Satunnaiset kuvat

Tammikuu

Uusimmat

Blogin arkisto

261 On vain yksi totuus

Maanantai 3.12.2018 klo 14:49 - yrjöpoeka

Joillakin ihmisillä on oma totuutensa ja he haluaisivat muiden ihmisten uskovan samoin. Se on yleensä fanaattista uskoa ja siitä hyvänä esimerkkinä rokotevastainen kampanja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Uskonnossa on hyvin paljon esimerkkejä fanaattisuudessa. Tästä ovat esimerkkeinä joidenkin hurmosliikeiden joukkoitsemurhat Amerikan mantereella viime vuosisadalla.

Valtoiden johtajat ovat usein hurahtaneet sellaiseen uskoon, että sen seurauksena on aloitettu sota. Viimeksi toisessa maailmansodassa etsittiin uskoa kommunismista ja fasismista. Hitler ja Satalin olivat tässä kammottavia esimerkkejä. Hitler sai kannattajansa uskomaan juutalaisten salaliittoon. Lopuksi koko kansa uskoi tai pakotettiin uskomaan. Stalin oli uskossaan aivan samanlainen. Oma kansa sai sen ensin kokea. Molemmat tapattivat ensialkuun omaa väestöään ja sen jälkeen alkoi pullistelu ulospäin.

30.11.1939 alkoi talvisota. Kommunismin uskossaan oleva Stalin ei suvainnut sitä, että Suomi ainoana naapurina ei antanut heidän rauhanarmeijansa tulla vapaasti maahan. Niinpä hän aloitti sodan. Aivan ensimmäiseksi Stalin nimitti Otto Ville Kuusisen pakolaishallituksen johtajaksi. Hallitus joutui pakosta olemaan Neuvostoliitossa ja tarkoitus oli tulla rauhanarmeijan perässä Helsinkiin. Stalin ilmoitti heti alkuunsa, että hän neuvottelee rauhasta vain Kuusisen hallituksen kanssa. Sitä ennen Stalin aikoi murskata vastustajat Suomesta.

Tästä on suora aasinsilta nykypäivään. Stalin uhkaili silloin kaikkia naapureitaan ja kaikki muut alistuivat miehitykseen. Miehitysten seurauksena miehitettyjen valtioiden kansalaisia kuskattiin Siperiaan leireille ja sinne heitä katosi suurin joukoin pysyvästi. Vain piskuinen Suomi änkyröi. Länsivaltojen käyttäytyminen oli silloin aivan samakaltaista kuin nytkin. Paljon puhetta ja hyviä aikomuksia. Siksi Stalin sai käydä sotaa aivan rauhassa. Mitenkä se liittyy tähän päivään?

Putin on ilmoittanut nyt länsimaille, että sota Ukrainassa jatkuu siihen asti, että nykyinen hallitus vaihtuu hänen mieleisekseen. Täsmälleen samoin toimi Stalin. Eipä ole ollenkaan ihme, että Venäjällä ovat voimistuneet äänet Stalinin kunnian palauttamisesta. Putin haluaisi olla olla yhtä hyvä diktaattori. Länsimaat ovat yhtä hampaattomia kuin olivat silloin. Mikäli haluttaisiin vaikuttaa Putinin käyttäytymiseen länsimaiden tuli puheiden sijasta siirtää sotakalustoa Ukrainan kansan avuksi. Haittaa ei tekisi myöskään aseellisten joukkojen suuri siirtely Ukrainaan.

Aikoinaan Neuvostoliitto ja nyt Venäjä kunnioittavat vain voimaa ja suoria tekoja. Varmasti kuuluisi tovin aikaa Putinin pulina, mutta raaka arkirealismi pakottaisi hänet hyvin pian ruotuun. Putin tietää hyvin sen, että sodan eskaloituminen länsimaiden kanssa olisi hänen tuhonsa. Olipa hän kuinka tahansa ydinasevaltion johtaja, ei häntä päästettäisi Venäjällä napin painajaksi. Venäläiset sotavoimat hyvin tietävät länsiteknologian voiman, eivätkä halua yhteenottoa.

Juuri talvisodan alkamisen vuosipäivänä piti kuulla Putinin suusta samoja sanoja, jolla oikeutettiin talvisota. Eri johtajat ja eri nimi samalla itäisellä valtiolla.

Sisältä aivan samaa paskaa.

Avainsanat: fanaattisuus, josefstalin, vladimirputin, talvisota, ukrainansota, terijoenhallitus

185 THE RUTHLESS RAJA 2018

Maanantai 25.9.2017 klo 14:51 - yrjöpoeka

Hiihtotapahtuma kulkee nyt uudella reitillä. Ensimmäiset 20-kilometriä hiihdetään Hossan kansallispuistossa. Siitä hiihtoreitti sukeltaa kohti itärajaa ja saapuu rajavyöhykkeen reunalle Suomussalmen kunnan koilliskulmalla. Hiihtoreitti kulkee sen jälkeen reilut 110 kilometriä rajavyöhykkeen reunassa Puraksen korkeudelle asti. Siitä reitti siirtyy länttä kohden. Seuraava etappipiste on Raatteen talvisotamuseo. Reitti jatkuu siitä kohti määränpäätä Suomussalmen kunnan keskustaajamaa, päättyen Hotelli Kiannon-Kuohuihin. Hiihtoreitti kulkee suurimmilta osiltaan metsähallituksen omistamien maiden kautta. Metsähallitus on suurin maanomistaja Suomussalmella.

Hiihtoreitin muutos tuli hiihtäjien antaman palautteen pohjalta. Toivomme sen vastaavan useimpien toiveisiin. Hiihtoreitti kulkee useiden historiallisten kohteiden kautta. Hossan kansallispuisto on niistä ensimmäinen. Puisto perustettiin Suomi100-vuoden kunniaksi valtioneuvoston päätöksellä. Hossan alue on kuitenkin historialtaan tuhansien vuosien ikäinen. Siitä kertovat alueelta löytyneet kalliomaalaukset. Alueen yritykset kasvavat nyt voimakkaasti kävijämäärien kasvun kautta. Hossa on kokemisen arvoinen kaikkina vuodenaikoina. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Nämä voi matkailija vielä kokea täällä Suomussalmella.

Yli 110 kilometrin matkalla reitti kulkee Euroopan vanhimman paikallaan pysyneen rajan läheisyydessä. Täyssinänrauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän kesken 1595. Tämän rauhan merkkinä on Sarvikivi Suomussalmen koilliskulmalla. Kohdalla mistä reitti siirtyy seuraamaan rajavyöhykettä. Raja kulkee pitkin vedenjakajaa. Suomen puolelta vedet virtaavat Pohjanlahteen ja Venäjän puolella Vienamereen. Rajavartiosto on useina vuosina järjestänyt matkailijoille mahdollisuuden vierailla Sarvikivellä. 1900-luvulla olleista sodista huolimatta raja on säilynyt tällä erämaa alueella paikallaan. Rajavartiostolla on ollut viime vuosisadalla suuri merkitys koko itärajan osalta. Se on ollut ainoa viranomainen alueella ja on sitä myös tänään.

Sodan muistoja alueella on runsaasti. Talvisodan aikana silloinen Neuvostoliitto lähetti Lehtovaaran kohdalta kokonaisen divisioonan ja samoin Raatteen kohdalta. Sotien historiaa ja muistomerkkejä on runsaasti Suomussalmen itäosilla. Raatteen talvisotamuseo on koonnut talvisodan muistoja yhteen paikkaan ja museo on kokemisen ja näkemisen arvoinen paikka. Sota ei ollut vain sotilaiden kohtaamista. Suomussalmen itäosien siviiliväestö koki kovia sotien aikana. Talvisodassa väkeä vietiin Kintismän vankileirille Uhtuaan. Aikuiset miehet ammuttiin ja muut saivat kokea nälkäkuuriin. Ihmisiä kuoli aliravitsemukseen. Jatkosodassa Neuvostoliiton partisaanit hyökkäilivät siviilien asuttamiin taloihin tappaen ja raiskaten. Kukaan ei ollut turvassa. Naiset ja lapset ja vanhukset surmattiin.

Hiihtoreitti siirtyy Lehtovaaran jälkeen Martinselkosen luonnonsuojelualueelle yli 20-kilometrin matkan. Luonnonsuojelualue on perustettu 1992. Silloin ympäristöministerinä toimi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen. Hän oli itse mukana avajaisissa ja hänen mukaansa on nimetty eräs lampi puiston sydämessä. Matkailija saa lisää tietoa alueesta Lehtovaarassa Arolan maatila- ja erälomat yrityksestä. Toinen on Martinselkosen Eräkeskus joka sijaitsee alueen eteläpuolella. Hiihtoreitti kulkee näiden yritysten kautta.

Raatten jälkeen hiihtoreitti kulkee noin 24 kilometrin matkan Saapuen Suomussalmen kuntakeskukseen. Suomussalmi oli edelläkävijä itsenäistymisen alkuaikoina. Kunnan väestö kokoontui kirkonmäelle 7.4.1917 ja lähetti Helsinkiin lähetystön viemään itysenäisyysjulistusta. Hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen vasta 6.12.1917. Suomen enimmäinen presidentti K.J.Ståhlberg on Suomussalmelta. Suomussalmen kuntakeskus on ainoa Suomessa, joka on perustettu valtioneuvoston päätöksellä. Talvisodan jälkeen hallituksen päätöksellä kuntakeskus siirrettiin vesistölinjan länsipuolelle. Kuntakeskuksen nimenä oli Ämmänsaari ja se muutettiin Suomussalmeksi värikkäiden vaiheiden kautta. Vanha kuntakeskus rakennettiin uudelleen, mutta hallinto siirtyi heti. Vuosien kuluessa väestö siirtyi syrjäseuduilta uuteen kuntakeskuskukseen. Suomussalmi oli suurimmillaan 1970-luvun puolella vajaalla 16000 asukkaalla. Maaltamuutto ja väestön ikääntyminen näkyvät täällä. Nyt väestöä on jäljellä noin 8000 asukasta. Suomussalmen kunta täyttää 150-vuotta 2017 lokakuussa. Esihistoria kertoo täällä asutun noin 10000 vuotta sitten. Historian aikana alue on kokenut kovia. Väestö on hävitetty välillä aivan yhdettömiin, mutta aina tänne on palattu ja muutettu. Näin tapahtunee jatkossakin.

Ensimmäinen lähtöpiste on Hossan luontokeskus. Sieltä lähtevät 160 kilometrin hiihtäjät ja myös fatbike-pyöräilijät. Pyöräilijöiden lyhin reitti on kulkee kansallispuistossa ja pisin etappi päättyy Martinselkosen Eräkeskukseen. Sieltä lähtevät seuraavat hiihtäjät kohden Kiannon Kuohuja. Viimeinen ja lyhyin hiihtoreitti lähtee Raatteen Portista. Maali sijaitsee Kiannon-Kuohujen kohdalla.

Jokainen osallistuja varustetaan gps-paikantimella. Maalissa ja myös muissa paikoissa on yleisöllä mahdollisuus seurata näytöltä, missä hiihtäjät/pyöräilijät milloinkin ovat. Yleisö toivotetaan tervetulleiksi kaikille välietapeille. Yrittäjiltä saa pientä maksua vastaan ruokaa ja juomia. Alueen yrittäjät ovat mukana tekemässä The Ruthless Rajasta elämystä alkutalveen. Mukana on Suomussalmen Rasti ja sen hiihtojaosto järjestäjänä. Talkootyötä ja kaikkein tärkeintä työtä tekevät Hossan kelkkailijat ry. Myös Suomussalmen kunnan liikuntatoimi on aktiivisesti mukana järjestelyissä ja latu-urien kunnostuksessa.

The Ruthless Raja ei ole kilpailu. Jokainen kilpailee vain itseään vastaan. Tiedämme kuitenkin sen, että useat hiihtäjät hakevat myös vauhtia. Se ei ole kiellettyä. Toivomme kaikkien reitille lähteneiden saavan sen, mitä ovat hakemassa. Ankaran koettelemuksen kaikille niille, jotka valitsevat pisimmän matkan. Hiljaisen selkosen, joka äärettömyydessään puhuttelee. Unohtumattoman kokemuksen itärajan läheisyydessä. Hiihdon Hossan kansallispuiston sydämessä, ikivanhojen metsien keskellä Hossassa ja Martinselkosessa. Reitti tarjoaa ajateltavaa koko matkan osalta. Historia ja menneisyys kulkevat hiihtäjien ajatuksissa ja paikat soljuvat ohitse matkan edistyessä.

The Ruthless Raja. Elämys vailla vertaa.

Avainsanat: theruthlessraja2018, suomi100kansallispuistohossa, täyssinänrauhanrajanmerkkisarvikivi, talvisotasuomussalmella, partisaanientuhotyötsuomussalmella, itsenäisensuomenensimmäinenpresidenttikjståhlberg

124 Vintagea ja nuoruutta etsimässä II

Keskiviikko 7.6.2017 klo 14:16 - yrjöpoeka

Suomussalmen kunta on perustettu 12.10.1867. Kunnan keskuspaikaksi muodostui kirkonkylän alue, johon kunnan kaikki toiminnot oli keskitetty sotavuoteen 1939 -40. Tiestöt olivat silloin harvassa ja silloisen puna-armeijan joukkojen päästyä Suomen tieverkostolle, se työntyi välittömästi tietä myöten kunnan keskuspaikkaan. Suomalaisten oli peräännyttävä, mutta sotilaat polttivat kaikki talot, ettei vihollinen saa niistä mitään hyötyä.

Vastarinnan sitkistyessä suomalaiset sotilaat saivat uskoa itseensä ja he saivat torjuttua ylivoimaisen vihollisen. Kunnan väkiluku oli ennen sotaa noin 10000. Vihollisen sotajoukkoja oli enimmillään kunnan alueella yli 30000 sotilasta. Tammikuussa 1940 myös suomalaisten voima vahvistui ja voidaan arvioida, että kunnan alueella oli suoranainen exodus 50 – 60000 ihmistä. Sotien jälkeen väkiluku kävi 1960 luvun lopulla noin 16000 asukkaassa. Nyt väkeä on enään hippusen yli 8000, eli väkiluku on puolittunut.

Sotien jälkeen alkoi jälleenrakennus ja kirkonkylän asuttaminen ja rakentaminen uudelleen. Valtioneuvoston päätöksellä Suomussalmen kuntakeskus päätettiin siirtää järven länsirannalle Emäjoki suun Ämmänsaari nimiselle saarelle. Sitä perusteltiin silloin paremmilla mahdollisuuksilla puolustaa kuntakeskusta. Uusi kuntakeskus kasvoi hyvin nopeasti suuremmaksi kuin vanha kirkonkylä ja se oli alkusysäys jatkuville kärhämille. Vanhan kirkonkylän asujamisto katsoi, ettei heitä kuunnella. Väestön rajun vähenemisen seurauksena ensimmäisenä kärsi kirkonkylän alue tyhjenevistä asunnoista ja perään myös rapistuvasta kouluverkosta.

Itselleni oli yllätys lukea Vintage Suomussalmi palstalta, että myös sotien jälkeen syntyneet ikäpolvet katsovat heitä kunnan toimesta syrjittävän. Keskusteluja seuratessa olo on epätodellinen. Koska olen pitkään toiminut kunnallisissa luottamustoimissa, tiedän myös mitä päätösten taustoilla on. Koskaan en ole päätöstilanteissa törmännyt sellaiseen asetelmaan, että Ämmänsaari ja kirkonkylä olisivat jotenkin vastakkain. Kunnan väestö on pikkuhiljaa muuttanut kuntakeskuskeen ja syrjäkylillä asuvat enää vanhukset.

Väestön muutto on sanellut kaikki ratkaisut, erityisesti kouluverkkoa ja palveluja koskevat päätökset. Vanhojen koulukiinteistöjen tilanne on kieltämättä surkea, mutta muutolle ja väestön vähenemiselle ei edes poliittisesti valittu valtuusto voi mitään. Samaan aikaan kaikki muukin koulutus on siirtynyt entistä kauemmas ja harvempiin yksiköihin. Kaiken on sanellut muutto ja syntyvyyden lasku. Työttömyydellä on myös ollut suuri rooli 1980-luvun lopulta lähtien. Suomussalmen työttömyys on Kainuun maakunnan suurinta.

Olisko Suomussalmi Vintage-ryhmän suunnattava mielenkiinto vanhoista kuvista näiden väestöön liittyvien asioiden syvälliseen tutkimiseen. Itse olen kokenut, että Kainuun historia kirjasarjan lukemisella pääsee hyvään alkuun. Tietoa on paljon erityisesti sosiaalisessa verkossa. Oma kansalaisopisto voi myös antaa erinomaisen katsauksen asiantuntijoiden avulla Suomussalmelaiseen päätöksenteon kulttuuriin.

Olen tietysti hieman jäävi puhumaan noin 30-luottamusvuoden jälkeen, mutta kuntamme päätöksenteko kulttuuri on kilpailukykyinen minkä tahansa muun kunnan luottamustoimen kanssa. Jokatapauksessa se on Kainuun paras.

Vintage soikoon. Asun nyt itse vanhalla kirkonkylällä.

Avainsanat: talvisotasuomussalmella, kuntakeskuksensiirto, suuretikäluokat, maaltamuutto, syntyvyydenlasku, pitkäaikaistyöttömyyssuomussalmella

003 Pakkaspäivää

Tiistai 6.1.2015 klo 20:13 - yrjöpoeka

Kipakassa -27 pakkasessa oli tänään hyvä selventää omia ajatuksiaan, lumikenkäilemällä talvisessa maastossa. Maasto oli sitä samaa, missä Suomen sotilaat talvisodassa ajoivat takaa luvattomia maahantulijoita. Samana päivänä 6.1.1940 Raatteentiellä alkoi loppunäytös sinne tulvineille maahanmuuttajille. Armottomassa pakkasessa Suomen sotilaat jaksoivat uurastaa yötäpäivää todella vähillä unilla. Maisema missä kuljin sai ajatukset menneeseen. Historia on näissä maisemissa hyvin vahvasti läsnä.

Suomussalmen väkiluku 1939 oli reilusti alle 10000. Joulukuussa aivan yllättäen, kuntaan oli tullut maahanmuuttajia reilut 20000 lisää. Silloin kuntamme väkiluku oli rikkaimmillaan. Valitettavasti he kaikki olivat tulleet ilman passia ja viisumia maahan ja sitä varten heidät häädettiin maasta pois. Liiallinen väestönlisäys ja hallitsemattomasti käyttäytyvä joukko tuhosi kuntakeskuksen ja hyvin paljon muuta. Suomalaiset sotilaat taistelivat silloin osin omissa vaatetuksissa.  Armottomassa pakkasessa. Puhuttiin malli Cajanderista, silloin oli säästetty armeijan varustamisesta.

Pakkasessa kulkiessani menneet ajat tulivat vahvasti sota-ajan maisemissa mieleen. Viime aikoina on huomattu taas kerran, että oman maan puolustamiseksi tarvitaan aina vahvat omat puolustusvoimat. Levottomassa maailmassa on itse huolehdittava tarvittavasta materiaalista. Samalla on huolehdittava myös siitä, ettei koskaan saa enää tulla tilannetta, jossa taistelemme yksin. Suomi ilmoittaa kuuluvansa länteen ja sen mukaisesti on etsittävä oma viiteryhmä.

Metsässä oli todella hyvä kulkea, koska viimeinen suojasää kasteli lumen ja nyt pakkanen oli kovettanut lumen. Sopiva määrä kuivaa pakkaslunta pehmensi kulkua. Omat ajatukset saivat kulkea häiriintymättä. Suomalainen metsä toimii erinomaisena terapiahuoneena. Erityisen hyvin se toimii, kun saa olla yksin. Pakkanen paukahteli mukavasti puissa. Ainoat äänet tulivat puista ja lumesta.

Tammikuu on itselle luonnossa kulkemista ja kunnon kohottamista kevättä varten. Kokousten alkaminen vaatii parempaa istuntokuntoa. Politiikan teko jatkuu. Tästä alkavat härkäviikot. Viikkoja ei katkaise arkipyhät ennen pääsiäistä.

On ihmisen kunnon aika.

Avainsanat: 6.1.1940raatteentaistelut, talvisota, hallitsematonmaahanmuutto, metsäterapiahuoneena

053 Turvallisuus tänään ja huomenna

Torstai 16.10.2014 klo 14:43 - yrjöpoeka

Tämän otsikon mukainen aihe oli viime viikonlopun aikana esillä Raatteen Portissa. Perussuomalaisten Kainuun-piirin varapuheenjohtajana sain tehtäväkseni järjestää ko.paikalla luentotilaisuuden aiheesta. Luennoitsijoina toimi Kainuun Prikaatin edustaja evl. Vesa Värjyvirta ja Kainuun Rajavartioston edustaja maj. Janne Liikavainio.

Tilaisuuteen osallistui piirin jäseniä kaikkialta kainuusta. Aluksi tutustuimme uusittuun näyttelyyn oppaan johdolla. Joukostamme suurin osa kävi paikalla ensimmäistä kertaa. Museon ja sen ympäristön karu kuva sodasta mykisti useita. Museo on muistomerkkinä kymmenien tuhansien nuorten miesten kuolemasta suurvallan laajenemispyrkimysten takia. Raatteen talvisotamuseo osoittaa kaikille kävijöille sodan mielettömyyden. Samalla se kertoo kuinka itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.

Järjestäessäni tilaisuutta pohdin useita päiviä noita otsikon sanoja. Pikkuhiljaa turvallisuus avautui minulle kokonaan uudessa valossa. Sanojen todella suurta merkitystä emme valitettavasti useinkaan huomaa arjessamme. Ne ovat niin itsestäänselvyyksiä, että ne hukkuvat arkipäivän kiireeseen. Siksi kävin alustuksessani käsitettä läpi esimerkkien valossa.

Mitä olisi arki ilman hyvää parisuhdetta, lapsia ja perheyhteisöä? Ne luovat onnellisuutta ja turvallisuutta. Hyvä ja toimiva sosiaalinen verkosto ja asuinympäristö tuovat turvaa kaikille siinä toimiville. Turvallisuutta tuo myös toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon verkosto.

Ilman tietoliikenneverkkoa kokisimme turvattomuutta. Toimiva vesihuolto ja jätteiden käsittely on perusturvallisuutta. Suomessa on kansankirkko joka tuo turvallisuutta, vaikkemme huomaa sitä ennekuin kriisien yhteydessä. Palo- ja pelastustoimi on arjessa näkymätön, tarvittaessa me turvaudumme sen ammattitaitoon ja turvaan. Poliisin häviämisen lähiseuduiltamme koemme turvattomuutta lisäävänä ja haluamme lisätä sen näkyvyyttä. Koemme Rajavartiolaitoksen tuovan meille kansallista turvallisuutta, samoin kuten puolustusvoimatkin. Parhaiten yksilön ja joukon turvallisuutta lisää tieto ja tietoisuus omasta ympäristöstämme.

Työstä saatava elanto lisää omaa ja perheen riippumattomuutta ja elämä koetaan työn ansiosta merkityksellisenä. Jokaisella meistä on paljon sellaisia harrastuksia ja toimintoja, jotka lisäävät hyvänolon tunnetta ja turvallisuutta. Kaikki se minkä teemme yhdessä muiden ihmisten kanssa, kuten talkoot, yhdistystoiminnat, juhlat ja erilaiset kilpailut, kaikki ne tuovat yhteisöllistä turvallisuutta. Yhteisölliset kokemukset lisäävät yhteisöllistä ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta. Yhdessä kokien, kuunnellen ja keskustellen.

Jokainen meistä voi tutkailla omaa elinpiiriään ja miettiä, mitkä seikat omassa arjessa lisäävät turvallisuuden tunnetta. On hyvä arvioida millasena koimme turvallisuuden nuorempina, mitä se on nyt ja miten näemme huomisen.

Raatteen Portin tilaisuuden jälkeen olen saanut osanottajilta palautetta joissa annetaan kehuja meidän ulkoisille turvallisuusjärjestöille, Rajavartiolaitokselle ja Puolustusvoimille. Erityisesti mukana olleet naiset kokivat tilaisuuden silmiä avaavana. Usea mukanaolija ymmärsi vasta nyt, kuinka rajun murroksen keskellä nämä laitokset ovat olleet viimeisten 20-vuoden aikana. Yhteinen kokemus oli, että laitokset ovat eläneet ajassa. Suomen ja Venäjän raja on juuri nyt maailman turvallisin.

Sanotaan lähiympäristössämme vastaantulijoille huomenta ja näkemiin ja antakaa sen näkyä kasvoillamme. Hymy tuo turvallisuutta! Minulle, sinulle ja yhteisölle!

Avainsanat: raatteenportti, talvisotamuseo, itsenäisyydenasia

031 Norsu kävi Raatteenportissa

Maanantai 28.4.2014 klo 15:51 - yrjöpoeka

Viime perjantaina vietettiin uudistetun ja remontoidun Raatteen Portin avajaisia. Paikalla oli runsaasti juhlapukuista väkeä ja puheita pidettiin. Juhlapuheen piti emeritus maaherra Eino Siuruainen ja puhe oli historiapohjainen ja hyvä. Olen aina nauttinut Siuruaisen puheista, ne on aina tehty historioitsijan ammattitaidolla. Joka kerran olen saanut kuulla myös jotakin uutta. Uutta oli Siuruaisen puheessa nyt se, kuinka hän joutui mielenliikutuksen valtaan kuvaillessaan nuoruuden parhaissa voimissaan menehtyneitä sotilaita puolin ja toisin.

Kunanjohtajan puhe oli tiukkaa asiaa ja hyvin käytännönläheistä. Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi kokoomuksen Eero Suutari. Alku sujui asiallisesti, kuten tervehdyspuheeseen yleensä kuuluu. Sitten astui norsu juhlatelttaan ja diplomatian hienotunteisuudesta ei ollut enää jälkeäkään. En ollut ainoa paikallaolija, joka alkoi varovasti katsella ympärilleen. Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen kuunteli Suutarin sanelua todella mietteliäänä. Mutta hän myös kirjoitti tilaisuudesta juttua, joten perästä kuulunee, toivottavasti. Hän ei ollut ainoa mietteliäs. Venäjän suurlähetystön edustajan ilmeet vaihtuivat aluksi, sitten hän sai kasvonsa peruslukemille.

En ole koskaan vielä ennen kuullut tervehdyspuheessa sellaista”öykkärimäistä” sanelua kuin nyt. Ketään ei vapaassa maassa tarvitse nöyristellä, mutta olisi kuitenkin muistettava myös diplomaattisuus ulkovaltoja kohtaan. Raatteen Portti vaalii sodan mielettömyyden muistoa ja siinä mielettömyydessä kuoli valtava määrä nuoria miehiä molemmilta sotivilta osapuolilta. Sitä muistoa osaavat kunnioittaa molempien osapuolien edustajat. Tähän tilaisuuteen ei pitänyt kuulua valtiovallan tervehdyksenä opastusta venäläisille käytöstavoista. Suutari suomi Venäjää ronskisti puheessaan ja kertoi että Putin on laitettava ojennukseen nykyisistä toimistaan. Suutarin puheesta sai sen käsityksen, että Suomi asettaa Venäjälle rajat ja boikottia pukkaa.

Yritin kuvata Venäjän edustajien ilmeitä, mutta en heti sitä hoksannut tehdä ja sitten he pysyivät ilmeettöminä. Olen aikaisemminkin sanonut Suutarin puheista, että ne vaatisivat hieman päällekatsojaa. Omasta päästä ei pidä laukoa, jos sieltä norsu rymistelee mukana. Ei ole ihme, ettei kykypuolue ole laittanut Suutaria näkyviin tehtäviin. Kyllä ne pelkäävät, samoin kuin pelkäisi posliinikauppiaskin, että liian paljon voi joutua jälkiä paikkaamaan. Särkymisvaara on suuri.

Vappua pukkaa ja puheet on kirjoitettu. Nyt se on puhumista vaille valmista. Puhe on kuultavissa Suomussalmen torilla 1.5 kl 09.30 jälkeen. Laitetaan teltta pystyyn ja puhutaan EU – vaaleista. Sitä ennen on vielä valtuuston kokous heti huomenissa.

Kevättä pukkaa ja västäräkit vipottavat pitkinen pyrstöineen pihanurmikolla.

Näillä eväillä!

Avainsanat: raatteenportti, talvisota, 44-divisioonantuho, eerosuutari, posliinikauppias, västäräkistävähäsen

018 Onko puolustuksemme ajan tasalla

Maanantai 3.3.2014 klo 10:26 - yrjöpoeka

Ukraina on ollut viikonlopun kuuma puheenaihe. Naapurimaamme Venäjä on aloittanut suuren harjoituksen aiheeseen liittyen läntisellä alueellaan. Suomi kuuluu siihen rajanaapurina. Suomella ja erityisesti meillä Suomussalmella on selkeitä muistikuvia historiasta, kuinka turvatonta eläminen suuren karhun naapurina ajoittain on. Viimeiset vuosikymmenet Suomessa on hoettu mantraa siitä, että sotilaalliset uhat ovat Euroopassa taakse jäänyttä elämää. Huolimatta todella raa´asta Jugoslavian sodasta, maassamme on työnnetty päätä pensaaseen.

Viimeviikkoina on käyty puolustukseen liittyviä keskusteluja ja puolustuksen tarpeita vähätellään, siirtämällä keskustelu puolustusvoimien komentajan mahdollisiin asuntoetuihin. Puolustusvoimien mahdollisuuksia on vähätelty nykyaikaisessa sodassa. Nykyaikaa on korkea teknologia, kaikki muu on raakaa jalkaväen hommaa. Tykistöllä, pommeilla, ohjuksilla ja lentoaseilla saadaan tuhoa aikaan. Lopullisen työn tekevät ne, joille jaetaan vyön ja kokardin lisäksi aseet.

Riittävä reservi ja sille riittävä aseistus, täydennettynä nykyaikaisella teknologialla on paras tae pysymiseen ristiriitojen ulkopuolella. Ilmapuolustukseen on satsattava, samoin koko ilmatilanvalvontaan. Tykistö ja nykyaikainen ohjusaseistus säästää verta. Kriisitilanteessa aseeton maa joutuu ja on aina joutunut ylikävellyksi. Siitä on aivan riittävästi esimerkkejä viimeisten sadanvuoden ajalta. Ihmisen historiassa se on lyhyt aika.

Suurvallat kunnioittavat vain niitä, joilla on omat tehokkaat puolustusvoimat.

Kirjoituksestani tästä aiheesta tuli lyhyt. Luin Jari Tervon kirjoituksen ja totesin sen niin tyhjentäväksi, se kertoo kaiken oleellisen.

Kertakaikkisen hyvä kirjoitus!

Avainsanat: ukrainankriisi, raatteentie, talvisota, uskottavapuolustuskyky, omatpuolustusvoimat

037 Maaliskuun 13

Sunnuntai 14.3.2010 klo 15:32 - yrjöpoeka

Lehdet ja televisio ovat olleet täynnä talvisodan päättymiseen liittyviä asioita. Oma asuinpaikkani on myös yksi talvisodan ratkaisu paikkoja. Asuinpaikkani kohdalla olevan vesistön kohdalla Kuusamon ja Posion miehistä kootut joukot pysäyttivät Neuvostoliiton etenemisen. 6 – 14.12.1939 ratkaistiin Alassalmen kohtalo, vihollisen hyökkäysvoimana oli JR 662. Siitä alkoi hyökkääjän sotavoimien paloittelu, joka päättyi lopulta 163 divisioonan tuhoon Suomussalmen kirkonkylällä. Silloin oli juuri tällainen kova pakkastalvi ja olen monesti ihmetellyt, kuinka miehet silloin kestivät pakkasen tuoman rasituksen. Unen puute ja ainainen nälkä ovat kaiken lisäksi tuoneet oman lisän rasitukseen. Heidän kestokykynsä on ollut uskomaton ja eilen muistin pysähtyä klo 11 aikaan miettimään, kuinka hyvä asia on rauha. Isänmaan asia on aina ajankohtainen ja erityisesti nyt 70 vuotta myöhemmin. Netin ihmeellisestä maailmasta löysin tämän motoristien hyvän matkakertomuksen Suomussalmen taistelupaikoille, kertomus oli todella hyvä ja pisteet motoristeille!

Olen saanut sähköpostiini todella paljon viestejä viikon aiheista ja puhelin on pirissyt paljon. Politiikkaa on yritetty myös pakerrella ja siitä lisää ensi viikon vaihteen jälkeen.

Vuosikausia olen kulkenut Kuusamon jokivesillä kalastelemassa ja nyt sain tehdyksi anomuksen erääseen kalastus seuraan. Miten ollakaan, ne valita rytkäytti minut jäseneksi. Arvostan tätä erittäin paljon ja erityisesti sen vuoksi, että olen ulkomaalainen Kuusamossa. Suuren osan seuran jäsenistöstä tunne vuosien varrelta ja se helpottaa aika tavalla mukaan menoa.

Joutoaikoina olen istuksinut ”uuden” kakkosauton penkillä ja käynyt läpi sen käyttöohjekirjaa. Nyt vaimoni kävi kertomassa ilo uutisen, Ilona tulee viikon päästä omien sanojensa mukaan, kymmeneksi yöksi mummun ja ukin luo. Oikein hyvä uutinen, täytyy tehdä lyhyt latu valmiiksi hiihtoretkiä varten. Toivottavasti tämä pakkasjakso loppuu siihen mennessä ja saamme ulkoilla paljon.

Avainsanat: talvisota, alassalmentaistelut, isänmaanasia, talvivaaraeioleuraanikaivos, siilasmajankilta, koillismaankalastusfoorumi, isovanhemmuus