Satunnaiset kuvat

Pyhäinpäivä 2009

Uusimmat

Blogin arkisto

025 Suvaitaan vai ei suvaita

Sunnuntai 30.3.2014 klo 16:04 - yrjöpoeka

Kirjoitin 15.2 siitä, kuinka Kainuu ja Suomussalmi voisi kohdata Syyrian pakolaiset. Olen saanut aiheesta paljon palautetta sähköisessä mediassa ja eri lehtien keskustelupalstoilla. Olen aiheesta jutellut paljon myös kasvokkain ihmisten kanssa. Kasvokkain kohtaaminen ja keskustelu on aivan erilaista, kuin kohdata samojen ihmisten mielipiteet keskustelupalstoilla.

Keskustelupalstoilla ei juuri kukaan oikeasti pysähdy pohtimaan, mitä oikein kirjoituksellani yritin kertoa. Siellä on olemassa vain ja ainoastaan, puolesta tai vastaan tilanne. Muutama kommentoija on kasvokkain keskustelussa sanonut, ettei netin keskusteluissa voi kertoa kannattavansa minun kirjoitusta. Se siitä syystä, että he kokevat joutuvansa vihan kohteeksi ja he eivät sitä kestä. Nämä ihmiset kokevat olonsa tuskaiseksi julkisuuden kanssa. Olen joutunut kertomaan heille omia kokemuksiani ja kuinka se vaikuttaa minuun.

Valitettavan usein keskustelu siirtyy heti henkilöön, ei itse asiaan, mistä pitäisi puhua. Niin on käynyt minunkin kirjoitukseni kanssa. Olen saanut kuulla kunniani siitä, että olen vääräoppinen. Perussuomalaisten joukossa on joukko sellaista väkeä, että kaikki ulkomaalaiset ovat heille punainen vaate ja että ne kaikki ovat tulossa loisimaan heidän verovaroillaan. Tämä joukko on marginaalinen, mutta heillä on hyvin hallussaan sosiaalinen media ja sen tuoma julkisuus. Puolueen virallinen ohjelma ei kerro missään kohdassa, että puolue vastustaa kaikkea maahanmuuttoa.

Kuusamossa on käyty viimeviikkoina myös maahanmuuttokeskustelua Syyrian pakolaisiin liittyen. Siellä oli kyse 25 mahdollisesta pakolaisesta. Nyt vaalien lähestyessä eräs taho on nostanut kaikkein pahimpia uhkakuvia pakolaisten tuomasta vaarasta. Paikallislehti Koillissanomat nosti päätoimittajansa ansiokkaalla kirjoituksella suvaitsevaisuuden kaikkien pohdittavaksi. Kirjoitus oli niin mainio, että minun oli suorastaan pakko kommentoida sitä heti lehden palstalla. Sain vastauksen heti ja taas kerran siirretään keskustelua omiin tarkoitusperiin sopivaksi.

Suunnitelmallista maahanmuuttoa harrastetaan muualla maailmassa paljon. Australia ja Uusi – Seelanti ovat hyviä esimerkkejä aiheesta. Oma väestö ei siellä riitä hyvinvoinnin kasvattamiseen ja siksi siellä suositaan runsasta maahanmuuttoa. Siellä nähdään selkeästi se, että nuoremmat ihmiset tuovat työn ja toimeliaisuuden. Vanheneva väestö tarvitsee samoin siellä kuin meilläkin, koko ajan uutta väkeä. Siellä nämä muuttajat nähdään mahdollisuutena. Meillä suunnitelmallisesta maahanmuutosta ei oikein uskalleta puhua, koska kaikki näkevät siinä heti pelkkiä uhkakuvia.

Esimerkiksi Uudessa – Seelannissa ei nähdä uhkakuvia siinä, että siellä on runsaasti eri uskontoja. Meillä on myös runsaasti eri uskontokuntia ja niiden kirkkoja. Viime vuosien keskustelua on hallittu näyttävästi islamin uskonnolla ja heidän moskeijoillaan. Ne on nostettu sellaiseksi syyksi, millä voidaan kiihkoilla kaikkea maahanmuuttoa vastaan. Ville Haapasalon tv-ohjelma 30-päivässä suomalais-ugrilaisten heimojen parissa, toi eräässä jaksossa hyvin esille eri uskontojen kohtaamisen. Siinä jaksossa Kazanissa näytettiin, kuinka yhden aukion ympärillä oli useita komeita eri uskontokuntien kirkkoja. Ne olivat olleet siinä vierekkäin jo satoja vuosia. Satoja vuosia rauhallista yhteiseloa.

Mielessäni olen joutunut pohtimaan menneitten aikojen vaikeita vaiheita ja vertaamaan niitä nykyiseen. Silloin kaikki mahdolliset uhkakuvat olivat päällä, niitä ei tarvinnut enää keksiä. Nyt meillä ei ole uhkakuvia, mutta pieni osa väestöstä on kehittänyt uhkakuvien ylläpitämisestä suoranaisen taiteenlajin. Voiko sellainen ryhmä estää kaiken ajattelun suunnitelmallisesta maahanmuutosta?

Ajattelin ensikertaa kirjoitaessani aiheesta, että se oli siinä. Nyt on ollut pakko muuttaa suunnitelmiani ja kirjoittaa lisää. Voi olla, etten tämän jälkeen pääse aiheesta enää eroon. Tiedän toki sen, että muuttajat tuovat mukanaan myös joitakin ongelmia. Sen ei pidä estää kuitenkaan maahanmuuttoa. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi ja se on ihmisten tehtävä.

Mutta siitä olen mielissäni, että hyvin monet ihmiset näkevät samoin kuin minä. Ihmiset tuovat työn ja toimeliaisuuden ympärilleen. Se tuo elinvoimaa.

Avainsanat: suvaitsevaisuus, hallittumaahanmuutto, uusi-seelanti, uskontokiihkoilu, islaminuhka, elinvoima