Satunnaiset kuvat

Päiväunienaika

Uusimmat

Blogin arkisto

202 Valittajille purtavaa

Maanantai 23.10.2017 klo 10:52 - yrjöpoeka

Naapurikunnassani Kuusamossa on viimevuosina pitänyt meteliä eräs paikallispolitiikko. Hänen sanomansa on, että matkailuun ei kaupunki saisi laittaa yhtään euroa. Ruka on Kuusamon matkailun veturi ja kaupunki on tukemassa matkailualaa kaavoituksella ja myös kaupungin panostuksella. Kyse on ollut sadoista miljoonista, joilla kasvatetaan alueen vetovoimaa. Kuusamossa on vuosikymmenet vallinnut tilanne, että siellä on joitakin ammattivalittajia. Valituksillaan he ovat torpanneet useita hankkeita jopa kymmenen vuotta.

Ruka on kasvanut kaikista valituksista huolimatta. Rukan alueen jätevesipuhdistamon rakentaminen kesti todella pitkään, kun valitusten kierre esti järkevän toiminnan. Koska olen kulkenut Kuusamossa paljon, olen kiinnostunut myös sen elinvoimasta. Olen pitänyt kaupungin hankkeita Rukalle todella tarpeellisina, koska juuri se tuottaa nyt ja tulevaisuudessa kaupungille elinvoimaa. Maailmalla matkaillaan paljon. Maailma on yhtäaikaa levoton ja se suuntaa matkailijoita alueille, joissa on turvallista. Nyt Suomella ja erityisesti koko Pohjois-Suomella on oma etsikkoaikansa.

Viimeisimmät uutiset kertovat, että Lappiin odotetaan jopa 150000 yöpymisvuorokautta enemmän tulevalle talvelle. Se tietää sitä, että majoituskapasiteetin osalta ollaan jo äärirajoilla. Kesäkausi on ollut matkailualalle todella hyvä ja matkailijoiden virta ei siihen pysähtynyt. Pohjois-Suomi on ollut nyt Kiinalaisten matkailijoiden suosiossa. Uutena selkeänä ryhmänä ovat tulleet Signaporelaiset matkailijat. Yhtäaikaa majoitustilojen kasvattamisen kanssa, kielikoulutukseen tulisi panostaa koululaitoksissa todella rajusti. Suomalainen koulujärjestelmä tuottaa kyllä tällä hetkellä Englannin kielen tatureita, mutta se ei riitä.

Kesämatkailussa on ollut jo useita vuosia näkyvissä se, että matkailijat ovat äärettömän kiinnostuneita koskemattomasta ja puhtaasta luonnosta. Tämä näkyi myös täällä kotikunnassani menneenä kesänä. Suomi100 vuoden kunniaksi Suomussalmelle perustettiin juhlakansallispuisto Hossaan. Vielä viimevuonna siellä kulki 50000 matkailijaa koko vuotena. Tämä vuosi toi jo syyskuun alkuun mennessä 100000 matkailijan kävijämäärän. Oma arvio on, että vuoden lopulla ollaan 120 – 130000 kävijän määrässä. Alue oli aiemmin metsähallituksen retkeilyalue. Kansallispuistostatus kertoi ulkomaisille matkailijoille sen oikean arvon.

Tulevat vuodet ovat koko Pohjois-Suomelle tärkeitä. Siksi kaikkien alueen kuntien ja kaupunkien olisi tiivistettävä yhteistyötä matkailun saralla. Välimatkat ovat pitkiä, mutta tiestö antaa mahdollisuuden liikkua alueella helpommin kuin etelän ruuhkaisilla teillä. Pohjois-Suomen tulisi nyt yhteisrintamassa vaatia valtiolta mukaantuloa teiden kunnostamisen muodossa. Lisääntyvä matkailija virta tarvitsee paremmat tiestöt, kuin nykyiset tilkkutäkkimäisesti paikatut uraiset kivipellot.

Kuusamo sai uuden lentoyhteyden jo tulevaksi talveksi, kun Lufthansa ilmoitti aloittavansa suorat lennot Hampurista Kuusamoon. Siinä on lisää pureksittavaa valittajille. Tästä lennosta hyötyvät kaikki lähialueen kunnat. Tästä kiittävät myös omat kotimaan matkailijat. Samoin Saksassa asuvat suomalaiset perheet.

Puhdas luonto ja matkailijat. Kyllä me vielä täällä pärjäämme.

Avainsanat: kuusamonkaupunki, rukatuoelinvoimaa, kiinalaisetmatkailijat, signaporenmatkailijatlappiin, suomi100kansallispuistohossa, pohjoissuomentiestölläpaljonkorjausvelkaa

185 THE RUTHLESS RAJA 2018

Maanantai 25.9.2017 klo 14:51 - yrjöpoeka

Hiihtotapahtuma kulkee nyt uudella reitillä. Ensimmäiset 20-kilometriä hiihdetään Hossan kansallispuistossa. Siitä hiihtoreitti sukeltaa kohti itärajaa ja saapuu rajavyöhykkeen reunalle Suomussalmen kunnan koilliskulmalla. Hiihtoreitti kulkee sen jälkeen reilut 110 kilometriä rajavyöhykkeen reunassa Puraksen korkeudelle asti. Siitä reitti siirtyy länttä kohden. Seuraava etappipiste on Raatteen talvisotamuseo. Reitti jatkuu siitä kohti määränpäätä Suomussalmen kunnan keskustaajamaa, päättyen Hotelli Kiannon-Kuohuihin. Hiihtoreitti kulkee suurimmilta osiltaan metsähallituksen omistamien maiden kautta. Metsähallitus on suurin maanomistaja Suomussalmella.

Hiihtoreitin muutos tuli hiihtäjien antaman palautteen pohjalta. Toivomme sen vastaavan useimpien toiveisiin. Hiihtoreitti kulkee useiden historiallisten kohteiden kautta. Hossan kansallispuisto on niistä ensimmäinen. Puisto perustettiin Suomi100-vuoden kunniaksi valtioneuvoston päätöksellä. Hossan alue on kuitenkin historialtaan tuhansien vuosien ikäinen. Siitä kertovat alueelta löytyneet kalliomaalaukset. Alueen yritykset kasvavat nyt voimakkaasti kävijämäärien kasvun kautta. Hossa on kokemisen arvoinen kaikkina vuodenaikoina. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Nämä voi matkailija vielä kokea täällä Suomussalmella.

Yli 110 kilometrin matkalla reitti kulkee Euroopan vanhimman paikallaan pysyneen rajan läheisyydessä. Täyssinänrauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän kesken 1595. Tämän rauhan merkkinä on Sarvikivi Suomussalmen koilliskulmalla. Kohdalla mistä reitti siirtyy seuraamaan rajavyöhykettä. Raja kulkee pitkin vedenjakajaa. Suomen puolelta vedet virtaavat Pohjanlahteen ja Venäjän puolella Vienamereen. Rajavartiosto on useina vuosina järjestänyt matkailijoille mahdollisuuden vierailla Sarvikivellä. 1900-luvulla olleista sodista huolimatta raja on säilynyt tällä erämaa alueella paikallaan. Rajavartiostolla on ollut viime vuosisadalla suuri merkitys koko itärajan osalta. Se on ollut ainoa viranomainen alueella ja on sitä myös tänään.

Sodan muistoja alueella on runsaasti. Talvisodan aikana silloinen Neuvostoliitto lähetti Lehtovaaran kohdalta kokonaisen divisioonan ja samoin Raatteen kohdalta. Sotien historiaa ja muistomerkkejä on runsaasti Suomussalmen itäosilla. Raatteen talvisotamuseo on koonnut talvisodan muistoja yhteen paikkaan ja museo on kokemisen ja näkemisen arvoinen paikka. Sota ei ollut vain sotilaiden kohtaamista. Suomussalmen itäosien siviiliväestö koki kovia sotien aikana. Talvisodassa väkeä vietiin Kintismän vankileirille Uhtuaan. Aikuiset miehet ammuttiin ja muut saivat kokea nälkäkuuriin. Ihmisiä kuoli aliravitsemukseen. Jatkosodassa Neuvostoliiton partisaanit hyökkäilivät siviilien asuttamiin taloihin tappaen ja raiskaten. Kukaan ei ollut turvassa. Naiset ja lapset ja vanhukset surmattiin.

Hiihtoreitti siirtyy Lehtovaaran jälkeen Martinselkosen luonnonsuojelualueelle yli 20-kilometrin matkan. Luonnonsuojelualue on perustettu 1992. Silloin ympäristöministerinä toimi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen. Hän oli itse mukana avajaisissa ja hänen mukaansa on nimetty eräs lampi puiston sydämessä. Matkailija saa lisää tietoa alueesta Lehtovaarassa Arolan maatila- ja erälomat yrityksestä. Toinen on Martinselkosen Eräkeskus joka sijaitsee alueen eteläpuolella. Hiihtoreitti kulkee näiden yritysten kautta.

Raatten jälkeen hiihtoreitti kulkee noin 24 kilometrin matkan Saapuen Suomussalmen kuntakeskukseen. Suomussalmi oli edelläkävijä itsenäistymisen alkuaikoina. Kunnan väestö kokoontui kirkonmäelle 7.4.1917 ja lähetti Helsinkiin lähetystön viemään itysenäisyysjulistusta. Hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen vasta 6.12.1917. Suomen enimmäinen presidentti K.J.Ståhlberg on Suomussalmelta. Suomussalmen kuntakeskus on ainoa Suomessa, joka on perustettu valtioneuvoston päätöksellä. Talvisodan jälkeen hallituksen päätöksellä kuntakeskus siirrettiin vesistölinjan länsipuolelle. Kuntakeskuksen nimenä oli Ämmänsaari ja se muutettiin Suomussalmeksi värikkäiden vaiheiden kautta. Vanha kuntakeskus rakennettiin uudelleen, mutta hallinto siirtyi heti. Vuosien kuluessa väestö siirtyi syrjäseuduilta uuteen kuntakeskuskukseen. Suomussalmi oli suurimmillaan 1970-luvun puolella vajaalla 16000 asukkaalla. Maaltamuutto ja väestön ikääntyminen näkyvät täällä. Nyt väestöä on jäljellä noin 8000 asukasta. Suomussalmen kunta täyttää 150-vuotta 2017 lokakuussa. Esihistoria kertoo täällä asutun noin 10000 vuotta sitten. Historian aikana alue on kokenut kovia. Väestö on hävitetty välillä aivan yhdettömiin, mutta aina tänne on palattu ja muutettu. Näin tapahtunee jatkossakin.

Ensimmäinen lähtöpiste on Hossan luontokeskus. Sieltä lähtevät 160 kilometrin hiihtäjät ja myös fatbike-pyöräilijät. Pyöräilijöiden lyhin reitti on kulkee kansallispuistossa ja pisin etappi päättyy Martinselkosen Eräkeskukseen. Sieltä lähtevät seuraavat hiihtäjät kohden Kiannon Kuohuja. Viimeinen ja lyhyin hiihtoreitti lähtee Raatteen Portista. Maali sijaitsee Kiannon-Kuohujen kohdalla.

Jokainen osallistuja varustetaan gps-paikantimella. Maalissa ja myös muissa paikoissa on yleisöllä mahdollisuus seurata näytöltä, missä hiihtäjät/pyöräilijät milloinkin ovat. Yleisö toivotetaan tervetulleiksi kaikille välietapeille. Yrittäjiltä saa pientä maksua vastaan ruokaa ja juomia. Alueen yrittäjät ovat mukana tekemässä The Ruthless Rajasta elämystä alkutalveen. Mukana on Suomussalmen Rasti ja sen hiihtojaosto järjestäjänä. Talkootyötä ja kaikkein tärkeintä työtä tekevät Hossan kelkkailijat ry. Myös Suomussalmen kunnan liikuntatoimi on aktiivisesti mukana järjestelyissä ja latu-urien kunnostuksessa.

The Ruthless Raja ei ole kilpailu. Jokainen kilpailee vain itseään vastaan. Tiedämme kuitenkin sen, että useat hiihtäjät hakevat myös vauhtia. Se ei ole kiellettyä. Toivomme kaikkien reitille lähteneiden saavan sen, mitä ovat hakemassa. Ankaran koettelemuksen kaikille niille, jotka valitsevat pisimmän matkan. Hiljaisen selkosen, joka äärettömyydessään puhuttelee. Unohtumattoman kokemuksen itärajan läheisyydessä. Hiihdon Hossan kansallispuiston sydämessä, ikivanhojen metsien keskellä Hossassa ja Martinselkosessa. Reitti tarjoaa ajateltavaa koko matkan osalta. Historia ja menneisyys kulkevat hiihtäjien ajatuksissa ja paikat soljuvat ohitse matkan edistyessä.

The Ruthless Raja. Elämys vailla vertaa.

Avainsanat: theruthlessraja2018, suomi100kansallispuistohossa, täyssinänrauhanrajanmerkkisarvikivi, talvisotasuomussalmella, partisaanientuhotyötsuomussalmella, itsenäisensuomenensimmäinenpresidenttikjståhlberg