkeusoloihin liittyvät asiat.

Ilmoitusasiana on jo nyt kuntalaisaloite Säynäjäsuon soidensuojelualueen ja sen sisällä olevan harjumaiseman suojelusta  ja tulevaisuudesta. Noin 300 Suomussalmella asuvaa ehti allekirjoittaa aloitteen viikon aikana. Pidän aloitteen allekirjoittajien määrää suurena sen takia, että jokainen allekirjoitus on pyydetty henkilökohtaisesti kasvokkain, tai sitten puhelin keskustelun pohjalta. Jokainen allekirjoittanut on mukana vakavalla mielellä. Itse kannatan tehtyä kuntalaisaloitetta mitä lämpimimmin. Korviini on kuitenkin jo kuulunut kuiskeita, että metsähallitus ei odottele, vaan aloittaa hakkuut Joulun jälkeen.

Se olisi erittäin valitettavaa. Mikäli näin käy, ei aloitteen hyäksymiselle jää mitään mahdollisuuksia. Kuiskeita on kuulunut myös toisesta mahdollisuudesta. Silloin metsähallitus saa vastaansa aivan muita kuin kuntalaisia. Muualta tulleet eivät ole missään kiitollisuuden velassa kenellekään. Heidän tavoitteensa varmasti on selkeä. Estää alueen hakkaaminen. Metsähallitus on ilmoittanut, että hakkuut perustuvat yhdessä sovittuihin suunnitelmiin. Huomasin aamun Ylä-Kainuu lehdessä jo mielipidekirjoituksen, joka kertoi mitä se yhdessä suunnitteleminen on. Kuullaan, vaan ei kuunnella.

Perussuomalaisten yksi iskulause oli edellisissä vaaleissa. Saat mitä tilaat. Metsähallitus on saamassa juuri sitä. Vastakkainasettelua.

Asunnossani tapahtunutta vesivahinkoa kävi tänään arvioimassa vakuutusyhtiön valtuuttama erikoismies. Tutkimuksen alustavat tulokset kertoivat karusti sen mitä itse olin jo arvioinut. Paljon on revittävä tavaraa sisätiloista pois, jotta alapohja pääsee kuivumaan. Märkien levyjen, puutavaran ja eristeiden poistaminen käy työstä. Se on kaiken lisäksi kohtuullisen likaista puuhaa, sen tiedän kokemuksesta. Täysin varmaa on ylimääräinen rahanmeno. Sitä ei juuri nyt olisi kaivattu. Pitänee lohduttaa itseään sillä, että kaiketi kaikella tällä on oma tarkoituksensa.

Onneksi on olemassa myös hyviä asioita. Huomenna jos hyvin käy, eräs lapsenlapsistani saapuu jouluksi mummolaan. Heti seuraavana päivänä toinen. Siinä tohinassa unohtuvat pahimmat huolet. Silloin keskitytään olemassa olevaan hetkeen. Se juuri on lastenlasten tuoma ihanuus. Ei pohdita menneitä, eikä murehdita tulevia. Keskitytään yhdessä olemiseen ja tekemiseen.

Olen samaa mieltä kuin moni muu samassa tilanteessa oleva ikäiseni. Siunattuja olemme lastenlapsista. Elämä jatkuu.

Avainsanat: suomi100, kuntavaalitsiirretäänhuhtikuulle, suomussalmi150, kuntalaisaloitesäynäjäsuonalueenrauhoittamsiesta

175 Kyllä riepoo ihmisen poikaa

Keskiviikko 7.12.2016 klo 18:52 - yrjöpoeka

Kaiken postitulvan keskellä havahduin saamani sähköpostiin, jossa kerrottiin metsähallituksen hakkuista. Eikä mistä tahansa hakkuista. Metsähallitus ilmoitti hakkuiden olevan lopussa ja tämä tuli kunnallisille päättäjille noinniinkuin tiedoksi.

image001-crop.png
MH ei odotellut yleiskaavan valmistumista, vaan pisti ranttaliksi.

Miksi tämä riepoo minua. Kuntamme on valmistautumassa Suomi100 Hossan kansallispuiston avajaisiin ja tämä hakattu alue on nyt sitten kaikkien näkyvissä keskeisellä alueella. Minusta MH:n toiminta on jotakin niin käsittämätöntä, että näen punaista. Kansallispuisto on niin pieni, että mikäli sen ympäristöt hakataan suomeksi sanottuna paskaksi, ei alue täytä enää kansainvälisen matkailijan kriteerejä.

Lounatvaara_1-crop.jpg
Tolosenkämpän kohdalta. Kiehtoo turistin silmää.

Onko tulevaisuudessa matkailijat kuljetettava samalla tavoin, kuin Porkkalaan menevät venäläiset tekivät? Junien ikkunaluukut suljettiin Neuvostoliiton rajalla ja porhallettiin pimeässä tunnelissa. Näinhän on pian pakko tehdä myös Hossan kohdalla. En voi ymmärtää tämänkaltaista tekoa juuri nyt. Avajaisten aattona.

Lounatvaara_2-crop.jpg
Rantapuiden taustalla on aivan normaali avohakkuu. Kiitos MH:n.

Tämän jälkeen olisi syytä Pohjois-Suomen kuntien tehdä yhteistyössä esitys siitä, että valtionmaat siirtyisivät kuntien omistukseen. Valtio ei tässä häviäisi mitään. Kuntalaiset tietäisivät hyvin tarkkaan, ketkä päätöksiä tekevät. Samoin kuntalaisille tietäisivät aina kunnan suunnitelmat metsien käytön suhteen. Mikäli kiistaa tulisi, valittajilla olisi osoite ja tekijät jokahetki tavoitettavissa.

Kirjoitin aamupäivällä kansallisosialistien riemukulkueesta pääkaupungin kaduilla. Nyt nämä järjen jättiläiset ovat häpäisseet Hietaniemen hautausmaalla hautamuistomerkkejä ja jättäneet hautausmaan siivottomaan kuntoon. Kerroin jo aamuisessa päivityksessä, että nämä häpäisevät sotiemme veteraanien muiston. Nyt he ovat sen konkreettisesti osoittaneet sankarihaudoilla.

Perussuomalainen kansanedustaja vaatii nyt poliisia tutkimaan asian. Nyt en ymmärrä tätä huolta? Siellä oli niin paljon poliiseja paapomassa näitä isien ja äitien kullannuppuja, että heidän pitäisi tietää. Tätä sotkua ei olisi tullut, kun poliisi olisi toiminut kuten pitää. Päinvastoin kiitteli aamusella vastuullisesta toiminnasta.

Sain palautetta kirjoituksestani ja minulle kerrottiin Suomessa olevan kokoontumisen- ja sanomisenvapaus. Vähän muutakin sanomista tuli siinä sivussa. Minä myönnän sen kernaasti, että Suomi on sivistysvaltio (vielä) ja kansalaisilla on hyvin paljon vapauksia ja oikeuksia. Pitäisi olla myös vastuuta tekemisistään ja sanomisistaan.

Mikäli kansallissosialistit ja heidän liehakoijansa haluavat tarkemmin tietää, miksi minä ja hyvin moni muu inhoaa kansallissosialismia. Menkää ja Googlettakaa sanalla keskitysleirit. Sieltä löytyy se heidän kertomansa ydinsanoma. Sitä en minä, eikä moni muukaan halua, eikä siedä sillä riekkumista.

On kaikille sivistävää tutustua keskitysleirien historiaan ja sitä kautta kansallissosialismiin. Sivistyksen ja muistamisen lisäksi se voi tuoda ahdistusta. Se ahdistus on yksi Eurooppalaisten muistiperintöjä.

Ei koskaan enää.

Avainsanat: suomi100, hossankansallispuisto, hietaniemenhautausmaanhäpäisy, keskitysleirit

165 Säynäjäsuo

Maanantai 28.11.2016 klo 18:37 - yrjöpoeka

Suomi valmistautuu itsenäisyyden 100-vuotis juhlaan tulevan vuonna 2017. Luonnosta puhutaan paljon ja tilastot kertovat, että juuri nyt ihmiset etsivät luontokokemuksia. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvussa. Kaupunkien ja suurten asutuskeskusten läheisyydessä olevat luontokohteet ovat erittäin paljon käytettyjä. Luontomatkailukohteita kehitetään. Samalla on syntymässä myös uusia yrityksiä, jotka tarjoavat opastettuja retkiä näille lähellä oleville päiväkohteille.

Suomussalmi on erämainen pitäjä ja valtaosa metsistä on valtion omistuksessa. Suomussalmen metsiä on vuosien varrella käsitelty todella kovalla kädellä. Valtion kirstun vartijat asettavat jokainen vuosi Metsähallitukselle tiukat tuottotavoitteet. Metsistä saavutetuilla tuloilla katetaan valtion budjetin pohjatonta kaivoa. Suomussalmella tämä tarkoittaa sitä, että metsähallitus on tavoitteiden saavuttamisessa jatkuvasti törmäyskurssilla paikallisten asukkaiden kanssa.

Jälleen kerran törmäys on näkyvissä. Tällä kertaa valtion kassan täytettä haetaan soidensuojelualueen välittömästä läheisyydestä. Säynäjäsuon alue on lähellä kuntakeskusta ja erittäin suosittu päiväretkien kohde. Alueella on valmiit reitit taukopaikkoineen. Alue on suoluonnoltaan erinomainen kohde luonnontilaisena nähtävyytenä. Juuri nyt, Suomi100 juhlavuoteen valmistautuessa ja Hossan kansallipuiston avajaisten aattona Säynäjäsuon lähialueet on otettu kohteeksi.

Ymmärrän erittäin hyvin, millaisessa saranassa metsähallituksen työläiset ovat. Valtio työnantajana esittää tavoitteen ja sitä on pakko noudattaa. Nyt metsähallitus on kuitenkin sellaisen kohteen äärellä, että vielä kerran pitäisi pysähtyä pohtimaan, mitä oikein ollaan tekemässä? Kunta on samaan aikaan suunnittelemassa ja kehittämässä luontomatkailua ja siihen liittyvää yrittäjyyttä. Sitä varten tarvitaan helposti saavutettavia kohteita. Säynäjäsuo on siinä erinomainen esimerkki.

Toimin kunnallisena päättäjänä kunnahallituksen pöydän ääressä. Yhdessä muiden virka- ja luottamusmiesten kanssa, meillä on vastuu kunnan kehittämisestä. Meidän tehtävänä on suunnitella ja miettiä Suomussalmen kunnan tulevaisuutta. Luontomatkailu on yksi meidän pääkohteistamme ja siihen olemme panostaneet. Minun mielestäni nyt on eri toimijoiden istahdettava yhteiseen neuvottelupöytään pohtimaan ratkaisua ongelmaan.

Minä en ole ensimmäisenä mieltä osoittamassa. Haluan ihmisten ratkovan ongelmat neuvottelupöydissä. Säynäjäsuon tapauksessa Suomussalmen kunnalla yhtenä toimijana, on varmasti paikallisten ihmisten tuki. Paikallisten yhdistysten tuki, sen kertovat yleisönosastojen mielipidekirjoitukset. Suomussalmella ovat paikalliset asukkaat kestäneet ympäristönsä karut hakkujäljet ja mieltä ei ole helposti osoitettu.

Nyt olen saamastani palautteesta ja yhteydenotoista saanut sellaisen kuvan, että pohja se kaivossakin. Siksi on syytä vaatia kunnalta aktiivista otetta asiassa. Suomussalmenkunta ja -asukkaat tarvitsevat Säynäjäsuon kohteena, joka on joka päivä erilainen luonnotilassa. Hakkuut tulisivat näkymään kymmeniä vuosia.

Nyt on aika pysähtyä. Säynäjäsuo ansaitsee sen.

Avainsanat: säynäjäsuonsoidensuojelualue.suomi100, hossankansallispuisto

Vanhemmat kirjoitukset »