Satunnaiset kuvat

Elokuun 2

Uusimmat

Blogin arkisto

080 Kunnanjauhot ja mesemiehet

Keskiviikko 4.4.2018 klo 13:50

Koska meillä on olemassa aina vain yksi totuus, on vaikeaa saada esimerkiksi uutisointiin tasapuolista näkökulmaa. En ole ainoa, jota hieman mietityttää tämän päivän toimittajien asenne. Sitä en tiedä johtuuko se tämän päivän koulutuksesta. Siinä ilmeisesti tähdennetään, että on uutisoitava vain sitä mitä kulloinenkin poliittinen johto haluaa.

Nykyinen hallitus on ottanut hallituskaudellaan kohteekseen työttömät. Ne laiskat luuserit, jotka vain makailevat ja odottavat rahojen kilahtamista heidän tileilleen. Rahojen joita hallitus on joutunut lainailemaan maailmalta. Seuratessani omaa tuttavapiiriäni näen, että erityisesti keskustan isäntämiehet tukevat hallituksen kurmottamislinjaa. Tässä ajassa on sitä samaa, mistä Kalle Päätalo kirjoitti kirjassaan ”Kunnan jauhot”. Jos olet tahdostasi riippumatta työtön ja sinulla ei ole omaisuutta, sinusta tulee rasite. Koska kukaan ei halua sinun ihan kotiportailleen kuoilevan nälkään, sinun on tunnettava suurta häpeää ottaessasi vastaan yhteiskunnan tukea.

Päätalon aikaan juuri silloiset maalaisliittolaiset pitivät sen ajan työttömiä alhaisina luusereina. Tarina tuntuu jatkuvan tänäkin päivänä. Samoilla seuduilla. On hyvä, ettei Kalle Päätalon tarvinnut nähdä enää tätä aikaa. Kunnanjauhoilla oli Kallelle kitkerä maku. Äitinsä kanssa Kalle joutui lähtemään kerjuureissulle isännän luo, jolla oli valta jakaa kunnanjauhoja. Samainen asenne on säilynyt ja olemme menossa siihen, että työtä on tehtävä ilmaiseksi ja sen jälkeen sinun on kerjättävä hyväosaisilta kunnanjauhoja.

Palataan tasapuolisuuteen. Kuuntelin aamulla päivän uutisantia ja siellä oli pääaiheena nämä suomalaiset työhaluttomat luuserit. Yhtä työnantajaa haastateltiin ja hän anteli luusereita kohtaan sapekkaita lausuntoja. Mikäli toimittaja olisi ymmärtänyt mitä tasapuolisuus on, hän olisi samaan uutiseen hakenut niitä työttömiä kertomaan mitä mieltä he ovat noista väitteistä. Se ei kuitenkaan ole tullut kokopäivänä yhdenkään toimittajan mieleen. Ylen aluetoimittajat jatkavat tämän uutisen repostelua ja hakevat yrittäjiä kertomaan, että työtön ei halua tehdä töitä.

Näiden uutisointien suuri kuva on ilmeisesti se, että näillä jutuilla vahvistetaan hallituksen aktivointi toimien oikeudenmukaisuus. Ja kuin kuorossa keskustan isännät ärisevät näistä ilmaisen leivän puputtajista. Nykyinen sosiaalinen tiedonvälitys tuo kuitenkin yksipuoliselle uutisoinnille vaihtoehdon. YLE ei esimerkiksi huomaa sitä, että tämä työttömien ja köyhien joukko ei seuraa enää juuri ollenkaan julkista tiedonvälitystä. Tämä johtuu juuri tuosta epäluottamuksesta julkista tiedonvälitystä kohtaan.

Hallituksen toiminta on hieman samankaltainen kuin tuossa Putinin valtakunnassa. Köyhät ovat roskaa ja välttämätön paha, jotta rikas voisi tuntea olevansa rikas. Onhan se niin messevää ajella mersulla vaalitorille ja kertoa sille luuserijoukolle, että äänestäkää minua. Ja köyhä kumartaa mersumieheen päin ja syvään, koska kunnanjauhot ovat hänen takanaan. Tämän olen itse nähnyt useina vuosina vaalikentillä. Mesemiehet ovat yleensä omien kunnanvaltuustojensa puheenjohtajia. Nämä isännät eivät koskaan ymmärrä, millaista on olla työtön ja syödä kunnanjauhoja.

Iltasella saamme sitten seurata televisiosta, kuinka siellä isännät ja yrittäjät kertovat työhaluttomista luusereista. Leima lyödään suomalaiseen työttömään.

Työvoiman piti olla valtiovallan erityisessä suojelussa. Niin. Piti olla.

Avainsanat: kunnanjauhot, kallepäätalo, tasapuolinenuutisointi, mesemiehet, työvoimaonvaltiovallansuojeluksessa

051 Elinvoimaa

Perjantai 3.10.2014 klo 10:36 - yrjöpoeka

Kaivosteollisuus ja sen avannut Talvivaara, on Kainuun elinvoiman kannalta erittäin merkittävässä roolissa. Talvivaara on saanut aiheesta ja aiheettomasti epäkiitollista julkisuutta. Kaivoksen avaamisen jälkeen maakunnan äänitorvi kainari oli sen varaukseton tukija. Ei lehteä, jossa ei Pekka Perä ollut esillä. Maakuntavaltuuston kokouksessa 15.2.2010 kansanedustaja Timo Korhonen jopa intoutui lanseeraamaan Kainuun uuden brändin. Hänen mielestään tulevaisuuden kuva on, säteilevä Kainuu tai säteilevä Sotkamo. Silloin oli hurmosta liikkeellä.

Nyt on ääni kellossa muuttunut ja silloiset varauksettomat kannattajat ovat jo sulkemassa kaivosta. Miljardiluokan satsausta ei jokapäivä tule kainuuseen. Sen tuomat suorat ja välilliset työpaikat ovat alueen elinvoimalle äärimmäisen tärkeitä. Olen aiheesta kirjoittanut keväällä 2013. Kirjoitus ja kannanottoni on edelleen ajankohtainen. Jokaisen joka on kiinnostunut Kainuun selviytymisestä, on tuettava jokaista hanketta, jolla turvataan Talvivaaran jatko. Jokaisen on myös tunnustettava tehdyt virheet ja niistä on otettava opiksi.

Elinvoiman suurimpana esteenä on mielestäni Kainuun saavutettavuus. Rautatieyhteydet ovat olleet esillä jo useampien eduskuntavaalien alla. Vaalien jälkeen on aina todettu, ettei nyt ole varaa parantaa alueelle johtavia rautatieyhteyksiä. Meillä oli myös ministeri hoitamassa liikenneministeriötä. Mikään ei muuttunut. Sähköistäminen olisi saatava heti liikkeelle ja sitä on myös Kainuun liitto ajanut seuraavan hallitusohjelmaan yhdeksi alueen tavoitteeksi. Samoin Pohjois Suomen neuvottelukunta on ottanut saavutettavuuteen kantaa. Rautatiehankkeista ovat edellämainitut instanssit jättäneet Koillisen rataverkkohankkeen armeliaasti pois.

Koillismaan ja Kainuun pohjoisten osien kannalta Koillisen rataverkkohanke on todella tärkeä. Puuhuollon ja tulevaisuuden kaivoshankkeiden elintärkeänä valtasuonena se lisää saavutettavuutta raaka-ainehuollon osalta. Nyt laman aikana se on saatava jalalle. Istuvien ja tulevien alueen kansanedustajien on sitouduttava hankkeen edistämiseen.

Tiehankkeiden osalta on Kainuussa pidetty huolta valtatie-22 parantamisesta. Se on tärkeä, mutta samalla olisi pidettävä huoli myös pohjoisten osien itä-länsi suuntaisista maantie yhteyksistä. Sote-Ervan toteutuessa tarvitaan turvallisempia ja samalla nopeampia väyliä potilaiden kuljetuksiin. Nämä väylät ovat tärkeitä myös alueen huollon kannalta. Samoin olisi pidettävä erityistä huolta valtatie-5 (E63) kunnostamisesta koko Kainuun osalta. Liikennemäärät ovat kasvaneet ja tämä väylä halkaisee koko maakunnan. Tien leventäminen ja ohituskaistojen rakentaminen parantaisi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Kainuun työttömyys on jälleen pahenemassa ja lama tuntuu jatkuvan. Vanhoina hyvinä aikoina puhuttiin siitä, että työvoima oli valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Nyt sellaisia puheita ei kuulu paatuneimmakaan työväestön kannattajan puheenvuoroista. Ammattiyhdistysjohtajien vyötärönympärys on kasvanut sellaisiin mittoihin, ettei siellä työttömät aiheuta mitään väristyksiä. Työttömyys kaventaa Kainuun elinvoimaa ja luo toivottomuutta tulevaisuuden suhteen.

Olisiko aika palata vanhoihin hyviin aikoihin ja valtion työllisyystöihin?

Avainsanat: kainuunelinvoima, kainuunsaavutettavuus, koillisenrataverkkoyhteys, työvoimaonvaltiovallansuojeluksessa