Satunnaiset kuvat

teno 3-8.72007 073

Uusimmat

Blogin arkisto

038 Valohoitoa kuntaan

Torstai 8.2.2018 klo 11:02 - yrjöpoeka

Valohoidolla ainakin autoilijat ymmärtävät huollon tekemän työn. Sen työn mikä huollossa jää tekemättä. Eräs tuttuni sai eräältä autoliikkeeltä ja sen huollon johdolta puhelun. Kohtalaisen uusi ajoneuvo varustettiin pienillä merkityillä vioilla, jotka ns. isossa huollossa tulisi löytää ja korjata. Ainakin tulisi soittaa omistajalle ja kysyä korjataanko. Auto kävi huollossa ja sen jälkeen ketjun ammattilaiset tekivät tarkastuksen. Auto oli saanut todellisen valohoidon. Kaikesta oli veloitettu tekemättä mitään. Omistaja ei menettänyt mitään. Sitä en tiedä, kuinka korjaamon esimiehen ja huoltomiehen kävi.

Suomussalmen luottamusjohto asetti reilu vuosi sitten juhlatoimikunnan kehittelemään kunnan 150-vuotis juhlaa. Samassa toimeksiannossa kehiteltiin myös Suomi100 juhlallisuuksia Suomussalmella. Juhlatoimikunta teki esityksen kunnahallitukselle, että Suomussalmi tilaisi Ämmänpäre tilataideteoksen. Päätös tehtiin ja teos pystyttettiin vuoden viimeisenä päivänä. Avajaisia juhlistettiin kunnan järjestämällä näyttävällä ilotulituksella. Tilataideteos kuvaa Ilmari Kiannon Punaista viivaa siten, että siitä lähtee vaakasuoraan punainen valokiila kohti Suomussalmen pääkirkkoa. Toinen viistosti kohti keskustaajaman kirkkoa.

Olin itse toimikunnassa ja oletin, että valaisimen valmistaja oli kokeillut sitä paikallisissa olosuhteissa. Teoksen valot ovat kuitenkin olleet täydellinen pettymys. Olen ollut heti avajaisten jälkeen yhteydessä kunnanjohtoon, mutta asialle ei ole tehty edelleenkään mitään. Olemme saaneet reilulla sadallatuhannella (100 000) eurolla valohoitoa. Olen itse käynyt pallon vieressä hentoisella lumisateella ja sumulla kokeilemassa omaa led-valaisintani. Se on kohtuullisen tehokas ja se päihittää teoksen valotehon mennen tullen. Valon tulisi valaista sateessa ja sumussa 50 – 200 metriin ylöspäin ja vaakasuoraan enemmän.

Teoksen valojen tuli sumussa ja sateella valaista ilmassa olevat pienet hituset niin, että kulkija olisi sivusta nähnyt valopylvään. Oma valaisimeni näyttää sen tehokkaasti. Pallossa oleva valo valaisee vain sen suojana olevan levyn ja hieman pallon juurella lunta. Odotan veronmaksajana sitä, että kunta reklamoi tekijää ja valojen valmistajaa välittömästi. Valohoidosta meidän ei pidä maksaa. Tehokkaita valojärjestelmiä on olemassa. Siitä ovat olleet näyttönä erilaiset valotaideteokset. Suomi100 juhlien osana valaistiin esimerkiksi Saana tunturi. Juhlatoimikunnan mielestä kunnollisella valolla tilataideteos on huomiotaherättävä pysäyttäjä. Teos sopii erinomaisesti Jalonniemen maisemaan.

Suomussalmen kunta etsii uutta kunnanjohtajaa Asta Tolosen lähdettyä uusiin tehtäviin. Hakukierros päättyi ja 17 hakijaa ilmaantui. Sen verran olen ollut mukana luottamustehtävissä ja myös seulomassa erilaisia hakijoita, että ensimmäinen tunne oli pettymys. Hyvin pian tein paikallisen lehden palstalla selväksi, että hakuaikaa on jatkettava. Kunnahallitus tuli aivan samaan tulokseen ja nyt odotellaan uusia päteviä hakijoita. Viimeisten vuosien aikana ovat kunnajohtajien haut järjestään olleet sellaisia, että ensimmäisellä kierroksella eivät ole mukana varteenotettavat hakijat. He tietävät uuden haun tulevan ja jos ei tule, kunta saa mitä tilaa.

Tästä on tulossa erinomainen vuosi. Saan arvioida sitä estottomasti valohoidon tilaa. Sanoa sanasen kunnanjohtajan valinnasta. Kynät ovat terävinä.

Avainsanat: autohuollonantamavalohoito, ämmänpäretilataideteos, suomi100, suomussalmi150vuotta, valotaidetekset, saanatunturinvalaisu, suomussalmenkunnajohtajaastatolonen

245 Ämmänpäre

Sunnuntai 31.12.2017 klo 22:45 - yrjöpoeka

Sain olla mukana satojen ihmisten joukossa juhlistamassa Suomussalmen 150-vuotta päätöstilaisuutta. Tilaisuus pidettiin taajaman vieressä olevalla Jätkänpuiston alueella. Tilaisuudessa paljastettiin Aleksi Jaakkolan ideoima teos, nimeltään Ämmänpäre.

Olin itse mukana puolitoista vuotta suunnittelemassa juhlavuotta. Heti alussa työryhmä läksi pohtimaan sitä, mikä parhaiten jäisi juhlavuodesta mieleen. Hyvin pian tämä Jaakkolan työ nousi esille ja sen valinta oli yksimielinen. Tämä teos on hyvin yksinkertainen ensisilmäyksellä. Teos on jokaisena päivänä erilainen. Sen corten-teräksestä tehty pintaa elää ilmaston mukana ja vaihtaa pikkuhiljaa väriään. Teoksen vaikuttavin osa ovat sen valot. Sitä on vaikea kuvailla. Se pitää nähdä. Valot kuvaavat punaista viivaa ja ovat sitä.

IMG_20171231_195534.jpg
Ämmänpäre Aleksi Jaakkolan tilataideteos

Viitostietä pohjoiseen matkaavat voivat tämän nähdä. Se on minun mielestäni yhtä puhutteleva kuin Reijo Kelan teos Hiljainen kansa. Mahtava teos. Pallon halkaisija on 4 metriä. Palloa valaisevat tehokkaat spotit talvisin.

Avainsanat: ämmänpäretilataideteos.aleksijaakkola, suomussalmi150vuotta, punainenviiva, reijokelantilataideteoshiljainenkansa

192 Historia puhuttelee

Maanantai 9.10.2017 klo 15:28 - yrjöpoeka

Tämä vuosi on ollut ja on edelleen muistelujen aikaa. Suomi100 on ollut näkyvillä koko vuoden. Suomussalmi on saanut oman näkyvän osan tästä, kun valtioneuvosto perusti juhlavuoden kansallispuiston Hossaan. Se on näkynyt välittömästi kävijämäärissä. Viime vuonna kävi alueella yhteensä noin 50000 matkalaista. Nyt kävijöitä on ollut syyskuun alkuun mennessä 100000. Hossan alue on edelleen loppuun myyty ja on mielenkiintoista nähdä joulukuussa mihin luku asettuu.

Suomussalmen kunnan perustamisesta on kulunut 150-vuotta lokakuussa. Sitä on juhlittu kunnan alueella koko kuluneen viikonlopun ajan. Juhlia on riittänyt nuorista ikäihmisille. Koulut ovat olleet erittäin näkyvästi mukana tässä juhlinnassa. Ruukinkankaan koulun ruokailutiloissa tarjottiin kuntalaisille ilmainen ateria. Samoin Suomussalmen kirjaston tiloissa tarjottiin kuntalaisille hengen ravinnon lisäksi hernesoppaa. Sunnuntain aikana vietysssä pääjuhlassa oli ensin juhlajumalanpalvelus. Pääjuhlaa vietettiin Karhulanvaarankoululla. Koulu ja sen alue viestii historiaa itsessään.

Karhulanvaara on Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin asuinpaikka. Siksi pääjuhlan pitopaikaksi sopi erityisen hyvin tämä koulu. Historia on tällä alueella erityisen suuri, koska talvisota tuhosi alueen täysin. Venäläisten 163 divisioona mellasti alueella aikansa. Lopulta hyökkääjän oli vetäydyttävä. Silloisen koettelemuksen jälkeen valtioneuvosto teki päätöksen siirtää kuntakeskus vesistölinjan länsipuolelle. Kaikesta huolimatta myös vanha kuntakeskus rakennettiin uudelleen. Myös pääkirkon paikkana säilyi vanha kuntakeskus.

Olen joutunut itsekin miettimään historian kulkua oman kotikyläni maamiesseuran osalta. Piispajärviseuran hallitus teki eilen päätöksen siitä, että allekirjoittanut selvittää maamiesseuran historiaa ja esittää sen seuran juhlassa 18..8.2018. Ongelma on siinä, että kaikki vanhat seuran toimihenkilöt ovat jo edesmenneitä. Kukaan ei tiedä mitä seuran arkistoille on tapahtunut vuosien varrella. Löysin seuran 35-vuotisjuhlan ohjelman kansallisarkiston kätköistä kevättalvella. Ohjelma on ollut vahvasti isänmaallinen, koska sodasta oli silloin kulunut vain pieni hetki. Juhla pidettiin elokuussa 1953 ja samalla vihittiin talkoilla rakennettu maamiesseurantalo.

Omat muistikuvani eivät yllä kuin reilun 6o-vuoden päähän. Kaikesta huolimatta itselleni on selvinnyt vuosikymmenten kuluessa se, että Piispajärvellä on aina vallinnut suuri talkooinnostus. Samoin siellä on heittäydytty kulttuuriin kimppuun suurella sydämellä. Kaikissa suuremmissa kylän juhlissa on aina ollut kyläläisten voimin tekemä näytelmä. Laulua ja runonlausuntaa unohtamatta. Musiikista ovat aina pitäneet huolta kylän omat pelimannit. Näin tulee käymään myös seuravan vuotena. Runoja, laulua ja näytelmä löytyvät ohjelmistosta.

Historia on läsnä ja hyvin lähellä meitä kaikkia. Mitä enemmän sitä tutkii, sitä enemmän arvostaa menneitä sukupolvia. Tulossa on mnielenkiintoinen talvi menneisyyden parissa. Omilla juurilla.

Avainsanat: suomi100hossankansallispuisto, suomenensimmäinenpresidenttijakarhulanvaara, suomussalmi150vuotta, kjstählberg, piispajärvenmaamiesseura, omatjuuret

195 Viimeistä viedään

Lauantai 31.12.2016 klo 16:48 - yrjöpoeka

Vuoden 2016 viimeinen päivitys on nyt alkamassa. Eilinen päivitykseni on saanut paheksuvaa huomiota, koska tappaja oli tuomittu lakien mukaan ja minä olisin halunnut kovennettua. Onneksi syyttäjä on samoilla linjoilla ja haluaa nähdä muuttuuko tilanne hovissa. Sitä odotellessa on pakko tyytyä nykyiseen tuomioon. Mielipiteeni ei ole muuttunut aiheesta miksikään, se paheksuville ja tappajan ymmärtäjille tiedoksi.

Olen sinnikkäästi uskonut, luottanut ja toivonut, että puolueeni reivaa linjaa oikeille raiteille. Valitettavasti se usko on nyt taputeltu loppuun. Laitoin postia puoluetoimistoon, jossa ilmoitin erostani tällä päivämäärällä. Yksi aikakausi on nyt taputeltu päätökseensä.

Tästä eteenpäin on hyvä lähteä. Vuosi vaihtuu ja itsenäisyyden juhlavuosi on aivan pian käsillä. Juhlavuosi on nimensä mukainen. Suomi100-juhlavuosi käynnistyy lukuisine tapahtumineen. Ensimmäisenä aktiivisena tapahtumana on helmikuun 4 päivä alkava The Ruthless Raja hiihtotapahtuma. Huhtikuun 7 päivä Suomussalmella juhlitaan 7.4.1917 annettua itsenäisyysjulistusta, joka tapahtui silloisessa Suomussalmen kirkossa. Suomussalmi oli silloin aktiivinen edelläkävijä ja on sitä vielä tänäänkin.

Suomi100-vuoden tärkein juhla Suomussalmella on Hossan kansallispuiston avajaiset. Avajaisia juhlitaan yhden viikon ajan Hossassa huipentuen virallisiin avajaisiin 17.6.2017. Pitänee laittaa toivomus säiden suhteen jo vireille, jotta juhlakansa voisi nähdä Hossan kevään kirkkaimmillaan.

Suomussalmen kunta täyttää syksyllä lokakuussa 150-vuotta. Sitä myös halutaan juhlia näkyvästi. Olen saanut olla mukana suunnittelemassa juhlavuotta ja minä olen tyytyväinen siihen mitä on tulossa. Pääjuhlassa julkistetaan silloin tilataideteos, joka on samalla pysyvä maamerkki. Tilataideteos liittyy omaan historiaamme. Juhlatoimikunnan kummastukseksi valtuuston budjettikokouksessa kukaan ei kyseenalaistanut siihen budjetoitua euromäärää. Tuleva vuosi näyttää auvoiselta ja sitä tietysti juhlistaa myös keväällä valittava uusi kunnanvaltuusto.

Avioliittomme saavuttaa syksyllä 40-vuoden rajapyykin. Tätä juhlaa en ole vielä suunnitellut mitenkään. Hienoa olisi kyllä kuulla Taisto Tammen laulamana Raili-niminen kappale. Taisto Tammi oli pinnalla nuoruudessani ja kas kummaa on vieläkin. Kestotuote, kuten on avioliittommekin.

Omat suunnitelmani siitä, mitä teen jatkossa, ovat vielä auki. Uskon kuitenkin kaiken järjestyvän, kuten se aina ennenkin tapahtunut. Onneksi en ole yksin. Vaimoni kyllä neuvoo, mikä on suunta. Lapset ja lastenlapset ovat siinä hyvänä apuna. Vinkkejä kaikenlaiseen vapaaehtoistoimintaan on jo esiintynyt. Todennäköisesti pian tulee lisää, kun tieto tänään tehdystä päätöksestäni leviää.

Sitä odotellessa, vaihdetaan vuosi iloisesti juhlien. Pidetään toisistamme tulevana vuonna hyvää huolta. Toisiamme kuunnelleen. Toisiaamme arvostaen.

Suomen itsenäisyys on yhdessä tehty ja rakennettu. Saman toivomuksen liitän nyt tähän. Tehkäämme tulevaisuus yhdessä.

Avainsanat: puolueestaeroaminen, suomi100, theruthlessraja, itsenäisyysjulistus741917, suomussalmi150vuotta, hossankansallispuistonavajaiset