Satunnaiset kuvat

koivumutkan kaunotar

Uusimmat

Blogin arkisto

221 Jotakin joskus urheilusta

Maanantai 20.11.2017 klo 14:50 - yrjöpoeka

Suomalaiset ovat aina rakastaneet juoksijoita ja hiihtäjiä. Niitä yksinäisiä harjoittelijoita, jotka sitten nostattivat kansallisylpeyttämme. Suomen itsenäistymisen aikaan meillä oli jo joukoittain huipputason urheilijoita. Itsenäistynyt Suomi tarvitsi heitä kansallisen itsetunnon kohottamiseen. Tämä sama ilmiö toimii vieläkin. Kansallisen itsetunnon kohoamisen lisäksi yksittäiset kansalaiset kokevat olevansa jotenkin parempia. Ainakin parempia kuin ruotsalaiset.

Suomalaiset ovat aina kilvoitelleet entisen emämaansa Ruotsin kanssa ja siinä kamppailussa on aina hyvän perhedraaman aineksia. Sitä oli aiemmin hyvin paljon ja urheilua käytettiin myös poliittisena välineenä. Silloin ja myös tänään käytettiin kansalaisten alemmuuskompleksia isoveli Ruotsia kohtaan omien tarkoitusperien hyväksi. Urho Kekkonen käytti tätä hyväkseen poliiitikon uran alkuvaiheissa. Kansalaisten tuntojen herkkiä kieliä hyväkseen käyttäen, hän asemoi itsensä aikansa populistiksi. Nimi jäi mieleen ja osittain sen ansiosta saimme kokea itsevaltiutta liiankin kauan. Kekkonen oli toki myös urheilija ja halusi voittaa kaiken mihin ryhtyi.

Vuosikymmeniä Suomi tuotti juoksijoita ja hiihtäjiä, jotka rohmusivat olympialaisissa mitaleita suuria määriä. Usein juoksukisoissa saatiin jopa kolmoisvoittoja. Samoin kävi hiihtokisoissa. Hiihto oli silloin kansainvälisesti ”pohjoismainen” kisailu. Siksi sen merkitys ei ollut mielestäni niin suuri kuin kesäkisojen juoksijoiden tuottama kansallinen itsetunto. Kesäkisoissa oli huomattavasti laajempi osallistujien kirjo kuin talvikisojen hiihdoissa. Urheiluhullulle kansalle sillä ei ollut merkitystä.

Vanhaan hyvään aikaan ei ollut muuta tiedonvälitystä kuin radio ja lehdistö. Siitä syystä kansa vaelsi kotimaisiin kisoihin kaukaa ja erityisesti Lahden kisat olivat vielä minun lapsuudessani valtavia kansanvaelluksia. Haluttiin nähdä paikan päällä elävinä urheilijat. Muutos on ollut raju ja sen näkee nyt Suomi100 vuotena. Televisio ja muu sähköinen media tuottaa livenä urheilijat eteemme. Saamme seurata heidän harjoitteluaan soilla ja metsissä. Näemme urheilijat teipattuina sponsorien logoihin haastatteluissa. Näemme urheilijan ponnistelut suurina lähikuvina räkä ja lima kasvoillaan. Näemme ilon ja pettymyksen omassa olohuoneessamme.

Se mitä emme näe enää on pitkänmatkan juoksijoiden täydellinen puuttuminen. Sieltä ei enää kukaan odota mitalia. Sen sijaan Suomi on nostanut joukkueosaamistaan kaikkissa lajeissa. Viimeaikoina olemme saaneet kansallista hypetystä koripallosta ja lentopallosta. Nuorten nousu myös tenniksen parissa on silmiinpistävää. Jääkiekko on täysin omassa sarjassaan. Siitä riittää mediassa sanomista. Jokainen aamu alkaa uutisten aikana luettavilla syöttö ja maalipisteiden lukemisella jossakin suuren veden takana. Moottoriurheilu on myös sellainen ikoni tänään, että kaikkialla tiedetään kuka on Räikkönen. Ja moni muu autonrattia pyörittävä nuorukainen.

Yhteistä menneeseen aikaan on se, että jokaisen yksilö ja joukkueurheiljan täytyy ponnistella fyysisesti ollakseen huippukunnossa. Jokainen joukkueurheilija on yksilönä myös maailmantason yksilöurheilija. Sadassa vuodessa olemme siirtyneet yksilöistä joukkueiksi. Metsäpoluilta autoradoille ja erilaisille harjoitushalleille ja -saleille. Jatkuvasti toisten arvioitaviksi.

Tilipussi ei enää ole salainen. Nyt se on julkinen.

Avainsanat: paavonurmi, hanneskolehmainen, lasseviren, entinensuurvaltaruotsi, urhokekkonenolipopulisti, jarikurri, teemuselänne, kimiräikkönen

169 Viides kolonna

Torstai 1.12.2016 klo 19:37 - yrjöpoeka

Joskus aikoinaan puhuttiin viidennestä kolonnasta. Käsite on saanut alkunsa Espanjan sisällissodasta. Tätä ilmausta voisi hyvin käyttää juuri nyt Kainuussa. Kainuu yrittää selvitä kaikin keinoin maakuntaa uhkaavasta lamasta, joka näivettää aluetalouden. Tämän näivetystaudin voittamiseen tarvitaan yhteisiä ponnisteluja ja hyvää tahtoa. Nyt sen kaatajaksi on ilmestynyt viides kolonna.

Kaikesta Talvivaaraan/Terrafameen johtuvasta kritiikistä huoilöimatta se on tällä hetkellä Kainuun kiistaton ykkönen aluetaloudessa. Jokainen sitä epäilevä voi käydä kysymässä asiaa Kajaanin ja Sotkamon virka- ja luottamusmiehiltä. Naisia unohtamatta. Melkein koko Kainuu tukee tätä näkemystä

Kainuun historia on täynnä suoranaisia katasrofeja. Kainuun väestö on välillä tapettu aivan yksiin ihmisiin. Kainuu oli historiansa alussa suurvalta Ruotsin alamaisuudessa. Sen jälkeen seurasi Venäjän valtakausi. Kaikissa käänteissä kokomaa on haluttu pitää asuttuna. Ensin Ruotsin kuningas lähetti vasallinsa Kainuuseen. Syrjäseutujen asukkaat saivat silloin verohelpotuksia. Suomen itsenäistyttyä tilanne ei muuttunut.

1800-luvun lopuppupuolella Kainuuta vaivasivat nälkävuodet. Kyösti Kallio nousevana ja vahvana politiikkona oli saanut herätyksen maaseudun kehittämiseen. Vuosisadan loppupuolelta lähtien aloitettiin väestön kouluttaminen maatalouden osalta. 1904 perustettiin Kainuun kihlakunnan maanviljelysseura ja siihen liittyi samantien 47 paikallista maanviljelysseuraa. Tämän kaiken tarkoituksena oli saada Kainuu omavaraiseksi, jotta katovuosien kohdatessa väestö selviäisi.

Kainuun historiasta selviää, että olipa hallitsija kuka tahansa, se on yrittänyt aina auttaa valtakunnan heikoimpaa aluetta. Ensin Ruotsi, sitten Venäjä ja lopulta Suomi. Heti itsenäisyytemme aluksi aloitettiin voimakas sivistys- ja koulutuskampanja Kainuussa. Siihen satsattiin itsenäisen Suomen vähiä voimavaroja. Rakentaessaan maakuntaamme väestö rakensi talkootöinä lukuisan määrän seurojen taloja. Juuri niilla oli valtava merkitys Kainuun taloudelliselle ja sivistykselliselle selviytymiselle.

Kainuu on viimeisinä vuosina kamppaillut selviytymisestään. Virka- ja luottamusmiehet (naiset) ovat tehneet kaikkensa maakunnan eteen. Valoa on alkanut näkyä. Transtechin junavaunutehdas on saanut tilauksia. Hopeakaivos Sotkamossa on saanut lisärahoitusta ja toteutunee. Biosellutehdashanke Paltamoon on myötätuulessa. Terrafame sai lisärahoituksen ja kaiken vastatuulen jälkeen kaivos voi jatkaa.

Työttömyys on laskenut merkittävästi. Maakuntavaltuuston kokouksessa 28.11.2016 oli kuultavissa ja nähtävissä yhteistä tahtoa saada Kainuu nousuun. Tästä huolimatta vasemmiston Kansan Uutiset aloitti hyökkäyksen Terrafamea/pääministeri Sipilää vastaan. Kaiken taustalla on kaivoksen toiminnan lopettaminen, jota vasemmisto on ajanut.

Siitä alkoi vyöry ja se on mielestäni nyt vakavasti vahingoittanut Kainuuta ja Terrafamea. Kansan Uutisilla on oma alueellinen toimittaja ja asetan uutisen/hyökkäyksen Kainuuta vastaan hänen kontolleen. Vihreät ovat tukeneet tätä hyökkäystä kaikin mahdollisin tavoin.

Vastustaessaan Sipilää ja Terrafamea, tämä viideskolonna uhraa Kainuun.

Avainsanat: viideskolonna, kajaaninlinna, suurvaltaruotsi, suomensuuriruhtinaskunta, sipilägate, kainutlaatuinenkainuu