Satunnaiset kuvat

Joulupaivä 2000

Uusimmat

Blogin arkisto

185 THE RUTHLESS RAJA 2018

Maanantai 25.9.2017 klo 14:51 - yrjöpoeka

Hiihtotapahtuma kulkee nyt uudella reitillä. Ensimmäiset 20-kilometriä hiihdetään Hossan kansallispuistossa. Siitä hiihtoreitti sukeltaa kohti itärajaa ja saapuu rajavyöhykkeen reunalle Suomussalmen kunnan koilliskulmalla. Hiihtoreitti kulkee sen jälkeen reilut 110 kilometriä rajavyöhykkeen reunassa Puraksen korkeudelle asti. Siitä reitti siirtyy länttä kohden. Seuraava etappipiste on Raatteen talvisotamuseo. Reitti jatkuu siitä kohti määränpäätä Suomussalmen kunnan keskustaajamaa, päättyen Hotelli Kiannon-Kuohuihin. Hiihtoreitti kulkee suurimmilta osiltaan metsähallituksen omistamien maiden kautta. Metsähallitus on suurin maanomistaja Suomussalmella.

Hiihtoreitin muutos tuli hiihtäjien antaman palautteen pohjalta. Toivomme sen vastaavan useimpien toiveisiin. Hiihtoreitti kulkee useiden historiallisten kohteiden kautta. Hossan kansallispuisto on niistä ensimmäinen. Puisto perustettiin Suomi100-vuoden kunniaksi valtioneuvoston päätöksellä. Hossan alue on kuitenkin historialtaan tuhansien vuosien ikäinen. Siitä kertovat alueelta löytyneet kalliomaalaukset. Alueen yritykset kasvavat nyt voimakkaasti kävijämäärien kasvun kautta. Hossa on kokemisen arvoinen kaikkina vuodenaikoina. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Nämä voi matkailija vielä kokea täällä Suomussalmella.

Yli 110 kilometrin matkalla reitti kulkee Euroopan vanhimman paikallaan pysyneen rajan läheisyydessä. Täyssinänrauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän kesken 1595. Tämän rauhan merkkinä on Sarvikivi Suomussalmen koilliskulmalla. Kohdalla mistä reitti siirtyy seuraamaan rajavyöhykettä. Raja kulkee pitkin vedenjakajaa. Suomen puolelta vedet virtaavat Pohjanlahteen ja Venäjän puolella Vienamereen. Rajavartiosto on useina vuosina järjestänyt matkailijoille mahdollisuuden vierailla Sarvikivellä. 1900-luvulla olleista sodista huolimatta raja on säilynyt tällä erämaa alueella paikallaan. Rajavartiostolla on ollut viime vuosisadalla suuri merkitys koko itärajan osalta. Se on ollut ainoa viranomainen alueella ja on sitä myös tänään.

Sodan muistoja alueella on runsaasti. Talvisodan aikana silloinen Neuvostoliitto lähetti Lehtovaaran kohdalta kokonaisen divisioonan ja samoin Raatteen kohdalta. Sotien historiaa ja muistomerkkejä on runsaasti Suomussalmen itäosilla. Raatteen talvisotamuseo on koonnut talvisodan muistoja yhteen paikkaan ja museo on kokemisen ja näkemisen arvoinen paikka. Sota ei ollut vain sotilaiden kohtaamista. Suomussalmen itäosien siviiliväestö koki kovia sotien aikana. Talvisodassa väkeä vietiin Kintismän vankileirille Uhtuaan. Aikuiset miehet ammuttiin ja muut saivat kokea nälkäkuuriin. Ihmisiä kuoli aliravitsemukseen. Jatkosodassa Neuvostoliiton partisaanit hyökkäilivät siviilien asuttamiin taloihin tappaen ja raiskaten. Kukaan ei ollut turvassa. Naiset ja lapset ja vanhukset surmattiin.

Hiihtoreitti siirtyy Lehtovaaran jälkeen Martinselkosen luonnonsuojelualueelle yli 20-kilometrin matkan. Luonnonsuojelualue on perustettu 1992. Silloin ympäristöministerinä toimi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen. Hän oli itse mukana avajaisissa ja hänen mukaansa on nimetty eräs lampi puiston sydämessä. Matkailija saa lisää tietoa alueesta Lehtovaarassa Arolan maatila- ja erälomat yrityksestä. Toinen on Martinselkosen Eräkeskus joka sijaitsee alueen eteläpuolella. Hiihtoreitti kulkee näiden yritysten kautta.

Raatten jälkeen hiihtoreitti kulkee noin 24 kilometrin matkan Saapuen Suomussalmen kuntakeskukseen. Suomussalmi oli edelläkävijä itsenäistymisen alkuaikoina. Kunnan väestö kokoontui kirkonmäelle 7.4.1917 ja lähetti Helsinkiin lähetystön viemään itysenäisyysjulistusta. Hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen vasta 6.12.1917. Suomen enimmäinen presidentti K.J.Ståhlberg on Suomussalmelta. Suomussalmen kuntakeskus on ainoa Suomessa, joka on perustettu valtioneuvoston päätöksellä. Talvisodan jälkeen hallituksen päätöksellä kuntakeskus siirrettiin vesistölinjan länsipuolelle. Kuntakeskuksen nimenä oli Ämmänsaari ja se muutettiin Suomussalmeksi värikkäiden vaiheiden kautta. Vanha kuntakeskus rakennettiin uudelleen, mutta hallinto siirtyi heti. Vuosien kuluessa väestö siirtyi syrjäseuduilta uuteen kuntakeskuskukseen. Suomussalmi oli suurimmillaan 1970-luvun puolella vajaalla 16000 asukkaalla. Maaltamuutto ja väestön ikääntyminen näkyvät täällä. Nyt väestöä on jäljellä noin 8000 asukasta. Suomussalmen kunta täyttää 150-vuotta 2017 lokakuussa. Esihistoria kertoo täällä asutun noin 10000 vuotta sitten. Historian aikana alue on kokenut kovia. Väestö on hävitetty välillä aivan yhdettömiin, mutta aina tänne on palattu ja muutettu. Näin tapahtunee jatkossakin.

Ensimmäinen lähtöpiste on Hossan luontokeskus. Sieltä lähtevät 160 kilometrin hiihtäjät ja myös fatbike-pyöräilijät. Pyöräilijöiden lyhin reitti on kulkee kansallispuistossa ja pisin etappi päättyy Martinselkosen Eräkeskukseen. Sieltä lähtevät seuraavat hiihtäjät kohden Kiannon Kuohuja. Viimeinen ja lyhyin hiihtoreitti lähtee Raatteen Portista. Maali sijaitsee Kiannon-Kuohujen kohdalla.

Jokainen osallistuja varustetaan gps-paikantimella. Maalissa ja myös muissa paikoissa on yleisöllä mahdollisuus seurata näytöltä, missä hiihtäjät/pyöräilijät milloinkin ovat. Yleisö toivotetaan tervetulleiksi kaikille välietapeille. Yrittäjiltä saa pientä maksua vastaan ruokaa ja juomia. Alueen yrittäjät ovat mukana tekemässä The Ruthless Rajasta elämystä alkutalveen. Mukana on Suomussalmen Rasti ja sen hiihtojaosto järjestäjänä. Talkootyötä ja kaikkein tärkeintä työtä tekevät Hossan kelkkailijat ry. Myös Suomussalmen kunnan liikuntatoimi on aktiivisesti mukana järjestelyissä ja latu-urien kunnostuksessa.

The Ruthless Raja ei ole kilpailu. Jokainen kilpailee vain itseään vastaan. Tiedämme kuitenkin sen, että useat hiihtäjät hakevat myös vauhtia. Se ei ole kiellettyä. Toivomme kaikkien reitille lähteneiden saavan sen, mitä ovat hakemassa. Ankaran koettelemuksen kaikille niille, jotka valitsevat pisimmän matkan. Hiljaisen selkosen, joka äärettömyydessään puhuttelee. Unohtumattoman kokemuksen itärajan läheisyydessä. Hiihdon Hossan kansallispuiston sydämessä, ikivanhojen metsien keskellä Hossassa ja Martinselkosessa. Reitti tarjoaa ajateltavaa koko matkan osalta. Historia ja menneisyys kulkevat hiihtäjien ajatuksissa ja paikat soljuvat ohitse matkan edistyessä.

The Ruthless Raja. Elämys vailla vertaa.

Avainsanat: theruthlessraja2018, suomi100kansallispuistohossa, täyssinänrauhanrajanmerkkisarvikivi, talvisotasuomussalmella, partisaanientuhotyötsuomussalmella, itsenäisensuomenensimmäinenpresidenttikjståhlberg

124 Vintagea ja nuoruutta etsimässä II

Keskiviikko 7.6.2017 klo 14:16 - yrjöpoeka

Suomussalmen kunta on perustettu 12.10.1867. Kunnan keskuspaikaksi muodostui kirkonkylän alue, johon kunnan kaikki toiminnot oli keskitetty sotavuoteen 1939 -40. Tiestöt olivat silloin harvassa ja silloisen puna-armeijan joukkojen päästyä Suomen tieverkostolle, se työntyi välittömästi tietä myöten kunnan keskuspaikkaan. Suomalaisten oli peräännyttävä, mutta sotilaat polttivat kaikki talot, ettei vihollinen saa niistä mitään hyötyä.

Vastarinnan sitkistyessä suomalaiset sotilaat saivat uskoa itseensä ja he saivat torjuttua ylivoimaisen vihollisen. Kunnan väkiluku oli ennen sotaa noin 10000. Vihollisen sotajoukkoja oli enimmillään kunnan alueella yli 30000 sotilasta. Tammikuussa 1940 myös suomalaisten voima vahvistui ja voidaan arvioida, että kunnan alueella oli suoranainen exodus 50 – 60000 ihmistä. Sotien jälkeen väkiluku kävi 1960 luvun lopulla noin 16000 asukkaassa. Nyt väkeä on enään hippusen yli 8000, eli väkiluku on puolittunut.

Sotien jälkeen alkoi jälleenrakennus ja kirkonkylän asuttaminen ja rakentaminen uudelleen. Valtioneuvoston päätöksellä Suomussalmen kuntakeskus päätettiin siirtää järven länsirannalle Emäjoki suun Ämmänsaari nimiselle saarelle. Sitä perusteltiin silloin paremmilla mahdollisuuksilla puolustaa kuntakeskusta. Uusi kuntakeskus kasvoi hyvin nopeasti suuremmaksi kuin vanha kirkonkylä ja se oli alkusysäys jatkuville kärhämille. Vanhan kirkonkylän asujamisto katsoi, ettei heitä kuunnella. Väestön rajun vähenemisen seurauksena ensimmäisenä kärsi kirkonkylän alue tyhjenevistä asunnoista ja perään myös rapistuvasta kouluverkosta.

Itselleni oli yllätys lukea Vintage Suomussalmi palstalta, että myös sotien jälkeen syntyneet ikäpolvet katsovat heitä kunnan toimesta syrjittävän. Keskusteluja seuratessa olo on epätodellinen. Koska olen pitkään toiminut kunnallisissa luottamustoimissa, tiedän myös mitä päätösten taustoilla on. Koskaan en ole päätöstilanteissa törmännyt sellaiseen asetelmaan, että Ämmänsaari ja kirkonkylä olisivat jotenkin vastakkain. Kunnan väestö on pikkuhiljaa muuttanut kuntakeskuskeen ja syrjäkylillä asuvat enää vanhukset.

Väestön muutto on sanellut kaikki ratkaisut, erityisesti kouluverkkoa ja palveluja koskevat päätökset. Vanhojen koulukiinteistöjen tilanne on kieltämättä surkea, mutta muutolle ja väestön vähenemiselle ei edes poliittisesti valittu valtuusto voi mitään. Samaan aikaan kaikki muukin koulutus on siirtynyt entistä kauemmas ja harvempiin yksiköihin. Kaiken on sanellut muutto ja syntyvyyden lasku. Työttömyydellä on myös ollut suuri rooli 1980-luvun lopulta lähtien. Suomussalmen työttömyys on Kainuun maakunnan suurinta.

Olisko Suomussalmi Vintage-ryhmän suunnattava mielenkiinto vanhoista kuvista näiden väestöön liittyvien asioiden syvälliseen tutkimiseen. Itse olen kokenut, että Kainuun historia kirjasarjan lukemisella pääsee hyvään alkuun. Tietoa on paljon erityisesti sosiaalisessa verkossa. Oma kansalaisopisto voi myös antaa erinomaisen katsauksen asiantuntijoiden avulla Suomussalmelaiseen päätöksenteon kulttuuriin.

Olen tietysti hieman jäävi puhumaan noin 30-luottamusvuoden jälkeen, mutta kuntamme päätöksenteko kulttuuri on kilpailukykyinen minkä tahansa muun kunnan luottamustoimen kanssa. Jokatapauksessa se on Kainuun paras.

Vintage soikoon. Asun nyt itse vanhalla kirkonkylällä.

Avainsanat: talvisotasuomussalmella, kuntakeskuksensiirto, suuretikäluokat, maaltamuutto, syntyvyydenlasku, pitkäaikaistyöttömyyssuomussalmella