Satunnaiset kuvat

Kuusinki 28.6.2012

Uusimmat

Blogin arkisto

156 Vanhanajan aurinkoinen kesä

Maanantai 16.7.2018 klo 20:31 - yrjöpoeka

Elämme taivaallisen hyvää kesää. Lämpöä riittää ja vielä näyttäisi poutakelejä piisaavan. Itse nautin täysin siemauksin tilanteesta. Nuoruudesta asti jalkani ovat olleet arat kylmälle ja kostealle. Tämä korostui takavuosina kovien treenien jälkeen. Jalat todella tuntuivat jäätyvän ja niitä piti suojata paksuilla pitkillä villasukilla. Nyt olen saanut elää shortsi keliä ja antaa auringon valon hyväillä ihoani. Opin aikoinani työelämässä ja pitkillä lenkeillä, että ei pidä juoda liikaa. Energia on saatava ennen suoritusta. Tänään en hikoile juurikaan, mutta vaimoni valuu vettä kuin pesusientä puristaisi.

Luonnossa kaikki on toisin. Kasvimaa ja kukkaistutukset ovat ruskettumassa kuivuuden takia. Pihalintuni tiaiset, varpuset, rastaat ja pääskyset ovat oppineet, että pihalla on koiralle kaksi juottopistettä. Varpuset istuvat usein joukolla vesikupin reunalla ja kuikkivat vettä nokkaansa. Pääskysille olen laittanut matalan muovisen astian nurmikolle. Ne löytävät veden kimalluksen heti ja erityisesti ilta ja aamu ovat aikoja, jolloin vedelle on kysyntää. Viimeisestä sateesta on jo aikaa ja kaikki varastoimani vesi on pian huvennut. Nyt kaipaisin ravakkaa ukkoskuuroa runsaine sateineen, jotta sadevettä olisi taasen käytössä.

Kalastajalle helteestä on myös erittäin paljon haittaa. Erityisesti vapakalastajalle. Rantavedet ja virtaavat pikkupurot ja joet ovat todella lämmenneet. Kala ei juurikaan liiku liian lämpimässä vedessä. Etelä-Suomen useissa lohipitoisissa virtavesissä kalastus on kielletty liian lämpimän veden takia. Tänä päivänä iso osa kalastajista haluaa vain kokea kalastamisen nautintoa ja päästää saamansa kalan takaisin. Vesi on nyt niin lämmintä, että väsyneet kalat eivät selviä maitohapoistaan.

Pyydä ja päästä kalastajat vakuuttavat aina, etteivät kalat vahingoitu. Nyt hekin kertovat, että näissä olosuhteissa kalat eivät selviä. Tästä voimme vetää suorasukaisen johtopäätöksen, että kalojen selviäminen rasituksesta on kaikissa olosuhteissa uhanalainen. Nyt olisi sopiva aika pohtia sitä, onko pyydä ja päästä (CR) kalastus luonnonkutuisia arvokaloja sisältävissä vesissä kiellettävä. Minusta pitäisi, koska erityisesti luonnonkutuinen taimen on erittäin uhanalainen kaikkialla. Siksi olisin halukas sanomaan, että tämä kalastusmuoto pitäisi sallia vain istutusvesissä eri kalastuspuistoissa. Vaihtoehtona voitaisiin erikseen kieltää kalastusmuoto jokivesistöissä, joissa esiintyy uhanalaisia luonnonkutuisia lohikala kantoja.

Tätä päivää on hallinnut Helsinki 2018 tapahtuma. Trump ja Putin ovat saaneet keskustella ilman ylimääräisiä silmiä ja korvia. Niimpä he tulivat ulos kuin hyvät vellokset naureskellen jutuilleen. Itselleni jäi tiedoitustilaisuudesta kuva, että molemmat vakuuttelivat Trumpin tulleen valituksi ilman venäläisten väliintuloa. Se vaikutelma vahvistui ja kun vielä vakuudeksi Trump suomi omaa maataan ja sen edellistä presidenttiä. Se on hänen tapansa, mutta niinsanotun huippukokouksen jälkipuheina todella outo.

Maailma on kuitenkin ja erityisesti USA sellainen, että oikeus voittaa lopulta. Trump tietää tämän erittäin hyvin ja yrittää sitä ennen tehdä itseään hyväntekijän, jota ei kukaan uskalla erottaa. Kauppasotaa rakentaessaan hänelle kasvaa kotimaassaan se pahin uhka. Kauppasodan uhreina ovat aina tavalliset työntekijät. Kannatus muuttuu helposti vihaksi.

Silloin piilo- ja turvapaikaksi ei riitä enää presidentin virka.

Avainsanat: vanhanajankesä, kuihtuvatkasvimaat, ukkoskuurot, luonnonkutuisettaimenkannat, pyydäjapäästäkalastus, helsinki2018

127 Ihmisen onni

Sunnuntai 3.6.2018 klo 13:23 - yrjöpoeka

Olen joskus tuskaillut itselläni olevan vaivan takia. Vaiva ei kuulosta kummoiselta, sen nimi on levottomat jalat. Jostakin syystä tämä kevät on ollut pitkästä aikaa vaikea. Viimeisen viikon aikana olen useimpina aamuöinä herännyt jo 1-2 aikoihin. Koska ne ovat kerran levottomat, olen laittanut kalastusvehkeet päälleni ja siirtynyt lähivesille jigi-kalastuksen pariin.

Näin tein tänäkin aamuna. Aamuyö oli oikein lämmin, lämpötilla kävi alimmillaan vain +8 asteessa. Tuulta ei ollut ja kalastajan kannalta tämä oli hyvä. Itikat olivat samaa mieltä ja kävivät hanakasti kiinni. On hyvä olla osa luontoa ja antaa niille pienemmille edes jotakin, pienen tilkkasen verta. Näin tuumiskelin ja huiskin välillä pahimpia silmäkulmistani pois.

Kalat olivat tänä aamuna todella äkäisiä ja erityisesti suuret hauet. Kudun jälkeen ne ovat äkäisiä ja ottavat melkein kaikkeen. Koska olen näin keväällä saanut jo kylläkseni hauen mausta, päästelin ne kaikki vapauteen. Eräs kohtalaisen kokoinen hauki +2 kiloa, oli saanut kylkiinsä todella rajut raatelujäljet vielä suuremmalta hauelta. Virkeän oloinen kala sai myös vapauden. Jos haavat vaivaavat, kyllä suuremmat hauet sen löytävät ja popsivat makoisiin suihinsa.

IMG_20180603_075449.jpg
Raadeltu hauki rantavedessä

Kaikkein kummallisin saalis oli pieni made, ehkä 300 grammaa. En ole koskaan saanut kesäkalastusvälineillä madetta ja siitä oli pakko ottaa kuva. Kuvasta ei tullut kummoista ja toista en saanut, koska pyristellessään made molskahti veteen.

IMG_20180603_051722.jpg
Jigillä saatu made.

Muutaman pienen kuhan ja tormakan hauen jälkeen jysähti. Ensimmäiset potallukset pinnassa kertoivat sen olevan lohensukua. Tovin väsyteltyäni sain haavittua kauniin taimenen. Mittaa sillä oli 53 senttiä ja painoa ehkä puolitoista kiloa. Kala oli niinsanottu talvikko, Todella laihassa kunnossa ja sen pää oli suhteettoman suuren näköinen. Kala oli rasvaevällinen, eli kala oli luonnonkantaa ja mittaamattoman arvokas.

IMG_20180603_070145.jpg
53 cm rasvaevällinen talvikko taimen

Istuessani veden äärellä mietin näitä levottomia jalkojani. Ne ovat kyllä todellinen vaiva, mutta juuri tänä aamuna olin niitten ansiosta saanut kokea unohtumattomia elämyksiä. Korvani olivat saaneet kuulla luonnon konserttia. Joutsenten keväistä toitottelua. Kurkien lennossa päästelemiä kaikuvia huutoja. Lokkien ja tiirojen ääntä vesistön yllä. Kaiken peittävänä konserttina oli sitten pienempien lintujen tauoton konsertti. Käen kukunta sekoittui välillä muiden äänten alle.

En saanut sitä mitä hain, eli ahvenia. Niitten kudusta on niin vähän aikaa, etteivät ne ole vielä tankkauskunnossa. Kuhaa oli muutama, mutta liian pieniä ruokapöytään tuotaviksi. Vapautin kaikki kalat ja en ollut yhtään huolissani. Näissä vesissä on vielä tulevaisuudessa monelle muullekkin samanlaisia elämyksiä otettavissa.

Viimeisen teekupillisen jälkeen totesin, että vaivastani olin saanut tänään pelkkä hyötyä. Kokemuksia muisteltavaksi ja lisää oppia. Kalastaja ei ole koskaan valmis.

Onneksi jalkani olivat minua viisaammat ja valmiimmat kuljettamalla elämysten aamuun.

IMG_20180603_055737.jpg
Suomen suvi  <3

Avainsanat: ihmisenonni, levottomatjalat, lintujenkevätkonsertti, rasvaevällinentaimen, talvikko

144 Kuningas Taimen 2017

Maanantai 10.7.2017 klo 15:00 - yrjöpoeka

Vuotuinen kalakisa Kuusamon Kuusinkijoella on jälleen käyty. Tämänvuotinen kisa käytiin todella poikkeavissa olosuhteissa. Joki oli niin täynnä vettä, etten muista koskaan sen olleen sellainen edes keväällä. Myöhäinen kevät toi tulvan montaviikkoa myöhässä. Sen kruunasi rankka vesisade paripäivää aiemmin. Olin itse käynyt edellisenä viikonloppuna joella ja nyt oli samoihin paikkoihin pääsy todella ongelmallista.

Kisa sujui entiseen malliin. Harjusten pyytäjät puhdistivat palkintopöydän. Tasa arvoa kuvastaa se, että useina vuosina nainen on se kalastajatar ja niin nytkin. Naisten sarjan ykkönen oli Tiina Voutilainen ja hän putsasi myös harjussarjan palkinnot. Harjussarjan tulokset, isoin kala laskettiin:

Tiina Voutilainen 612 g 2/Jonni Vyyryläinen 457g 3/jaettuna Janne Mustaniemi ja Jesse Kivelä 439 g.

Nuoret olivat sitten tehokkaina muukala sarjassa. Yhdessä Kuusinkijoen parhaista taimenpaikoista, Lohipyörteeltä Väisäsen veljekset saalistivat kaksi suurta haukea. Tuomas Väisänen 3220 g ja Aapo Väisänen 2788 g. Tuomaristo teki pikaisen päätöksen palkita pojat todella tehokkaasta taimenjoen puhdistamisesta kunnon palkinnoilla. Niitä oli jaettavana runsaasti, koska taimensarja jäi kokonaan ilman saalista.

Palkintojen jaon kruunasi arvonta kaikkien kisaajien kesken ja sen palkintoina olivat Taimensarjan hyvät ensipalkinnot. Siinä arvonnassa onni suosi nuorta Pyry Vartiovaaraa. Hän pokkasi Visionin lohiluokan perhokelan itselleen ja kun itse toimin kuuluttajana, oli ilo nähdä millainen vaikutus nuorukaiseen palkinnolla oli. Tämän tunnusti myös hänen isänsä huokaisten samalla sen tulevan nyt kalliiksi hänelle. Nyt on ostettava sopiva vapa ja siihen siimat.

Tuomariston yksimielisellä päätöksellä huomioitiin kaikki nuorten sarjojen osanottajat. Kuuluttajana näin todella onnellisia kasvoja. Nuoret saivat muiden kalastajien edessä itselleen tuotteita, joita he varmasti tulevat myös käyttämään. Tulevaisuuden kisaajien varmistamiseksi tämä oli aivan oikeanlainen liike.

Itse olisin sitä mieltä, että tulevissa kisoissa on oltava sellaiset säännöt taimensarjassa, että mitallisen kalan saaja, saa sen myös ottaa itselleen. Nyt taimensarjassa suojellaan taimenta ja se pitää vapauttaa takaisin. Kisaan osallistuu ottamalla kalasta kuvan mittanauhan vieressä. Väitän ettei se ole aivan ongelmatonta. Kalan retuuttaminen penkalle kuvausta varten ei ole kalansuojelua. Tuskin kenelläkään kalastajalla on mukanaan sellaista mittapussia, johon kala uitetaan ja mitataan. Nykysäännöllä puhelimet uivat joessa, koska kalastajalla on vain kaksi vapisevaa kättä.

Taimensarjan säännöt on palautettava entiselleen. Mitallinen kala suolistettuna ja kidukset paikoillaan on kilpailukala, tai sitten vain veret laskettuna. Se on mielestäni parastapa kalan säilymisen kannalta. Nykyinen sääntö on niin vaikea valvoa, ettei sitä voi pitää hyvänä. Mikäli olet yksin, et taatusti saa sitä kuvattua mittanauhan vieressä, ellei sinulla ole kuvauskamera jatkuvasti päällä. Tämä menee niin vaikeaksi, että malli on lopetettava ja palattava entiseen sääntöön.

Lisäksi kilapailukala ei saa kuulua vuosittaiseen kiintiöön. Mikäli olet saanut kalan aiemmin keväällä, sinulla ei ole mahdollisuutta. Kaiken lisäksi yhdenkalan sääntöä ei valvo kukaan. Joella asutaan jatkuvasti pysyvissä leireissä. Taidan olla itse ainoa kalastaja joka on saanut tänä kesänä mitallisen kalan? Siihen en millään usko, koska kävin sitä varten joella yhden ainoan kerran. Parhaat ovat olleet joella jopa kymmeniä päiviä. En usko heidän muuttuneen täysin saamattomiksi kalastajiksi.

Tässäkin kohden olen sitä mieltä, ettei nykysäännöllä ole mitään väliä. Sitä ei pystytä valvomaan mitenkään. Vain niitä voidaan valvoa, jotka ovat julkisesti tunnustaneet saaneensa kalan. Nykyinen käytäntö on mielestäni täydellinen irvikuva ja se ei tuota Kuusinkijoelle minkäänlaista kunniaa. Mikäli sääntö pidetään voimassa, on kalastusvastaavien (omistajien) palkattava valvojia. Nykyisellä säännöllä pysyville leireille ei ole mitään sijaa. Tätä ei tietenkään pitäisi julkisesti kirjoittaa, koska se tuottaa pahaa verta.

Kalastajien itsensä on sanottava ääneen se mikä kaihertaa. Minä olen sen nyt tehnyt. Jään odottelemaan palautetta. Edellinen kirjoitukseni nostettiin Kuusamossa puhutaan facebook palstalle. Kukaan ei sitä ole kommentoinut. Facebookissa pyysin Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Tuomo Hänniseltä muutamia vastauksia. Kalastus on niin tunnepitoinen laji, ettei Hänninen ole siihen viitsinyt edes vastata. Tuskin tämäkään saa mitään aikaan. Korkeintaan nurkan takana murinointia.

Tulokset kisasta ovat virallisia ja niitä kommentoin sellaisina. Muutoin tämä kirjoitus sisältää vain omia mielipiteitäni.

Avainsanat: kuusinkijoki, kuusamo, kuningastaimenkalastuskisa2017, kuusinginleirintäalue, siilasmajankilta

140 Kotijokeni Kuusinki

Maanantai 3.7.2017 klo 12:25 - yrjöpoeka

Kuusinkijoki on ollut minulle melkein pyhiinvaelluspaikka jo vuosikymmeniä. Pikkuhiljaa vuosien kuluessa opin hiukkasen kalojen sielunelämästä ja Kuusingin Kuningas Taimen tarttui yhä useammin tarjoamaani perhoon. Valtava määrä on muistikuvia eri tapahtumista ja aika kultaa jo useita muistoja. Vuosikymmneten mittaan joen kalakanta on kuihtunut varjoksi entisestään. Syynä on tietysti kalastuspaine, joka oli 1990-luvulla ajoittain suunnaton. Tänään voi kalastaa joella, ilman että törmää yhteenkään toiseen kalastajaan. Se kertoo joen tilasta hyvin paljon.

Kalakantojen hoitoon ei ole enää satsattu vuosiin. Emokalojen pyynti on lopetettu ja kalankasvatuslaitos tyhjillään. Välillä tuntuu oikeasti siltä, ettei Kuusamon kaupunki oikeasti ymmärrä, kuinka arvokas taimenjoki Kuusinki on maailman mittakaavassa? Kuusinkijoen taimen ei nouse syönnökselle, vaan nousee jokeen kutemaan. Käyttäytyminen on täysin lohenkaltainen. Taimenkanta on niinsanottu reliktijäänne. Aikanaan Neuvostoliitto rakensi voimalaitoksia ja niin myös Venäjän puolella oleva suuri Pääjärvi eriytyi irti merestä.

Aikana ennen voimalaitosta meritaimen nousi Pääjärveen laskeviin jokiin kutemaan. Rakentamisen jälkeen meritaimenen kotijärveksi tuli Pääjärvi ja se on suvun syönnösalue nyt. Saimaan norpaa suojellaan kaikin tavoin sen relikti ominaisuuden takia. Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajoen kannat olisivat isonkin metelin arvoisia. Mutta ei näytä tämä asia kiinnostavan Kuusamon kaupungin johtoa, vaikka pitäjä kehuu runsaalla matkailutarjonnallaan. Rikkaat ulkomaiset turistit ovat nyt löytäneet pohjoisen. Siinä joukossa on valtavasti kalastaja potentiaalia valmiina kantamaan matkailu euroja pitäjään.

Tästä muistelustani huolimatta kävin nyt 5-vuoden tauon jälkeen oikeasti kalastamassa tällä kotijoellani. Lähdin vaimoni kanssa karavaani-reissulle viikonlopuksi. Illan aikana näimme muutaman ajoneuvon käyvän tienpäässä ja hetken aikaa joella. Koska ei kala ei nykinyt, he poistuivat. Grilliruokailun jälkeen nukutti jo niin makeasti, että oli aika nukkua hetki. Aaamuyöllä laitoin termospulloon kuumaateetä ja eväät. Olin jo iltasella laittanut perhovapani kuntoon ja valinnut siihen juuri edellisenä päivänä rakentamani perhon.

Joella ei ollut ketään. Ilma oli todella kylmä jokivarressa, mutta ei aivan laskenut nollarajaan. Otin ensimmäiseksi runsaasti kuvia tutusta joesta ja ympäristöstä. Sen päätteeksi kahlasin jokeen, joka oli todella kovassa tulvassa myöhäisen kevään takia. Noin kymmenen minuutin heittelyn jälkeen perhooni jysähti oikein kunnolla ja kala tarttui hyvin kiinni. Tuttuun tapaan taimen antoi kalastajalle kierroksia hyppiessään pitkin suvantoa. Väsyttelin kirkasta hopeanhohtoista kalaa parikymmentä minuuttia ja nostin sen pyrstöstä tarttumalla kuiville. Näin sen heti suureksi uroskalaksi ja painoksi puntari kertoi 4.6 kiloa.

Joen anti oli itselleni sellainen, että tiesin viikonlopun menevän yhdessä oloon vaimoni kanssa. Sunnuntai aamuna kävin kameran ja vavan kanssa vielä joella hakemassa muistikuvia. Niitä sain. Laitan oheen muutaman kuvan joesta ja kalasta. Kuvat kertovat kaikille, että tällainen kala ja sen joki ovat paremman kohtelun arvoisia.

IMGP4571-crop.JPG
Hieman ennen ottia otettu kuva
IMGP4555-crop.JPG
Se on siinä!

IMGP4554-crop.JPG

Avainsanat: kuusinkijoki, pääjärvi, reliktijäänne, saimaannorppa, kuusinginkuningastaimen

124 Luova tauko

Tiistai 4.10.2016 klo 17:03 - yrjöpoeka

Sain pikaisen kutsun hyvältä kalastuskaveriltani lähteä mukaan syksyisen lehti vetouistelu reissulle. Siksi blogini on lyhyellä tauolla. Aiheita kyllä näyttäisi löytyvän. Toivotaan, että tauko antaa parempia eväitä ilmaisuun. Palaan kirjoitusten pariin seuraavan viikonvaihteen aikana. Blogini aiheena on hyvin luultavasti vetouistelu.

Jarvilohi.JPG
Tästä on hyvä jatkaa!

Avainsanat: vetouistelu, Järvilehto, taimen

100 Kisat on kisailtu

Maanantai 2.8.2010 klo 21:30 - yrjöpoeka


Kuusamon upeissa maisemissa pidettiin viikonloppuna Kuusingin Kuningas Taimen jokikalastuskilpailut. Kilpailut olivat 15 peräkkäiset ja osanottajia oli 73. Huolimatta kohtuullisen kuivasta joesta, kiitos siitä kuuluu voimayhtiölle ja Myllykosken voimalalle. Veden lämpötila oli reilusti yli 20 ja kalat pysyivät tiukasti piilossa. Puolen yön pimeimpänä hetkenä kalat olivat aktiivisina ja niinpä minäkin sain kosketuksen isoon kalaan. Valitettavasti kysymyksessä oli hauki ja sen arvostus jokikalastajien keskuudessa on erittäin alhainen.. Saan kesäisin useita hauki kaloja joesta ja viimevuosina niiden määrä tuntuu lisääntyvän.
Heinä – elokuun vaihde on erittäin hyvä ajankohta kilpailulle, erityisesti lisääntyvän hämäryyden ansiosta. Kisan aikana sain todeta kalastajien sisäistäneen herrasmieskalastuksen säännöt. Tilaa oli kaikille joella ja suosituissa kalastuspaikoissa pääsi kohtuullisessa ajassa heittämään. Palkintojen jaossa oli väsyneitä kalastajia, mutta hurtti huumori pysyi pinnalla. Kisassa ei saatu yhtään taimenta rannalle ja punnitukseen, muutama irtipäässyt jäi harmittamaan niitä, jotka saivat tuntea taimenen ryntäilyn. Palkintojen jaossa haluttiin muistaa erityisesti nuorten sarjan osanottajia ja kaikki punnituspaikalle tulleet nuoret saivat palkinnon.
Saamani hauki on saanut kekseliäät kalakaverit kuittailemaan tekstiviesteillä ja sähköposti onj tuonut myös muistamisia. Maineeni taimenen pyytäjänä tuntuu olevan mennyttä ja saa nähdä tuodaanko minulle jokivarressa haukivieheitä ja – perhoja käytettäväksi. Kalamiehet ovat erittäin kekseliästä porukkaa, jokivarressa on aikaa miettiä sinisiä ajatuksia.
Kuusingin ja myös muiden Kuusamon suurjokien tilanne on todella huolestuttava. Kalamiehet ovat jo useita vuosia tuoneet huolestumisensa julkisuuteen, mutta vesialueen omistajat eivät juuri kuuntele ulkopuolisten ajatuksia kalavesien hoidosta. Nyt erityisesti Kuusingin tila alkaa olla pohjalukemissa ja joessa alkaa olla muita kalalajeja enemmistönä. Jokialueen poikastuotto ei pysty enää ylläpitämään taimenkantaa ja viimeiset kalat alkavat olla laarissa. Jokialueen kalastuspaine ei ole enää niin kova kuin oli 1990 luvulla. Kalalla on ottajia Venäjän puolen syönnösalueilla ja joen kuivuminen aina talvisin, tuhoaa lopunkin kudun. Suuret koskelo-poikueet syövät jokivarressa kuivuvasta joesta loput taimenen poikaset ja kalastajille jää vain upea jokivarren luonto ihailtavaksi.
Mielestäni nyt on aika rauhoittaa joki muutamaksi vuodeksi ja sinä aikana selvittää kaikki mahdollisuudet ainutlaatuisen kudulle nousevan taimenkannan pelastamiseksi. Kuusamon kunta ja vesialueen omistajat ovat pääroolissa jokien tulevaisuuden suhteen ja heidän tehtävänään on etsiä keinot rahoituksen suhteen. Kalakantojen pelastamiseksi on saatava mukaan myös naapurimaa Venäjä, siellä sijaitsevat taimenten syönnösalueet. Raha on aina ongelmana ja siksi on etsittävä keinoja rahoittaa tulevaisuus projekti EU:n avulla. Samalla on selvitettävä Myllykosken voimalan kohtalo, se tuhoaa säätelyllään lopullisesti Kuusinki joen.
Suomessa kohistaan monista pienistä ötököistä ja ihmiset sitovat itseään vaikka kettingillä puihin ja laitteisiin. Miksi ei tehdä kohua taimenen puolesta? Miksi ei iltapäivälehtien lööpit kerro suurin otsikoin, kuinka tärkeästä asiasta on kyse? Alueet liittyvät Venäjän puolella kansallispuistoon ja on myös Suomen etu säilyttää jälkipolville jotakin ainutlaatuista. Kuningas Taimen on sen arvoinen ja meidän lapsemme ovat sen arvoisia, että myös he voisivat kokea jokikalastuksen tenhon.

Avainsanat: perhokalastus, kuusinkijoki, kuusinginkuningastaimen, taimenonuhanalainen, myllykoskenvoimalaontuhottava, euprojekti, iltapäivälehtienlööpit, taimenonpelastettava

014 Vammaispalvelut puhuttavat

Tiistai 26.1.2010 klo 18:01 - yrjöpoeka

Maanantaiaamu valkeni hieman keveämmin pakkas lukemin -16 ja se tuntui heti sopivalta. Autokin lähti liikkeelle pehmeämmin ja renkaat tuntui pyöreiltä, eikä kantikkailta kuten useana aikaisempana aamuna oli ollut. Vein vaimoni aamupäivällä töihin ja ajelin itse omien juttujeni pariin Kajaaniin. Siellä oli tapaamisia ja tärkeimpänä tapaaminen sote asioiden tiimoilta, aiheina vammaispalvelua asiat ja kuljetus palvelut. Sote-palveluja on arvosteltu ankarasti viime vuoden puolella edellä mainituista asioista, osin syystä ja osin ilman omaa syytä. Kuljetuspalveluita olen itsekin arvostellut julkisesti ja nyt oli mahdollisuus käsitellä asioita silmästä silmään. Toivoakseni palvelut saadaan sujumaan asiakkaita tyydyttävällä tavalla ja poistettua kevään aikana. Osa ongelmista on kuitenkin riippuvaisia kuljetuspalveluiden tuottajista, eli käytännössä taksi kuskeista. Minkä takia kuljetuspalvelu asiakkaat saavat huonompaa palvelua kuin ns. oikeat maksavat asiakkaat? Töykeää kohtelua ja myöhästelyä sovituista tuloajoista, nämä kaksi asiaa ovat eniten korventaneet asiakkaita. Asiakkaista eniten ongelmia ovat kohdanneet ne ryhmät, joilla on ongelmia kommunikoinnin kanssa ja myös pyörätuoli asiakkaat. Palveluiden tuottajat eivät tältä osin saa kiitosta asiakkailta, ei myöskään maksajalta.  Kainuun maakunta ja sote-palvelut ovat saaneet syytökset tietysti niskaansa ja näiltä osin on saatava kuljetuspalveluiden tuottajat saman pöydän ääreen pohtimaan asioita myös asiakkaan ja maksajan näkökulmasta.

Vammaispalvelujen puolella tuli viime syksynä uusi laki voimaan henkilökohtaisesta avusta ja se puhuttaa, avustajien vähäisyys on yksi ongelma ja asutusten hajallaan olo erittäin suuri ongelma. Ongelmia aiheuttaa myös lain tulkinta siltä osin, kun aiemmin omaishoitajina toimineita ei haluta laintulkinnan nojalla henkilökohtaisiksi avustajiksi. Toivon että näiltä osin saamme yhteisen näkökulman tulkinnoille maakunnan osalta. Inhimillisyys on yksi näkökulma asiaan ja erittäin tärkeää on saada palvelusuunnitelmat ajan tasalle kaikilta asiakkailta. Palvelusuunnitelma jota jatkuvasti päivitetään, antaa kaikille oikean näkökulman asiaan ja helpottaa merkittävästi asioiden käsittelyä. Tapaamisen yhtenä osiona olivat myös erinäiset ongelmat Ylä-Kainuun alueella, näitten ongelmien osalta nähdään kuinka käy maaliskuun loppuun mennessä.

Tiivis parituntinen tapaaminen oli mielestäni oikein hyvä, vapaamuotoinen keskustelu antaa hyvät mahdollisuudet asioiden sujuvaan eteenpäin menemiseen. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri on leimannut näitä tapaamisia ja siitä on annettava tunnustusta Kainuun maakunnan sote-palveluiden johdolle.

Vuoden 2011 eduskuntavaalit puhuttavat ihmisiä entistä enemmän ja niiden tiimoilta on viime päivinä ollut runsaasti yhteyden ottoja. Useille olen joutunut toteamaan, että olisi syytä ottaa rauhallisesti ja odotella. Aivan selkeästi Kainuun osalta on hieman vaalikuumetta ilmassa, vaikka on tällaiset pakkaset.

Tänään olen saanut jatkaa mieluisinta harrastustani, eli hiihtämistä. Yöllä satanut uusi kevyt pakkaslumi, teki kelistä aika sitkeän. Koko suksen pohjalle voideltu vanha Mäntyrannan vihreä purkkivoide teki kelistä kuitenkin siedettävän. Auringon lämmittävä vaikutus tuntui tänään ensimmäisen kerran, hiihtäessäni varjosta suon reunalle johon aurinko jo paistoi, se todella lämmitti. Varjossa pakkasta kuitenkin oli edelleenkin kipakka -20 ja parta meni todella kuuraan ja jäähän. Palattuani hiihtämästä tuntui vielä olevan virtaa, joten hyppäsin takahuoneessa olevan polkupyörän kimppuun ja virta loppui hyvin pian.

Tänään ilmaan on päässyt hieman nokihiukkasia, lämmitin pirtin uunin ja nyt on myös sauna lämpiämässä. Saunotaan vaimon kanssa ja siihen päälle hyvää ruokaa. Tulee valmiiksi hyvä mieli.

Pulska neilikan kukintaan on nyt puoli vuotta ja se on tärkeä asia sen takia, että Kuusingin kuningastaimen on silloin syönnillään ja minä saan sitten syödä sitä.

Avainsanat: yhteistyö, vammaispalvelu, kuljetuspalvelu, henkilökohtainenavustaja, palvelusuunnitelma, eduskuntavaalit2011, mäntyrantavoide, pulskaneilikka, kuusinginkuningastaimen

127 Kalastusta ja pyöräilyä

Perjantai 24.7.2009 klo 18:59 - yrjöpoeka

Pidin lomaviikkoa ja olin suurimman osan ajastani Kuusinki joella. Ajelin sunnuntai-iltana 19.7 ja taimenet olivat liikkeellä koko viikon ajan. Sain tuntumaa kalaan heti 20 päivä aamuyöstä noin klo 02.

hpim3222.jpghpim3227.jpghpim3228.jpghpim3229.jpg

Ohessa kuvasarja joka kertoo olennaisen kalastajan onnenhetkistä. Pienen kameran kuvaus kapasiteetti ei riitä huippu tulokseen, mutta tunnelman välittyminen on se olennainen asia. Kuvasarjan ottajalle vielä kiitokset, näitä tunnelmia on mukava talven aikaan muistella.

Löysin Kuusamon pieniä ja mutkaisia tosi hyväpintaisia päällystettyjä sivuteitä. Niitä oli todella mukava rauhallisesti ajella. Rukajärven tiellä 80 rajoitus alueella takarenkaaseeni ajoi tänään lähes kiinni Pohjolan matkan bussi ja ohitti minut sitten todella hengenvaarallisesti. Näkyvyys oli huono ja hetken tuntui, että auto imee pyörän nurin. Ohituksen jälkeen sepeliä lenteli tien reunalta ja takaa katsoen toivoin, että kyydissä ei olisi ketään muita. Olen kyllä ihmetellyt sitä, että kun haluaa ajella rauhallista tahtia, tulee monelle autoilijalle oikein vimma ajaa mahdollisimman lähelle. Tämä ilmiö on näkynyt erityisesti valtatie vitosella.

Olen saanut olla muutaman päivän kokonaan ilman valtakunnan uutisia ja vaalirahoituksen uusimpia käänteitä en tunne. Ihmiselle on hyväksi olla välillä hiljaa omien ajatustensa kanssa. Kalastukseen keskittyessä jää joutava touhotus ja kiire pois. Kalastuksen ohessa tapaa aina uusia ihmisiä saman harrastuksen parissa. Osa on tuttuja jo useammalta kymmeneltä vuodelta ja kesällä löytyy hyviä kalastusjutun juuria menneiltä hyviltä vuosilta.

Tänään tulee Ilona ja Jyrki viikonlopuksi, siinä riittää ohjelmaa. On tulossa hyvä viikonloppu ja huomenna tehdään Kuusingin taimenesta hyvää ruokaa. Käydään Ilonan kanssa jäätelöautolla ja sitten herkutellaan.

Akkain viikolla satoi muuten todella paljon, tänään rauhoittui ja huomenna Jaakko heittää kylmän kiven veteen. Siitä ne kelit pääsee paranemaan, tulee hyviä ajokelejä.

Avainsanat: kuusinki, taimen, moottoripyöräily

119 Pääsin..

Perjantai 3.7.2009 klo 16:50 - yrjöpoeka

Sain luvan käydä joella ja kuinka ollakaan, Taimen, 3 kg, paukahti perhoon ja nostin sen kuiville. Taas saadaan hyvää kalasoppaa ja huomiseksi vaimoni aikoi laittaa uunikalaa.

Kyllä keli jäähtyi rajusti, aamuyöstä lämpötila oli nollan rajalla. Lähtiessäni puolenpäivän jälkeen Kuusingilla, lämpötila oli +7 ja villapaita oli tarpeen. Aivan normaali kesää jokivarressa ja siinä oli aamusella se hyvä puoli, että itikoita ei näkynyt yhtään.

Milloinkahan sitä pääsisi uudestaan käymään Kuusingilla? Pitänee jättää loma anomus heti vetämään ja kirjoittaa oikein virallinen anomus koneella.

taimen_3kg.jpg1.jpg

Avainsanat: taimen, kuusinki,