Satunnaiset kuvat

Syysaamu

Uusimmat

Blogin arkisto

185 Pätkätöiden ansiota

Perjantai 19.7.2019 klo 11:22 - yrjöpoeka

Naisilla sanotaan olevan hoivaamisvietti ja se tuntuu myös sitä olevan. Tämä hoivaamisvietti on saanut vakavia iskuja viimesiten kahden vuosikymmenen aikana. Sitä ennen hoitoalalle hakeutuvat tiesivät saavansa elämän pituisen työpaikan. Siitä työstä he saivat leivän ja pystyivät asumaan joko yksin tai perheensä kanssa. Samalla heille tuli tietoisuus omasta pärjäämisestä työstä saadun palkan ansiosta. Naisten oli myös helpompi suunnitella perheen perustamista ja lapsien saamista. Naisille oli turvaa työelämän säännöistä.

Sitten saapuivat sellaiset hallitukset, jotka kertoivat, ettei meillä ole varaa tämänkaltaiseen työskentelyyn. Näin kertoivat ”viisaat” politiikot, joita kusettivat työnantajien lobbarit ja muut elinkeinoelämän ekonomistit. Jostakin kumman syystä Suomen kansalaiset kuulivat tämän kutsun ja hyväksyivät omilla äänestyspäätöksillään työelämän muutoksen. Hyvin pian saimme nähdä, että juuri pienipalkkaiset naiset joutuivat ensimmäisinä kokemaan pätkätöiden autuuden. ”Viisaat” kertoivat tulevaisuudeen koostuvan useista yhtäaikaisista työpätkistä jas muutoksen olevan jatkuvaa.

Raskas ay-liike pidettiin hiljaisena, kun miehiset suuret alat saivat edelleenkin elää kuten ennen. Pätkätöitä ei sinne ulotettu. Ay-liike hyväksyi hiljaisesti sen, että pätkätöiden uhreiksi joutuivat pienipalkkaisimmat. Näin naiset joutuivat takaisin hellan ja nyrkin väliin. Kaikkein koulutetuimmat naiset eivät enää halunneet hoiva-alalle. Sen sijaan heitä alkoi virrata uusiin perustettuihin hoivayhtiöihin johtajiksi. Olemme nähneet viimeisen kahden vuoden aikana kaksi ääripäätä tästä tuloksesta.

Ensin uutisoitiin laajasti siitä, kuinka Suomeen syntyy uusia miljonäärejä joka vuosi useita kymmeniä. Ja kaikki tämä oli uusien hoivayhtiöiden ansiota. Työntekijöiksi palkattiin pätkätöihin pienellä palkalla hoivatyöstä kiinnostuneita naisia. Miljoona tulokset revittiin hoidettavien ja hoitajien selkänahasta. Tämän tuloksena olemme nähneet, kuinka väärässä olivat ”viisaat.” Tämä vapaa kilpailutus ja yksityistäminen tappoi osan hoidettavista ja lopputuloksena nyt yksityistämiselle lyödään jarrua. Hoitofirmojen on jatkossa palkattava lisää väkeä ja se tietää kustannusten kasvua.

Viisaat” kehuivat tätä ennen, kuinka yksityistäminen tuottaa kilpailua ja halventaa hintoja. Sitä se ei tehnyt. Viime vuosituhannen loppupuolella ahneet kauppamiehet huomasivat, että yhteiskunnassa on liikkeellä paljon rahaa. Sitä rahaa on ollut paljon ja se liikkuu tänään veroparatiisi yhtiöissä. Se ei hyödytä enää Suomen kansalaisia. Kansallisvarallisuutta on sosialisoitu yksityisiin taskuihin. Näin se tapahtui myös entisessä Neuvostoliitossa. On aivan sama onko yhteiskunta sosialistinen tai kapitalistinen. Ihminen on aina ahnas toisen omaisuudelle.

Mitä olemme saaneet aikaan tästä työelämän mullistaneesta muutoksesta. Tulevaisuudessa eivät pätkätyöläiset juhli suurilla työeläkkeillä. Pätkätyöläisiä eivät kosketa kaikki työelämän säädökset ja heitä voidaan pompotella miten halutaan. Heistä on tullut nöyriä alamaisia. He saavat nyt sellaista palkkaa, jolla ei tulla toimeen nyky Suomessa. Mutta mikä oli se pahin muutos tästä? Aivan kolmen viimeisen vuoden aikana olemme havahtuneet siihen, etteivät naiset enää synnytä. Köyhillä ei ole enää varaa synnyttää lapsia.

Olisiko nyt aika palata hieman taaksepäin ja muistella, millaislla työehdoilla ja palkoilla Suomessa voi elää. Sekä synnyttää lapsia. Tulevaisuuden työntekijöitä.

Avainsanat: työelämänmurros, pätkätyöt, hampaatonayliike, hoivaalanmiljonäärit, syntyvyydenlasku

153 Mitä poliittiset puolueet aikovat tehdä

Tiistai 28.5.2019 klo 11:09 - yrjöpoeka

Tämä kysymys on aiheellinen kaikissa jälkiteollisissa yhteiskunnissa. Teollisuudessa tarvitaan entistä vähemmän fyysisiä työntekijöitä ja työpaikat syntyvät suurimmaksi osaksi palvelualoille. Palvelualoilta kaikkein tärkeimpänä ovat vanhustenhoidon palvelut. Suomi kuuluu tähän luokkaan. Japani teollisuuden ihmeenä on kipuillut tämän kanssa jo kauan. Euroopan länsipuolen valtioilla tämä on myös arkea. Länsi-Eurooppa saa kuitenkin työvoimaa palvelualoille maahanmuutosta, sekä näissä maissa jo kauan eläneistä maahanmuuttajista. Suomi on tässä erilainen, maahanmuutto on vielä alkutekijöissään.

Osa seuraajistani näkee tässä jo punaista. Heille maahanmuutto on haitallista. Mutta hyvin pian he ovat sen totuuden äärellä, jonka muut jo tietävät. Suomen syntyvyys on nyt rajussa pudotuksessa ja tällä tarkoitan kantasuomalaisten syntyvyyttä. Maahanmuuttaneiden ryhmissä se on huomattavasti runsaampaa ja sen jokainen voi tänään nähdä pääkaupunkiseudun päiväkodeissa. Poliittiset puolueet eivät mielestäni ole vielä ymmärtäneet kuinka vakava on syntyvyyden raju putoaminen.

Yksi puolue, perussuomalaiset, mekkaloi maahanmuuttoa vastaan ja en usko heidän edes ymmärtävän mikä merkitys syntyvyyden muutoksilla on. He puhuvat vain paluusta menneisyyteen. Euroopan parlamenttiin valittu Laura Huhtasaari puhui kansallisvaltioiden rajojen palauttamisesta. Samaan hengenvetoon ehti jo tulla haitallisen maahanmuuton vastustaminen. Hän ei ymmärrä, että kantasuomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon jo tällä vuosisadalla jos tämä meno jatkuu.

Huhtasaarelle ja hänen hengenheimolaisilleen ei ole selvinnyt kuinka tärkeää on huolehtia siitä, että suomalainen sosiaaliturva on säilytettävä mahdollisimman kattavana. Mitä parempi se on naisia ja perheitä kohtaan, sitä varmemmin myös he miettivät lasten hankkimista. Tämä ei ole puolueen agendalla, koska heidän puheenjohtajansa pitää suomalaista sosiaaliturvaa ja samoin työttömyysturvaa luksuksena. Se on luksusta jos sitä vertaa johonkin alkeelliseen kehitysmaahan. Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon se kuuluu oleellisesti ja erityisesti omaan kansallisvaltioomme. Laura Huhtasaari ei ole ymmärtänyt, ettei meidän tarvitse palata mihinkään. Kansallisvaltio nimeltään Suomi on olemassa ja hyvässä hapessa. Siitä osoituksena on jääkiekon MM-2019 ja Suomen lippujen tulva.

Vanhat suuret puolueet ovat kutistumassa ja he tuskailevat kannattajien katoamisesta. Mikseivät he tee mitään sen pysäyttämiseksi. Sipilän hallitus, eli keskusta, kokoomus ja persut/siniset päinvastoin tekivät kaikkensa kannattajien katoamisen hyväksi. He leikkasivat nuorilta opiskelijoilta ja lapsiperheiltä. Heidän leikkauslistansa kärjessä olivat ne ryhmät, joilla olisi mahdollisuus vaikuttaa syntyvyyteen. Kaikki hallitukset ja niissä olleet puolueet tällä vuosituhannella ovat osallistuneet tähän. Heidän syytään on se, että nuoret miettivät tarkoin kannattaako tällaiseen yhteiskuntaan synnyttää lapsia.

Syntyvyyden lasku jatkuu, koska kaikki johtavat puolueet ovat keskittyneet huolehtimaan omista eduistaan ensin. Jokainen näki sunnuntai iltana, kuinka SDPn Eero Heinäluoma ilmoitti välittömästi haluavansa komissaarin tehtävään. Hän ei ymmärtänyt joukkuepelin merkitystä, eikä puoluejohdon ilmoitusta paikan kuulumisesta naiselle.

Tämmöiseen oma etu ensin Suomeen ei synny lapsia.

Avainsanat: jälkiteollinenyhteiskunta, suomalaistensyntyvyydenlasku, laurahuhtasaari, sosiaaliturvaonluksusta, joukkuepelijaeeroheinäluoma

124 Vintagea ja nuoruutta etsimässä II

Keskiviikko 7.6.2017 klo 14:16 - yrjöpoeka

Suomussalmen kunta on perustettu 12.10.1867. Kunnan keskuspaikaksi muodostui kirkonkylän alue, johon kunnan kaikki toiminnot oli keskitetty sotavuoteen 1939 -40. Tiestöt olivat silloin harvassa ja silloisen puna-armeijan joukkojen päästyä Suomen tieverkostolle, se työntyi välittömästi tietä myöten kunnan keskuspaikkaan. Suomalaisten oli peräännyttävä, mutta sotilaat polttivat kaikki talot, ettei vihollinen saa niistä mitään hyötyä.

Vastarinnan sitkistyessä suomalaiset sotilaat saivat uskoa itseensä ja he saivat torjuttua ylivoimaisen vihollisen. Kunnan väkiluku oli ennen sotaa noin 10000. Vihollisen sotajoukkoja oli enimmillään kunnan alueella yli 30000 sotilasta. Tammikuussa 1940 myös suomalaisten voima vahvistui ja voidaan arvioida, että kunnan alueella oli suoranainen exodus 50 – 60000 ihmistä. Sotien jälkeen väkiluku kävi 1960 luvun lopulla noin 16000 asukkaassa. Nyt väkeä on enään hippusen yli 8000, eli väkiluku on puolittunut.

Sotien jälkeen alkoi jälleenrakennus ja kirkonkylän asuttaminen ja rakentaminen uudelleen. Valtioneuvoston päätöksellä Suomussalmen kuntakeskus päätettiin siirtää järven länsirannalle Emäjoki suun Ämmänsaari nimiselle saarelle. Sitä perusteltiin silloin paremmilla mahdollisuuksilla puolustaa kuntakeskusta. Uusi kuntakeskus kasvoi hyvin nopeasti suuremmaksi kuin vanha kirkonkylä ja se oli alkusysäys jatkuville kärhämille. Vanhan kirkonkylän asujamisto katsoi, ettei heitä kuunnella. Väestön rajun vähenemisen seurauksena ensimmäisenä kärsi kirkonkylän alue tyhjenevistä asunnoista ja perään myös rapistuvasta kouluverkosta.

Itselleni oli yllätys lukea Vintage Suomussalmi palstalta, että myös sotien jälkeen syntyneet ikäpolvet katsovat heitä kunnan toimesta syrjittävän. Keskusteluja seuratessa olo on epätodellinen. Koska olen pitkään toiminut kunnallisissa luottamustoimissa, tiedän myös mitä päätösten taustoilla on. Koskaan en ole päätöstilanteissa törmännyt sellaiseen asetelmaan, että Ämmänsaari ja kirkonkylä olisivat jotenkin vastakkain. Kunnan väestö on pikkuhiljaa muuttanut kuntakeskuskeen ja syrjäkylillä asuvat enää vanhukset.

Väestön muutto on sanellut kaikki ratkaisut, erityisesti kouluverkkoa ja palveluja koskevat päätökset. Vanhojen koulukiinteistöjen tilanne on kieltämättä surkea, mutta muutolle ja väestön vähenemiselle ei edes poliittisesti valittu valtuusto voi mitään. Samaan aikaan kaikki muukin koulutus on siirtynyt entistä kauemmas ja harvempiin yksiköihin. Kaiken on sanellut muutto ja syntyvyyden lasku. Työttömyydellä on myös ollut suuri rooli 1980-luvun lopulta lähtien. Suomussalmen työttömyys on Kainuun maakunnan suurinta.

Olisko Suomussalmi Vintage-ryhmän suunnattava mielenkiinto vanhoista kuvista näiden väestöön liittyvien asioiden syvälliseen tutkimiseen. Itse olen kokenut, että Kainuun historia kirjasarjan lukemisella pääsee hyvään alkuun. Tietoa on paljon erityisesti sosiaalisessa verkossa. Oma kansalaisopisto voi myös antaa erinomaisen katsauksen asiantuntijoiden avulla Suomussalmelaiseen päätöksenteon kulttuuriin.

Olen tietysti hieman jäävi puhumaan noin 30-luottamusvuoden jälkeen, mutta kuntamme päätöksenteko kulttuuri on kilpailukykyinen minkä tahansa muun kunnan luottamustoimen kanssa. Jokatapauksessa se on Kainuun paras.

Vintage soikoon. Asun nyt itse vanhalla kirkonkylällä.

Avainsanat: talvisotasuomussalmella, kuntakeskuksensiirto, suuretikäluokat, maaltamuutto, syntyvyydenlasku, pitkäaikaistyöttömyyssuomussalmella