Satunnaiset kuvat

Kesä ja virtaava vesi

Uusimmat

Blogin arkisto

045 Löylykauhasta asiaa

Torstai 15.2.2018 klo 19:37 - yrjöpoeka

Kuntalaisaloite on lähivaikuttamisen keino, jolla kuntalaiset voivat tuoda äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Kuntalaisaloite on yksittäisen asukkaan tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite, jonka kautta kunnan asukas voi vaikuttaa suoraan oman kuntansa toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaisten aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (410/2015) 23 §:ssä

Kunnan asukkaiden lisäksi yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Myös palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa

Näin kerrotaan kuntaliiton sivuilla. Kunta on se elin, johon valitaan kunnanvaltuutetut tekemään päätöksiä. Päätökset koskettavat kuntalaisia ja ne eivät aina tyydytä kunnan asukkaita. Toiseksi jokin palvelu voi olla huono ja toimimaton. Jossakin kohteessa voi olla vikaa ja kuntalainen voi haluta siihen korjausta. Sitä varten on olemassa kuntalaisaloite. Aloitteeseen kannattaa kirjata vapaamuotoisesti mikä mättää. Aloitteeseen kirjataan missä kohde tai vika sijaitsee. Tai sitten mihin ja minne halutaan mahdollisesti jotakin uutta.

Kuten kuntaliiton ohjeessa selkeästi kerrotaan, kuntalaisaloite on kuntalaisia varten. Aloite esitetään kunnan luottamuselimissä ja lopullisen vastauksen antaa joko virkamies, alempi luottamuselin ja viimesijaisena kunnanvaltuusto. Kaikki kuntalaisaloitteet tuodaan kunnan valtuustolle vuosittain tiedoksi. Näin tämän pitäisi toimia käytännössä. Nyt saan kuitenkin hämmentyneenä seurata, kuinka Suomussalmen kunnanvaltuutetut tekevät itselleen kuntalaisaloitteita. Voitte lukea siitä tästä.

Olen itse toiminut pitkään kunnanvaltuutettuna ja toiminut eri lautakunnissa ja myös puheenjohtajistossa. Olen toiminut myös maakunnallisissa tehtävissä kaksi valtuustokautta. Missään en ole aiemmin törmännyt tällaiseen toimintaan. Valtuutetulla on jo valmiiksi kaikki ovet avoinna kunnan/maakunnan virkakoneistoon. Mikäli jokin asia ei toimi, silloin rittää keskustelu vaikka kahvipöydässä ja asiaa lähdetään korjaamaan. Nyt valtuutettu toiminnallaan työllistää koko koneiston.

Ensiksi virkamies käsittelee asiaa, kirjaa sen saapuneeksi ja se kirjataan kunnan diaarioon. Seuraavaksi siitä tehdää suunnitelma joka viedään luottamuselinten käsiteltäväksi. Tupakkia, kahvia ja aikaa kuluu. Kuten tässäkin paikallislehti Ylä-Kainuun jutussa ilmenee, löylykauhan hankintaan vaadittiin useiden kuukausien työ. Homma olisi toiminut näppärästi siten, että olisi esittänyt kylpylän henkilökunnalle vastaanottotiskillä kysymyksen. Saisiko saunaan toisen löylykauhan, kiitos. Valtuutetulle tämä oli ilmeisesti liian vaikea rasti. Valtuutettuna hän oli saanut esitteistä lukea taikasanan. Se sana oli kuntalaisaloite. Haa, minä Matti Mulari olen kuntalainen. Voin siis tehdä valtuutetuille tiukan kysymyksen ja vaatimuksen.

Suomussalmi suuntaa näin reteästi huomiseen. Virkamiehet saavat työtä ja tuppi heiluu. Paikallislehti Ylä-Kainuu kirjaa valtuutetun tekemän urotyön kansalaisille luettavaksi.

Suomussalmi. Tahdosta tekoihin.

Avainsanat: kuntalaisaloite, kuntaliitto, kuntalaisenvaikuttamismahdollisuus, paikallislehtiyläkainuu, suomussalmitahdostatekoihin

056 Suomussalmen ruokapuisto

Tiistai 19.4.2016 klo 13:01 - yrjöpoeka

Muistellessani menneitä aikoja vuosituhannen taitteilta, jään kaipaamaan sitä intoa, millä ruokapuisto aikoinaan perustettiin. Siihen aikaan Kainuun maakunnassa suuret kunnat perustivat omia liiketoiminnan keskittymiä. Kajaani keskittyi teknologia teollisuuteen, Sotkamo liikunnan teollistamiseen ja Kuhmo keskittyi puuteollisuuteen. Suomussalmen elinkeinotoimessa ja kunnan johdossa tunnettiin vetoa elintarviketeollisuuteen. Miten nämä keskittymät nyt voivat?

Kajaani, Sotkamo ja Kuhmo jatkavat vahvasti valitsemillaan linjoilla. Kajaanissa ammattikorkeakoulu on vahva veturi erityisesti peliteollisuuden kehittämisessä. Kajaanissa on myös voimakkaita kansainvälisen tason teknologia yrityksiä, jotka vahvistavat maakuntakeskuksen asemaa. Sotkamo Kainuun Amerikkana, Vuokatteineen, on erittäin näkyvä liikuntateollistamisen alalla. Vahva urheiluosaaminen on myös vetänyt Suomen parhaat hiihtourheilijat paikalliseen urheiluseuraan.

Kuhmo on rakentanut omasta puuteollisuuden keskittymästä vahvan osaajan. Osaamisen vahvistuessa Kuhmo Oyn aluelle on kasvanut kokonainen teollisuuden ala. Energian tuottamisesta uudenlaiseen puun käyttöön. Kuhmossa kehitetty CLT- levy on nousemassa merkittävään osaan tulevaisuuden puutalorakentamisessa. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta Kuhmo ei ole kärsinyt teollisen osaamisen puutteesta. Päin vastoin.

Kuinka menee Suomussalmen elintarviketeollisuudella? Todella huonosti. Vaikka erilaisilla mittareilla voitaisiin osoittaa kunnassa olevan keskimääräistä enemmän elintarvikeyrityksiä, sitä se ei ole käytännössä. Välillä tyhjillään olleisiin Ruokapuiston tiloihin muutti lopulta paikkakunnalla muualla toiminut makeistehdas. Sekin sinnittelee uuden omistajan käsissä. Muissa tiloissa käistellään kalaa ja lihaa. Määrät ovat niin pieniä, ettei niistä synny vahvaa osaamisen keskusta. Toki paikkakunnalla on myös suuri luonnontuotealan osaaja Kiantama Oy. Toimialana luonnonmarjojen jatkojalostaminen.

Olen ajoittain nostanut aiheen esille toimiessani luottamustehtävissä kunnan eri elimissä. Tulta se ei ole sytyttänyt. Mielikuvaksi on jäänyt alistunut olkien kohauttelu. Mitäpä se hyvejää. Lukiessani uutisia Sodankylän tekemistä päätöksistä ruokahuollon osalta, heräsin pohtimaan taas kerran ruokapuiston tilannetta. Sodankylässä oli tehty pitkäaikainen suunnitelma lähituotannon säilyttämiseksi alueella.

Kunnan oma keskuskeittiö uudistettiin lähiruoan lisäämisen ehdoilla. Rakennettiin erillinen tuotantotekniikka, jotta lähiruoan vastaanottaminen suoraan tuottajilta oli mahdollista. Lainaus: ”Olemme ottaneet käyttöön vanhat ruoanvalmistusmenetelmät ja yhdistäneet niihin uuden teknologian. Näin lähiruoan käytöstä tulee yhtä kustannustehokasta kuin puolivalmisteiden käytöstä.” Tämä lause herätti minun ajatukseni, miksi meillä ei ruokapuistossa ole sellaista yksikköä, joka kehittelisi alueen omista tuotteista uudenlaisia valmisteita?

Vastaukseksi ei nyt riitä, että määrät ovat niin pieniä! Nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua puiston uudelleen kehittämiseksi. Haastan kunnan elinkeinotoimen ja paikkakunnan alan yritykset, kunnan luottamusjohdon saman pöydän ääreen. Tavoitteena lähiruokatuotannon kehittäminen ja teollinen valmistaminen.

Kunnan slogan sanoo: Tahdosta tekoihin!

Avainsanat: suomussalmenruokapuisto, kiantama, tahdostatekoihin

016 Rahaa on

Tiistai 6.3.2012 klo 12:38 - yrjöpoeka


Tämä R-kioskin mainoksen sanonta tulee mieleen, lukiessani uutisia Puolangan uuden terveyskeskuksen rakentamishankkeesta. Kilpailutuksen jälkeen hankkeen suunnittelijat on nyt valittu ja rahaa menee siihen puolimiljoonaa euroa. Puolangan kunnahallitus nimesi 5.1.2012 Sote-työryhmän. Mielenkiintoista on se, ettei kunnanhallitus antanut ryhmälle minkäänlaista toimenkuvaa. Vielä mielenkiintoisammaksi tulee 5.3.2012 olevan kunnanhallituksen pöytäkirjan anti. Siitä ilmenee kuinka itsenäinen sote-toimikunta on ollut. Se on kilpailuttanut suunnittelijat ja sama toimikunta on tehnyt esitykset kunnahallitukselle. Jossakin muualla ei tällaista toimikuntaa olisi pystytetty ilman selkeää toimenkuvaa. Rahaa on!

Valtiontalouden sukeltaessa elää ilmeisen kovana usko, että valtio ja muu yhteiskunta tukevat tällaista rakennushanketta. Hallintokokeilun aikana Kainuun kunnat tekivät tulevaisuuteen tähtääviä rakenteellisia päätöksiä ja siihen liittyy päätös Ylä-Kainuun sairaalan rakentamisesta. Tähän yksikköön on rakennettu nyt akuuttivuodeosasto paikat koko Ylä-Kainuun väestölle. Nykyiset Puolangan päättäjät ovat unohtaneet, tai eivät ole aikoinaan ymmärtäneet mitä ovat päättäneet. Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Sillä päätöksellä yritettiin vastata väestönmuutoksen aiheuttamaan muutokseen. Lääkäripula oli myös yksi vaikuttava osasyy. Puolanka ilmeisesti uskoo siihen, että akuuttivuodeosasto toimii ilman lääkäriä. Voi olla aika vaikea perustella Valviralle, miksi tarvitaan lisää uusia akuuttipaikkoja väestökatoa poteviin kuntiin. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Suomussalmen kunta kysyi maakuntahallitukselta muutamia kysymyksiä. Muna kysyi kanalta, tai toisinpäin. Suomussalmen kunnahallituksen pöydän ääressä istuu samoja kuin maakuntahallituksen pöydän ääressä. Vielä mielenkiintoisammalta tilanne näyttää ja tuntuu, kun katsoo mitä kunta kysyy. Kunta kysyy taloudesta ja siihen vastaa maakunnan talousjohtaja Asta Tolonen joka on nyt valittu Suomussalmen uudeksi kunnajohtajaksi. Yli kymmenen miljoonan alijäämän paljastuminen ei pelottanut Suomussalmen kunnanvaltuustoa, valinta oli yksimielinen.

Hallintokokeilun päättyessä alkoi keskustassa uusien suojatyöpaikkojen etsintä ja jako. Tämä oli ensimmäinen ja mielenkiintoinen.

Avainsanat: rahaaon, uusiterveyskeskus, puolanka, sotetyöryhmä, akuuttivuodeosasto, valvira, suomussalmenkunta, tahdostatekoihin

061 Budjettikuri, onko sitä?

Sunnuntai 4.12.2011 klo 22:36 - yrjöpoeka

Minulta on tiukattu, miksei tiukasti keskitetä palveluja ja leikata niin, että budjetissa pysytään. Budjetissa olisikin helppo pysyä, mikäli se olisi noin yksinkertaista. Kuntien antama raami on tiukka ja sen antamat mahdollisuudet olemattomat. Ensiksi melkein kaikki on lakisääteisiä menoja, toiseksi kulut kasvavat koko ajan ja kolmanneksi, emme voi priorisoida elinsiirtoja ja muita raskaita hoitoja pois. Lisäksi kunnat ovat antaneet omat lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan. Siinä on määritelty tarkasti, mitä palveluja maakunnan täytyy tuottaa kaikissa kunnissa. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että koko olemassaoleva palveluverkko on pidettävä kunnossa ja strategia sitoo maakuntaa.

Paljon olen saanut palautetta myös maakuntahallinnon turhista johtajien laumoista. Maakuntavaltuustossa sama asia kuului myös useissa puheenvuoroissa. Valtuustossa kyllä tuotiin esille muutamissa puheenvuoroissa tiukka toivomus, että kritisoijat esittäisivät ketä ja missä ne turhat johtajat ovat. Yhtään vastausta siellä ei kysymykseen tullut ja en ole itsekään vastausta asiaan saanut. Itse en sellaisia osaa nimetä, kaikille on tehtävää. Tiukka karsiminen on ensimmäisenä hävittänyt alimmat esimiehet ja se näkyy nyt joka ikisessä työpaikassa.

Kuluneen vuoden anti oli, että lisääntyvä kuormitus henkilöstölle kasvattaa sairausajan palkkakustannuksia todella paljon. Sama linja tulee väistämättä jatkumaan tulevana vuonna, koska uusia työntekijöitä ei voida ottaa pois lähteneiden tilalle. Jatkuvat ylityöt ja sairastuneiden työtaakan lisääntyminen jäljelle jääneille, tekee tilanteen kestämättömäksi. Kestämätön tilanne päättynee vuoden 2012 lopussa, koska Puolangan todennäköinen poisjääminen lopettaa Kainuun hallintokokeilun.

Tulevaisuudessa kunnat voivat sitten maksaa suoritusperusteella ja toivoa, ettei suuria kustannuksia aiheuttavia potilaita satu yhdellekään yksittäiselle kunnalle. En tiedä millaisia ammattilaisia kunnissa on, mutta yksikään pieni kunta ei enää selviä edes OYKS:n laskutuksista. Toivottavasti kaikki pienet kunnat ja myös suuret, saavat kaikki lääkärinvirkansa täytettyä. Myös kaikki muu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö joutuu etsimään uusia palkanmaksajia. Vuonna 2013 näemme, kuinka kuntien valtionosuudet riittävät kaiken turvaamiseen. Jääkö niistä kunnan muihin toimintoihin kuten nyt, on epätodennäköistä.

Ihmeellisintä on ollut seurata viime kuukausina sitä, kuinka ne entiset hallintokokeiluun uskovat ovat lannistuneet? On tuntunut kummalliselta, että minä joka alussa vastustin hanketta, olen kohta ainoa tukija. Kokeilun alkamisen varmisti demokraattisesti tehdyt äänestystulokset eri kunnissa ja niiden päätösten mukana on pitänyt elää kaikkien, erityisesti vastustajien. Eripuraisten kuntien joukosta ei ole löytynyt valtaapitävistä puolueista ketään sellaista, johon muut uskoisivat. Koko luottamuskoneisto ajelehtii ja jokainen huolehtii vain oman kuntansa asioista. Ylevä ajattelu maakunnallisesta asioiden hoidosta ja yhteisestä hyvästä on romahtanut. Omasta mielestäni en ole kyllä sellaista edes havainnut.

”Suomussalmi-Tahdosta tekoihin” kunta on ajatellut tyhjenevän kunnantalon remontoinnin lisäksi myös johtajansa palkkausta. Virkavaalista tehdyn valituksen keskellä kunnanhallitus nosti kunnanjohtajan palkkaa enemmän kuin yleinen raami valtakunnassa edellytti. Kuntajohto ei kuitenkaan ole suhtautunut suopeasti ajatukseen, että rahoitusta olisi lisätty maakunnalle kuntalaisten palveluja varten.

Tahdosta tekoihin samalla kunnanhallituksen listalla on toinen asia, joka ansaitsee hieman tutkiskelua. Ylä-Kainuu esille hankkeella on kolme tavoitetta ja tulosta, joiden pitäisi kuulua automaattisesti kunnanjohtajien ja elinkeinojohtajien tehtäviin. Tähän hankkeeseen on saatu vajaan puolen miljoonan euron kustannusarvio. Sillä summalla tutustutaan moneen matkailupitäjään ja saadaan aikaan ehkä joitakin monisteita. Koska nykyisillä johtajilla ei kunnissa ole riittävästi oikeaa työtä, ne löytävät tällaista tekemistä. Tämä on täysin turhaa yhteisten rahojen haaskausta.

Näillä mennään. Suomussalmi-Tahdosta tekoihin.

Avainsanat: kainuunhallintokokeilu, budjettikuri, johtajialiikaa, sairausajanpalkkakustannukset, suoritusperuste, kuntienvaltionosuudet, suomussalmitahdostatekoihin, yhteistenvarojenväärinkäyttö