Satunnaiset kuvat

Hopeaa rajan takaa

Uusimmat

Blogin arkisto

177 Uskoa ja herraonnea

Perjantai 24.8.2018 klo 12:53 - yrjöpoeka

Kirjoitin 22.8 rokotusaiheesta ja toivoin ministereiltä aktiivisuutta asiassa. Toiveena oli myös, että pienten lasten perheet rokotetaan pakolla. RKPn kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi on myös ilmoittanut huolensa aiheesta ja vaatinut ministeriöltä järeämpiä keinoja. Asia on akuutti, koska myös maailman terveysjärjestö WHO on ilmoittanut toivovansa, että Eurooppalaiset ottaisivat järeitä keinoja valikoimiinsa. Syynä on kansojen vaellus ja niiden rokottamattomat ihmislaumat.

Euroopassa suurin uhka ovat Romanian täysin rokottamattomat ja silti he ovat vapaat matkustamaan kaikkialle Eurooppaan. EU voisi tehdä aloitteen ja antaa ukaasin jäsenmaille. Siinä velvoitettaisiin kaikki jäsenmaat vaatimaan maahan tulijoilta voimassa olevat rokotukset. Tässä ei pitäisi olla mitään ongelmaa, muuallakin maailmassa vaaditaan rokotesuojaa jos jokin tauti uhkaa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on sitten sitä mieltä, että meillä levitetään vain asiallista tietoa aiheesta.

Keskusta on sellainen uskovien puolue, ettei se usko vaikka näkee. Kaikkeen muuhun se uskoo sitten täysin sokeasti, kunhan sen vain omat profeetat oikeaksi tiedoksi julistavat. Tämä on nähty nykyisen hallituksen taipaleella. Viimeksi Sipilä messusi vihervasemmiston aiheuttaneen laman ja jatkuvan velanoton. Omille keskustan uskoville tämä upposi täydellisesti ja siitä alkoi messu omien joukossa. Valitettavasti suurin osa suomalaisista osaa lukea ja laske, niinpä oikaisu tuli välittömästi. Oikaisussa kerrottiin kepun itsensä ajaneen Suomen suohon. Tästäkö kepulistit välittävät. Sosiaalinen media heidän foorumeillaan kertoo Sipilän olevan oikeassa ja muut ovat väärässä.

Niinpä tämäkin turhake ministeri jaksaa uskoa olemattomaan. Saarikon mukaan tartuntatautilain 47 pykälä olisi vain vakavia bio-terrorismi iskuja varten. Paskaa puhuu ministeri, eikä ymmärrä mitä varten aikoinaan tuo laki on kirjoitettu. Silloin ei ole ollut edes ajatusta bio-terrorista. Laki on tehty sitä varten, että siihen turvaudutaan kun aihetta on. Nyt mielestäni on, eritoten kun WHO on sitä Eurooppalaisilta valtioilta edellyttänyt. Mikäli nämä yltyvät epidemiaksi ja siihen kuolee lapsia, luuleeko kukaan ministerin ottavan vastuuta? Ei ota meillä Suomessa. Kepulistit uskovat sen (tautien) olevan jonkun yläpuolisen tahto ja kehottavat ihmisiä parannukseen.

Tasavallan presidentti täyttää vuosia, eli tänään hänellä on tasaluku 70 täynnä. Tasavallan kokoiset onnittelut hänelle ja terveyttä ja kestävyyttä työhön Suomen parhaaksi. Aivan kuten aamun uutisointi on kertonut valtaosan kansasta olevan tyytyväisiä presidentin työhön, samoin olen minäkin. Kansa on aina osannut valita aikaan sopivan presidentin.

Tämä aika on vaatinut parasta. Hyvä me.

Avainsanat: rokotepakko, tartuntatautilaki, who, annikasaarikko, veronicarehnkivi, sauliniinistö70v

188 Sairasta joulua

Sunnuntai 25.12.2016 klo 20:32 - yrjöpoeka

Lastenlapsia odotellessani en tiennyt vielä, että taudit odottavat iskemistään. Eilinen päivä kertoi jo suunnan ja tämä päivä on ollut aivan aluhousupäivä. Surkeinta oli yöllä nähdä pienimmän vikinän kuumetaudin ravistellessa pientä kehoa. Aamuyöstä rauhoittui ja samantien huomasin itseäni palelevan. Juuri kun sai riittävästi peittoja päälle, sai herätä vedenvalumiseen silmäkuoppiin.

Pienimmäinen on retkoittanut kokopäivän paikallaan, nyt iltasella halusi jo syödä jotakin. Väsymys on niin kova, että nyt jo simahti uneen takaisin. Toivottavasti kuume söi yskän pois, se oli kamalan kuuloista röhinää. Tällä hetkellä peukutan asialle. Kuume sensijaan on nyt itsellä nousussa ja kaikki nivelet ilmoittavat kitinällään olemassaolostaan. Itselläni yskä on loistanut poissaolollaan. Nyt odottelen lääkkeiden vaikutusta ja kirjoitan ihan pikkuisen.

Joulu on täynnä normaalia elämää, kun seuraa hetken uutisvirtaa. Sähköposti oli myös tuout viestin ja sen sisältö liittyi aikaisempiin päivityksiini joulukuun ajalta. Eli numeroilta 178 ja 179. Nyt tilastoa on levitelty sitten urakalla luottamushenkilöille ja moitittu allekirjoittanutta hyvän tilaston vääristelystä. Tämän yhteydenoton rivien välistä selkeästi luettava viesti oli se, että Suomussalmen luottamushenkilöiden ei pidä ottaa enää yhtään pakolaista kuntaan. Tämä viesti oli hätähuuto, koska Suomen neidot raiskataan ja väkivalta lisääntyy räjähdysmäisesti.

Juuri tämä yhteydenotto ja viestit kertovat sen, että erilaisten tilastojen tulkintaa ei pidä antaa amatöörien käsiin. Sitä luetaan kuin piru raamattua ja sieltä löydetään omaa ajatusmaailmaa tukevia lukuja. Tämä maailmanmeno on muuttunut kokonaan entisestä. Nyt haetaan uhkakuvia ja niiden avulla peloitellaan kaikkia muita. Onneksi Suomussalmella kuten muuallakin, suurin osa väestöstä on tasavaa väkeä. Jokainen osaa katsella, lukea ja ajatella omilla aivoillaan.

Siitä syntyy inhimillisyys hädässä olevia kohtaan. Kainuun kunnat ovat tunnetusti kokomaan kärkeä yhteisvastuu keräyksissä. Oma historia elää meidän geeneissämme. Hädässä olevaa ja heikompaa autetaan. Tämä jos mikä, on Joulun sanoman sisältö.

Nyt hiljennyn vuoteen pohjalle vaimoni viereen. Pieni iltarukous on paikallaan lasten hyväksi. Uskon siihen, että vielä me ehdimme touhuta ulkosalla yhdessä. Vielä me ehdimme pitää yhdessä hauskaa. Näihin ajatuksiin on hyvä nukahtaa.

Ab alio exspectes, alteri quod feceris.

Avainsanat: raskastajoulua, kuumetauti, tilastotjaniidentulkinnat

025 Kunnossa kaiken ikää

Sunnuntai 21.2.2016 klo 16:45 - yrjöpoeka

Aloitellessani blogin pitämistä, minulla oli yksi vakava harrastus. Se oli kuntoilu kotipaikkani metsissä. Kesäisin pyörä oli allani ja alueen metsäautotiet tulivat tutuiksi. Hiihtäminen oli se itselle mieluisin liikkumisen muoto. Jäätyäni eläkkeelle jätin samalla myös tauolle yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Keskityin kuntoiluun ja sitä sain tehdä talvet aivan yksin. Vain hiljaisuus seuranani.

Blogini päivitykset seurasivat myös liikettä. Ehkä joskus liikaakin. Elämänvaiheeni muuttui, kun muutimme syrjäkylältä kuntakeskukseen. Asuimme vaimoni kanssa kahden lasten lähdettyä maailmalle ja vaimollani oli oma yritys taajamassa. Pitkä välimatka, 60 kilometriä suuntaansa, kävi vaimolleni raskaaksi. Asuinpaikan muutos muutti myös omaa liikkumistani rajusti. Taajaman kadut kävivät hyvin pian tutuiksi.

Yhtäaikaa muuton kanssa elimistössäni tapahtui myös muutoksia. Olin usein huomannut, että kehoni ei enää toiminut kuten piti. Tutkimusten jälkeen minulle tuli kaksi todella hiljaista vuotta. Liikunta jäi minimiin ja lähinnä kävelyihin vaimoni kanssa. Viime talven aikaan lähdin liikkeelle uuden harrastuksen parissa. Taajamassamme on retkiluistelurata, joka talvisin avataan järvenrantaa myötäilevälle kevyen liikenteen väylälle.

Iceman.jpg
Tammikuussa oli pientä pakkasta

Luistelu omassa rauhassa omaan tahtiin sopi minulle. Talvi oli sääolosuhteiltaan todella vaikea ja rata oli usein lumen tukkima. Kaikesta huolimatta sain liikunnan tuoman hyvänolon tunteen takaisin. Myös elimistöni kesti rauhallisen kuntoilun. Tämän talven aikana olen saanut luistella huomattavasti paremmissa keleissä. Leuto talvi toi aluksi myös haittoja. Jäädyttäminen oli hankalaa ja ensimmäisen kerran pääsin luistelemaan jouluna.

Harrastuksilla on myös haittapuolensa. Olen huomannut tutkivani erilaisia sivustoja, joissa kaupataan uuden sukupolven retkiluistimia. Keveitä, hiilikuiturungolla. Näin se menee. Kunnon parantuessa myös välineiden kunto kiinnostaa entistä enemmän. Jokainen kuntoilija tunnistaa ilmiön. Perhokalastajana tiedän, ettei sitä viimeisintä välinettä ole vielä edes valmistettu.

Kuntoilua varten on myös polkupyöräni pystyssä harjoitusvastuksen päällä. Sitäkin pitää välillä polkaista ennen saunaan menoa. Hiki tulee lauteilla huomattavasti helpommin. Näillä eväillä kohti kevättä ja kesää.

Iceroad.jpg
Kieltomerkit eivät kosketa kävelijöitä ja koirankuljettajia. Valitettavasti.

Avainsanat: kunnossakaikenikää, sepelvaltimotauti, suomussalmenretkiluistelureitti

056 Kirjoitammeko historian uudelleen

Keskiviikko 22.10.2014 klo 11:32 - yrjöpoeka

Naureskelimme Neuvostoliiton aikoina heidän tavalleen, poistaa kuvista ja kirjoituksista epäsuosioon joutuneita henkilöitä. Usein kuvista oli tökerösti poistettu joku ja politbyroon rivissä oli sillä kohdalla tyhjä aukko. Siellä oli myös olemassa ns. oikeata kirjallisuutta, vääränlaiset joutuivat roviolle. Olimme mielestämme silloin paljon parempia ihmisinä ja vakuuttelimme, ettei meillä koskaan sorruta moiseen. Nyt näyttää siltä, että meihin on iskenyt salaperäinen ebola-tauti. Se on hallitsematon ja taudin tartuttua joudumme kaikki siitä kärsimään.

Matkimme monessa asiassa Ruotsia, sieltä tauti on alkanut ja on nyt maanisessa vaiheessa. Suomalaiset eivät halua olla pekkaa pahempia ja media auttaa meitä kaikin tavoin. Taudin kohdetta ei aina voi ennakoida, tosiasiassa se voi iskeä mihin vain. Taudin ensisijainen tunnusmerkki on epäilys rasismista. Heti kun vihjaus asiasta on saatu, päivälehdistö hyökkää aiheen kimppuun ja taudin kuva on valmis. Konversiohäiriö iskee valtakuntaan ja vaahtopäät lainehtivat muutaman päivän aiheen parissa. Sitten se laantuu, vain alkaakseen toisaalla uudelleen.

Ruotsissa havaittiin rasismia Peppi Pitkätossun tarinoissa ja sitä siivotaan parasta aikaa. Siivoajat haluavat kirjoittaa uudelleen Astrid Lingrenin kirjat. Kukaan ei huomaa, että samalla siivotaan historian kirjoitusta. Suomessa on sama ebola-virus, eli rasismi, suuressa huudossa. Viimeisimmän älämölön nämä taudin tartuttamat saivat uudesta Muumi-elokuvasta. Kaikki mikä entisissä saduissa ja tarinoissa lapsille on kirjoitettu, on taudin saastuttamien konversiohäiriöisten tulilinjalla.

Meillä on jo viimevuosilta muistissa mitä tapahtui Laku-Pekka lakritsille! Neekerin pusu sai lähtöpassit. Taudin kourissa kärvistelevä joukko löytää kohteita mistä vain. On mielenkiintoista nähdä, milloin tämä hurmahenkisten joukko hyökkää johonkin taidemuseoon. Siellä voi olla paljon sellaista, mistä löytyy poistettavaa ja päälle maalattavaa.

On todella kummallista, etteivät esimerkiksi Astrid Lingrenin asianajajat ole vaatineet korvauksia taudin saastuttamilta? Amerikoissa nämä olisivat satojen miljoonien korvauskanteita. Samoin pitäisi tehdä täälläkin, vaatia korvauksia taiteiljoiden luomien hahmojen ja kirjoitusten tuhoamisesta.

Kaikki edellämainitut taiteilijat on nähtävä oman aikakautensa tuotteina ja tulkitsijoina. 30-luvulla oli Euroopassa edellinen huomattava konversiohäiriö ja silloin poltettiin toreilla kirjoja ja taidetta. Siitä ei lopulta hyvä seurannut.

Olen luullut suomea sivistysmaaksi ja siksi pidän hulluna sitä, että nyt halutaan muuttaa entisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden aikaansaannoksia. Kaikki vain sen takia, että ebola-virus nimeltään rasismi on aiheuttanut konversiohäiriön osassa ihmisiä. Minusta meidän ei pidä muuttaa olemassa olevaa kirjallisuuden ja taiteen historiaa oman aikakauden näköiseksi.

Se on historian, taiteen ja taitelijoiden raiskausta.

Avainsanat: historianuudelleenkirjoittaminen, ebola-tauti, konversiohäiriö, neekerikuningas, kirjaroviotsaksassa30-luvulla, neekerinpusu

007 Nimeni on..

Keskiviikko 6.2.2013 klo 11:24 - yrjöpoeka

Maatessani letkuissa ja johdoissa keskussairaalan alakerrassa, tuli tokkuraiseen mieleeni tuo kysymys. Varjoainenkuvaus ja pallolaajennus eivät ole tekniikaltaan suuria asioita. Suuria ne ovat aina kohteena olevalle ihmiselle. Tässä vaiheessa viimeistään jokainen meistä huomaa oman sydämensä olemassaolon. Normaalitilassa sen toimintaa ei huomaa, toimiessaan se mahdollistaa kaiken. Pienenkin epäsäännöllisyyden huomaa välittömästi ja sen myös tuntee. Vuosikymmenten säännöllinen toiminta tuudittaa turvallisuuden tunteeseen.

Normaalia ja omasta mielestä terveellistä elämää viettäneenä, epänormaali tilanne tietyllä tavalla yllättää. Liikunnan vähentäminen sen takia, ettei elimistö sitä kykene enää tekemään on kaikista suurin yllätys. Voimien hupeneminen pelkästyä kävelystä, ei tuntunut alkusyksystä todelliselta. Yölliset herätykset sydämen voimakkaan oireilun takia veivät kunnon heikoksi väsymyksen takia. Samaan aikaan piti miettiä, kuinka saan hoidettua muut asiat jotka ovat minun vastuullani.

Tiedän pallon pyörivän ilman minuakin, sen hyväksyminen on sitten hieman vaikeampaa. Vuosikymmenten aikana olen tottunut siihen, että ruumiini tottelee minua ja on erittäin hyvässä kunnossa. Olen tottunut rasittamaan elimistöä pitkissä hajoituksissa. Nyt odottelen, voinko jatkaa kuntoiluani ja miten? Toivottavasti myös maltti pysyy mukana ja en ryntää jo huomenna kokeilemaan mitä elimistö kestää.

Kunnallinen luottamustyö on alkanut sujuvasti. En ole tarvinnut minkäänlaista sisäänajo vaihdetta. Ihmiset ja toimintaympäristö ovat tuttuja. Ihmisten erilaiset odotukset perussuomalaisten tuomasta mullistuksesta kunnalliselämään, ovat sävyttäneet ensimmäisiä kokouksia. Olen huomannut ”hienovaraista” neuvomista, kuinka täällä on totuttu toimimaan ja mitkä ovat meidän muiden toimintatavat. Omien joukossa on myös jonkinlaista malttamattomuutta. Haluttaisiin tarttua heti kaikkeen mahdolliseen. Ristipaineissa on mukava toimia.

Susista on puhuttu viime vuosina paljon ja se jatkuu. Perhossa ammuttin muutama susi ilman lupia ja siitä nousi valtakunnan haloo. Siellä ei pitänyt olla susia, mutta heti kun kaadot tapahtuivat niitä oli siellä. Maakuntalehden pääkirjoituksen mukaan susien pääkeskittymä on Kainuussa. Suomussalmi kuuluu Kainuuseen, muttei täällä ole mitään invaasiota niistä? Ruokaa niille täällä olisi runsaasti. Sen todistavat porolaumat valtatien varrella autoilijoiden riesana. Olisivatko porot huononmakuisia, etteivät kelpaa nirsoille susille? Vai pelännevätkö ne poromiesten peltipailakoita.

Minusta Suomussalmi ja muukin poronhoitoalue ovat melko susivapaita alueita. Pitäisikö siirtää poroja etelä-kainuuseen, niin sudet siirtyisivät vielä etelämmäksi? Saataisiin koko ongelma sinne minne se kuuluu, etelän päättäjien helmoihin.

Viikonloppu oli täynnä lasten ääniä. Lastenlasteni Ilonan ja Aliisan äänet saivat oman olon todella hyvälle tolalle. Siinä ei ehtinyt miettimään omaa sydäntään. Sykettä toivat lapset tullessaan. He kertoivat myös nimeni. Se on paras kaikista. Ukki.

Avainsanat: sepelvaltimotauti, sydämenvarjoainekuvaus, pallolaajennus, perussuomalaistenuhka, susiensalakaadot, susivapaaalue, ukki

106 Taudissa

Maanantai 16.8.2010 klo 12:19 - yrjöpoeka



Eilen aamuyöstä heräsin todella kovaan kipuun vatsassa ja jouduin miettimään, pitääkö tilata paikalle terveydenhuollon osaajat. Peppuroin aamuyön hikisenä ja kuumeisena hotellin sängyssä. Noin viiden aikoihin alkoi sitten oikea lentävä ripuli ja se helpotti kipua. Aamupäivän kokouksesta oli suosiolla jäätävä pois ja mietittävä, kuinka selviän kotiin. Alkumatka ei luvannut hyvää, oli kiire löytää kohdalle huoltoasema, toisella pysähdyksellä alkoi olla olo todella huono ja piti asettua pitkäkseen ja jalat ylös. Siltä asemalta lähdettyämme emme kerinneet pitkällekään, kun piti pysähtyä oksentamaan. Tämän pysähdyksen jälkeen pääsimmekin pitkälle. Seuraavan tauko paikan kohdalla minua paleli niin, etten meinannut pysyä penkissä. Vaatetta vain lisää ja ajan oloon helpotti. Kajaanin tulon jälkeen oli edessä vaikein osuus, ajaminen omalla autolla kotiin. Selvisin vajaasta 170 kilometristä kahdella pysähtymisellä. Kotona odotti sauna ja oma vuode.
Yö oli todella vaikea, aluksi puolen tunnuin välein vessaan ja vaikka otti kuinka pienen ryypyn nestettä, se tuli pian pois. Kirjoitan tätä puolen päivän aikaan ja mikään ei pysy nyt sisällä. Nestehukka on pian todennäköinen, huolimatta osmosal liuoksen juomisesta. Ei pysy sekään, vaikka kuinka pieninä annoksina kokeilee. Mutta, ei muuta kuin eteenpäin sanoi mummo lumessa!
Porin puolueneuvoston kokous oli todella hyvä ja väki aurinkoisella tuulella. Ympäri suomea kokoontuneet aktiivit saivat viestejä muualta ja kaikille oli yhteinen kokemus, sama suunta on joka puolella. Kokeneen ammattiyhdistys jyrän tulo riveihimme on mielestäni todella hyvä uutinen. Putkosella on kokemusta ja karismaa ja tuossa asemassa on selvää, että lokaa lentää vielä. Ei riitä, että muut puolueet aloittavat toinnuttuaan todellisen ryöpytyksen. Vaara vaanii myös omissa riveissämme, olemmeko valmiita maata ravistelevaan vaalivoittoon? Tämä vaatii nyt jokaiselta malttia ja jokaiseen huhuun ja viestiin ei pidä nyt tarttua. Meidän rivejä yritetään hajottaa lähikuukausina sisältä päin, vastustajat uittavat sisällemme uskottavan tuntuisia viestejä. Puolueen johto tuntui olevan asian suhteen valmiina ja tarvittaessa punakorttia käytetään.
Puolueen puheenjohtaja piti ärhäkän puheen ja sitä oli todella mielenkiintoista seurata. Olen aina ollut kiinnostunut esiintymisestä ja seuraan hyvien puhujien puheita aina monelta kantilta. Itse puhe ja siihen liitettynä esiintyjän oma taito tekevät puheesta puheen. Omille joukoille puheen tekeminen ja esittäminen ovat aina vaikeita, mutta Soini oli Promedaari-salissa kotonaan. Kannattaa lukea puhe tästä linkistä.
Aamu on mennyt likaantuneiden vaatteiden pesussa ja yöllä tuli lisää pyykkiä. Ilma on hyvä, aurinkoinen ja tuulinen, kelpaa siinä liputtaa!

Avainsanat: kuumejaripulitauti, pitkämatka, puolueneuvosto, perussuomalaistenpuheenjohtaja, timosoini, putkonenmatti, ayjyrä

047 Rapaa ja roiskeita

Tiistai 30.3.2010 klo 12:04 - yrjöpoeka

Sitä on sananmukaisesti viime päivinä lentänyt Kainuun perussuomalaisten niskaan. Tämän aamun radio Kajauksen lähetyksestä selvisi, että sopan keitossa ja tiedotteiden levittämisessä on aktiivisesti mukana joku keskustapuolueen edustaja.Koko Paltamon osaston toiminta osoittaa, kuinka arvostelukyvytöntä toiminta siellä on. Lähtemällä kilpailevan puolueen käsikassaraksi hajottamaan piirin toimintaa, he osoittavat itsensä sopimattomiksi toimimaan perussuomalaisissa.

Piirin puheenjohtaja Kettunen teki aamun ohjelmassa pelin selväksi, vaikka kuinka toimittaja parka muuta yritti väittää. Toimittaja reppana oli helisemässä väitteidensä kanssa, Kettunen haastoi toimittajan välillä oikein kunnolla. Toimittaja oli varmaankin varautunut hiillostamaan haastateltavaa, mutta siinä kävi toisinpäin. Kettunen haastoi kovin kevein eväin toimineen haastattelijan sanattomaksi. Pitkässä lähetyksessä tuli selväksi se, että Arffmannin väitteille ei löytynyt mitään katetta. Piiri on toiminut kaikkien lakien ja asetusten ja sääntöjen mukaan. Arffman itse on ollut mukana samoissa kokouksissa ja hän ei ole kertaakaan jättänyt päätöksistä eriävää mielipidettä. Perussuomalaisten Kainuun piiritoimikunta on se elin joka ehdokas valinnan jäsen äänestykseen tekee, ei radio Kajauksen toimittaja.

Kettunen toi ohjelmassa esille myös kaksi uutista, koskien perussuomalaisia. Toinen oli eilisen maakuntavaltuusto ryhmän päätös, jolla emme ottaneet ryhmään pyrkinyttä Antti Kelaa mukaan. Selkein asia oli ryhmän päätöksessä epäluottamus, Kela on toiminut aktiivisesti puolueen toiminnan hajottajan riveissä.

Toinen uutinen julkisuuteen oli se, että Oulun piirin puolella toimiva Aimo Remes on myös mukana Kainuun piirin hajotustoimissa. Samainen Aimo Remes on toiminut koko vuoden vaihteen Paltamon kouluttajana, hänellä on valmiuksia hajotus toimista. Veikko Vennamo on aikoinaan hänet erottanut Oulun piirisihteerin virasta ja puolueen jäsenyydestä samasta syystä.  Saamani tiedon perusteella hän on löytänyt Kainuusta yhden uuden ehdokkaan, vastoin piirien sopimuksia. Kajaanin kaupungin- ja Kainuun maakuntavaltuuston sitoutumattomana jäsenenä toimiva ehdokas on jo kuuleman mukaan lupautunut, jos vain Oulun piiri hänet nimeää. Eilisen maakuntavaltuuston kokouksen aikana hänestä näki jo, kuinka linja taas kerran on muuttunut.  Näitä menneisyyden miehiä putkahtelee vanhoine kaunoineen, hajottamaan tulevaisuuden perussuomalaista puoluetta. Aimo Remeksen ja Paltamon Arffmannin yhdistävä tekijä on kaiken mahdollisen vastustaminen, hyvin lyhyellä tutustumisella he ovat täysin kyvyttömiä kohtaamaan nykyisyyttä. Voi vain kysyä, mistä näitä oikein tulee..?

Puolueen kasvu tuo mukanaan kaikenlaisia, onneksi piiritoimikunnat toimivat suodattimina. :D

Viime yö oli todella tuskainen, kuume sahasi ylös alas ja yskä ravisteli kipeitä keuhkoja. Aamusella vuode tyynyineen oli märkä ja pesukone odotti lakanoita ja peitot ja tyynyt raahasin ulos tuulettumaan. Lämpö on nyt normaali, olo tuntuu tyhjältä.

Avainsanat: sopankeitto, puolueenhajottaminen, poliittinenmyyrä, poliittinenuskottavuus, epäluottamus, menneisyydenmiehiä, mistänäitäoikeintulee, kuumetauti

213 Viimeinen kokous takana

Torstai 17.12.2009 klo 14:38 - yrjöpoeka

Vuoden kokoukset ovat nyt sitten takanapäin, eilen oli viimeinen tämän vuoden istunto. Asialista oli todella pitkä, onneksi joukossa oli paljon myös tiedoksi saatettavia asioita. Kokouksen tärkeimmät asiat olivat hinnankorotuksia, joitakin euroja ja senttejä tuli lisää, mutta mielestäni tärkeintä on, että palvelua on saatavissa.

Tauti on helpottanut ja yskä ongelma helpotti viime yönä, sain nukuttua normaalisti ja nyt aamusella olen ottanut univelkaa takaisin. Kolmen tunnin tirsat sohvalla teki hyvää. Ulkona on todella tuikea keli, pakkasta -17 ja tuuli on niin kova, että lumi lentelee puiden oksilta. Lämmitin eilen illalla olohuoneen ison uunin ja kyllä tuntuu hyvältä uunin pinnasta hohkava lämpö. Sanokoot ilmasto vihertäjät mitä tahansa, aion jatkossakin polttaa aitoa puuta uunissa. Nokihiukkasten määrä maailmassa ei räjähdä uunien lämmityksestä, kyllä hiukkasten päästö paikat ovat aivan muualla.

Syrjäseutujen mummoja ja pappoja on peloteltu viime vuosina näitten jäte päästöistä. Nyt näyttäisi siltä, että hieman järjen valoa on palaamassa maailmaan. Monessa mukana touhuava Tarasti pääsi kertomaan, mikä on oikein ja kohtuullista. Nyt heräsivät myös tiedotusvälineet kertomaan, että tämä on oikeaa puhetta. Muutama viikko sitten samat lehdet kantoivat huolta siitä, että kerkiävätkö kaikki mummot hoitaa tonttinsa ja jätteensä ajoissa. Pelättiin oikein joukkohysterian voimin vesistöjen ja merien saastumista, jos ei joka mökissä ole tuhansien eurojen puhdistuslaitoksia.

Toivottavasti nyt vallalla olevaan ilmastohysteriaan herätään vielä ja nähdään onko sillä keisarilla vaatteita. Satu keisarin vaatteista on hyvä ilmaus tähän menoon, vanhat stalinistit hokevat tänään joka tuutissa, mikä on oikeaa tietoa ja vastustavat kaikkea järjen ääntä. Kaikenlisäksi näitten stalinistien jälkipolvi toimii aivan samoin kuin ennen vanhaan, kun oma sanoma ei etene, turvaudutaan väkivaltaan. Tämä ilmiö on nähtävissä tänään Kööpenhaminan kaduilla. Internet aikakaudella samanmieliset saapuvat ympäri maailmaa pukeutumaan huppareihin ja naamioihin. Järjestysvaltaa vastaan käytetään kaikki keinot ja jos sattuvat saamaan rauhoittelua Nokian-nuorisoohjaajalla, mahdoton itku ja vaikerrukset ihmisoikeuksista alkaa.

Maailmassa näyttää olevan sammumassa järjen valo.

Maailmaan tarvitaan oikein kunnon pakkasia, myrskytuulia ja sateita, kyllä siinä kuumimmatkin piipertäjät rauhoittuvat ainakin hetkeksi. Seuraavaksi aletaan sitten mesota ilmaston jäähtymisestä ja sen aiheuttamista uhkakuvista.

Eilen sain paljon myönteistä palautetta ihmisiltä ja olo on vieläkin hieman hämmentynyt. Kainuulaisen luonteenpiirre on vaivautuminen kiitoksista, vaikka niitä halutaan. Toivottavasti en nyt ylpisty liikaa no onneksi on muutama todella hyvä palautteen antaja.

Kalastajana seuraan innolla lohien palauttamiseen liittyvää keskustelua ja erityisesti olen seurannut Iijoen tilannetta. Kävin pari vuotta sitten jopa mielenosoituksessa Oulussa, Siellä vastustettiin Kollajan allasta. Hanketta on ajanut kuin käärmettä pyssyyn kainuulainen ministerimme, hänelle ei merkitse mitään Iijoen koskiensuojelu laki, hän on valmis purkamaan sen. Samoin hän on tekemässä Lapissa kansallispuistoista selvää. Paikallisen väestön mielipiteellä ei ole merkitystä hyvin syöneelle ekonomille, tärkeintä on tukea sellaista pääomaa, jolta saa tukea vaaleissa. Oulujoen reitin lohiblokissa on hyvä juttu, kirjoitettu 15 joulukuuta, nimellä ”Koskenhovin iloinen juhla-mietteitä sisarjoista”. Siellä on kuva joen tarmokkaasta ja iloisesta suojelijasta, Pirkko-Liisa Luhdasta. Hän on saanut puusta veistetyn palkinnon ja se on todella ”joen syöjättären näköinen”! Onnittelut Pirkko-Liisalle, olet tehnyt vuosien aikana mittavan työsaran Iijoen puolesta.

Avainsanat: asialista, tauti, yskä, nikihiukkaset, syrjäseutu, tarasti, joukkohysteria, ilmastohysteria, stalinistit, kööpenhamina, nokia, nuorisoohjaajaiijoki, oulu, kollajanallas, lohibloki, pirkkoliisaluhta

212 Vain yskä häiritsee

Tiistai 15.12.2009 klo 22:41 - yrjöpoeka

Taudit ovat takanapäin, mutta sitkeä ja kuiva yskä häiritsee öitä. Todella ärsyttävää yskää, juuri kun saa unenpäästä kiinni kutina kurkussa alkaa. Olen saanut asiaan liittyvää lohdutusta, joista yksi tässä. ”Yskä lähtee yskimällä, hammassärky kärsimällä, mutta pieraisepa kun olet paskataudissa?” Ystävät ovat hyviä löytämään muutamia lohdutuksen sanoja ja tämä helpotti erityisesti naurun muodossa.

Maakuntavaltuuston kokous meni maanantaina todella sutjakasti, kaikki pelkoni pitkästä illasta jäivät vain peloiksi. Kuunnellessani hymistelyä, jäin pohtimaan, olivatko kaikki terveitä? Keskustalaiset alkoivat olla tovereita vasemmistoliiton edustajien kanssa. Kyselin jo muutamilta, minkälaisen nimen he ryhmittymälle antavat, tarjosin kepuänkyrää, mutta se ei kelvannut. Lieneekö kokouksen sujuminen johtunut sitten lähestyvän joulun taiasta?

Tänään kävin kuuntelemassa ”Karhulanvaarasta kajahtaa” hankkeen sisältöä. Olen kiinnostunut aiheesta monestakin syystä, tärkein syy on, että haluan edelleen nähdä savun nousevan tulevina vuosina Karhulanvaaralta. Paikka on täynnä Suomussalmen historiaa ja menneisyyttä ja sille on löydettävä sellaista käyttöä, joka tuo työtä ja toimeentuloa Suomussalmelle. Voi olla kuitenkin niin, että tilaisuudessa esittämäni Markku Nymanin muistio ja juttuni aiheesta, ei jaksa innostaa hankkeen johtoryhmää. Asia jää nähtäväksi ja olisi erittäin toivottavaa, että Suomussalmelaiset pääsisivät kertomaan haluistaan itse. Yksi keino on kertoa hankkeen vetäjälle palautetta webbi sivujen kautta, toinen keino on kirjoitella ajatuksiaan lehtien mielipidepalstoille. Pitäisikö järjestää kaikille ihmisille tarkoitettujen avoimien ovien päivä, jossa ihmiset voisivat antaa suullista ja kirjallista palautetta? Syksyllä järjestetty Kainuun maakunnan Sote-kierros antoi selvän kuvan siitä, että ihmisiä kiinnostavat oman alueen asiat. On vain keksittävä keino, kuinka se saadaan esiin.

Illan päätteeksi sain olla mukana Suomussalmen seurakunnan ja Kehitysvammaisten tuki ry:n yhdessä järjestämiin pikkujouluihin seurakuntakeskuksessa. Oli todella mukavaa nähdä taas iloisten ihmisten joulujuhla, ketään ei häirinnyt erilaisuuteni. Taputeltiin vain olkapäätä, että onpa mukava nähdä minuakin liikenteessä. ;))

Avainsanat: hammassärky, lohdutus, paskatauti, maakuntavaltuusto, tovereita, seurakunta, kehitysvammaistentuki, pikkujoulu, erilaisuus