Satunnaiset kuvat

teno 3-8.72007 033

Uusimmat

Blogin arkisto

115 Eilistä muistaen ja ikävöiden

Perjantai 26.5.2017 klo 11:36 - yrjöpoeka

Viimeaikoina olen saanut suruliputtaa ahkerasti. Eilen oli jälleen sellainen päivä. Presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivä. Olisin halunnut istua kokopäivän television ääressä ja käydä omia muistikuviani läpi liittyen Mauno Koiviston presidenttiys aikaan. Lastenlapseni olivat tulossa etelästä junalla ja lähdin hakemaan heitä Kajaanista. Sainkin tilaisuuden kuunnella radiosta kuulokuvina hautajaistenkulkua. Radion antoi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuulla ja samalla muistaa.

Olen elänyt Kekkosen aikaa ja se aikausi oli aivan omalukunsa. Maalaisliitto/keskusta sementoi silloin itsensä ”valtiohoitajapuolueeksi” ja Kekkosen avulla osa suomalaisista demokraattisista puolueista julkisesti teilattiin neuvostovastaisiksi. Se aikakausi päättyi Mauno Koivistoon. Kannatin ja äänestin Mauno Koiviston valitsijamiestä ja omalla äänelläni oli silloin vaikutusta. Mauno Koivisto muutti Suomen suuntaa länteen ja antoi tilaa demokratian vahvistumiselle.

Presidenttiuran jälkeen seurasin Koiviston elämää julkisuuden kautta. Arvostin häntä presidenttinä ja sen jälkeen vielä enemmän. Martti Ahtisaari ei ollut minun ehdokkaani ja hänen lentonsa loppui lyhyeen. Tarja Halonen ei myöskään saanut minun tukeani ja hänen arvostuksensa on viran jälkeen laskenut edelleen silmissäni. Hyviä presidenttejä ei kasva puissa. Onneksi Suomella on aina ollut hyvä herraonni silloin, kun on tarvittu osaavaa ja vahvaa suunnan näyttäjää. Koivisto oli sellainen.

Harmikseni näin eilen sen, että luvattoman paljon oli ympäristössäni tyhjiä lipputankoja. Kaikki eivät halua ymmärtää kuinka hyvä presidentti Koivisto oli. Hänen aikanaan Neuvostoliitto katosi ja Suomi liittyi läntiseen yhteisöön. Minusta kaikkein tärkeintä Koiviston urassa oli se, että hänen aikanaan purettiin kotimaista polittista painolastia. Neuvostovastaisuudella elämöineet kommunistit ja erityisesti ”valtionhoitaja” puolue keskusta saivat kokea mitä demokratia oikeasti on. Sivussa pidetyt poliittisen puolueet pääsivät pannasta. Koiviston johdolla se onnistui ja se on ollut meille onneksi.

Koiviston jälkeen Suomeen on kasvatettu sellainen poliittinen rälssi joiden tehtävänä on eriarvoistaa kansaa. Tämä rälssi voimistui Halosen viranhoidon aikana. Tätä kukaan ei halua tunnustaa, mutta näin sen itse olen kokenut. Tänään eriarvoistaminen on nyt aivan arkista puuhaa ja sitä johtaa Suomessa istuva hallitus. Tästä on uuninpankkopoika Saku Timonen kirjoittanut niin hyvää tekstiä, että voin oikein hyvin allekirjoittaa sen. Lukekaa se tästä.

Nyt yhteiskuntaa ja turvaverkkoja murennetaan ja mikä puolue on vallassa? Minä alan oikeasti pitää tätä puoluetta Suomen syöjänä. Aina kun tämä puolue on ollut vallassa, kansakuntaa on eriarvoistettu. Aiemmin se tapahtui hitaammin. Nyt näyttää siltä, että siihen riittää yksi eduskuntakausi. Apupuolueeksi kepu sain perussuomalaiset, jotka ovat erittäin hyvin sopeutuneet poliittiseen herra rälssiin. Heillä on tälle menolle oma nimityksensä. Hillotolppa.

Ennen jaettiin yhteistä hyvää kaikille. Nyt vain hillotolpan omistajille.

Avainsanat: surulipustus, maunokoivistonvaltiollisethautajaiset, viimeineniltahuuto, suomenhyväherraonni, hillotolppapuolue