Satunnaiset kuvat

Lohisaaren hopea

Uusimmat

Blogin arkisto

001 Uusi sivu ja lupaukset

Tiistai 1.1.2019 klo 16:45 - yrjöpoeka

Vuosi vaihtui melkoisessa paukkeessa. Menin nukkumaan aikaisin ja kuvittelin paukuttelun loppuneen. Se oli väärä luulo. Puolen yön molemmin puolin alkoi todellinen sota lähikortteleissa. Tuli kunnon jytky, kuten Soini aikoinaan sanoi. Oli todellakin sellaisia pommeja, että talon seinät kumahtelivat. Hieman mietitytti se, kun siinä vaiheessa oli myrskytuuli. Mutta eivät kopsahdelleet paukut vasten taloa. Hetken aikaa kuuntelin pauketta, lopulta käänsin kylkeä ja nukahdin. Vaimolla oli mennyt paljon kauemmin. Alakerrassa koirani ilmeisesti kuvitteli jonkun potkivan taloa, kun ärähteli välillä isomman paukun tutinoita talon rakenteissa.

Aamulla olimme aikaisin virkeitä ja lumityöt odottivat. Onneksi on keksitty lumilingot ja hyvin pian oli lumet siirretty sivummalle. Nyt odotellaan seuraavaa myräkkää joka ennusteiden mukaan on entistä äreämpi. Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan alkuvuosi on todella vaihteleva. Välillä poutaa ja pakkasta 10-20 astetta. Joka toinen päivä sää muuttuu ja lauhtuu tuoden samalla lumisateet. Olemme aivan normaalin talven rytmissä ja ei tarvitse enää tuskailla lumenpuutetta. Päinvastoin, pian on edessä tilanne mihin lumet tontilla mahtuvat. Ovat onneksi mahtuneet tähän saakka. Viime talvena olivat tosin kulkuväylien penkat pihalla melkoisen korkeat.

IMG_20180106_102717.jpg
2018 tammikuun 16 päivä kotipihallani. Yli metri lunta jokapaikassa.

Sain viimevuoden loppupuolella usein kuulla kysymyksen, aionko lähteä mukaan seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kysymys myös kuului, minkä ryhmä riveissä. Vastaus on ollut itselleni selvä jo kauan. Olen maksanut siitä lystistä aivan riittävästi. Samoin olen saanut niskaani riittävästi suoranaista paskaa, joten en kaipaa sitä. Tästä huolimatta on tivattu, enkö voisi mennä vaikka jonkin uuden ryhmän, kuten Liike Nyt riveihin. Tiukkaamisen jälkeenkin on helppo vastata, että edelliset kommentit pätevät kaikkiin. Tänään kilahti sitten sähköposti ja siinä oli kysymys samasta asiasta. Ihmiset olisivat valmiita tekemään työtä hyväkseni. Kiitän kaikesta tuesta ja toistan. En ole lähdössä vaaleihin. Seuraan niitä kuitenkin ja varmasti kommentoin aihetta pitkin kevättä.

Toinen lupaukseni koskee kirjoittamista. Minulta on kesän jälkeen kyselty, kuinka kauan aion kirjoittaa blogia. Sitä en tiedä itsekään. Kirjoitan niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Sen verran voin lisätä, että kirjoitan tulevana vuonna toisen mokoman pöytälaatikkoon. Näinhän sanonta kuuluu. Sitä en vielä tiedä, mitä niistä kirjoituksista tulee. Voi olla, ettei niistä ole julkisuuteen asti. Itselleni se on kuitenkin aikaa tutkiskella menneisyyttä, lapsuudesta tähän päivään. Kirjoittamisesta on tullut yksi osa elämääni. Sanonta kuuluu myös, että olenpahan jostakin muusta pahanteosta silloin pois.

Kolmas lupaukseni on olla toisten mukana miettimässä ja tekemässä jotakin mainittavaa. Kuulostelen kotikyläni Piispajärven vaiheita. Hänkkäröin toisten joukossa katsomassa, kuinka jotkut hiihtävät The Ruthless Raja hiihtoa. Mikäli mukaan hyväksytään, jatkan pällistelyä yksinäisten joulun järjestelyissä. Ja tottakai joutilaalle löytyy aina jotakin pientä puuhaa. Mieluisin sellainen on päästä elo-heinäkuun vaiheessa Lakselv-joelle viikoksi. Viikko lohien ja hyvien kalakaverin parissa on elämän parhautta.

En toki unohda vaimoani. En myöskään lapsiani ja lastenlapsiani. Useampi viikko lastenlasten parissa tuo lisävuosia miehelle. Näin minä uskon.

Näillä mietteillä vuosi alkaa.

Avainsanat: tulikunnonjytky, uudenvuodenlupaukset, kirjoittaminenpöytälaatikkoon, vapaaehtoistyö, theruthlessraja, lakselvjoki

285 Vuosi päättyy ? uusi alkaa

Maanantai 31.12.2018 klo 21:55 - yrjöpoeka

Vuosi 2018 on lopuillaan. Vuosi on päättymässä samalla tavoin kuin se alkoikin. Lumimyräkällä ja runsaalla sellaisella. En usko lumen aiheuttavan sellaista vahinkoa kuin viime tammikuussa. Nyt ei ole sellaista lumikuormaa puissa eikä langoilla. Ankara myrsky sitävastoin voi aiheuttaa yksittäisten puiden kaatumista linjoille. Kotikuntani Suomussalmi oli tammikuun aikana ongelmien ytimessä. Sähköt olivat silloin poikki pitkiä aikoja. Siitä on opittu ja nyt osataan varautua lumentuloon ja myrskyyn vielä paremmin.

Kävin oman kuntani torilla kuuntelemassa juhlapuheita ja seuraamassa ilotulitusta. Väkeä tuli paikalle todella runsaasti. Ilmeisesti määrään vaikutti se, että nyt ovat mielensä pahoittajat huutaneet kieltojen puolesta riittävästi. On suorastaan käsittämätöntä, että muutaman tunnin aikana vuodesta ei saisi iloita ja pitää hieman meteliäkin. Kun olen seurannut YLEN lähetyksiä viimeisen viikon aikana, tuntuu siltä, että ilotulitus on suoranainen maailmanloppu. Keksitään vaikka minkälaisia avauksia jokaiseen uutislähetykseen, joilla muokataan mieliä ilotulitteita vastaan.

Torille tulvinut väki osoitti sen, että ilotulitusta tullaan katsomaan kokoperheen voimalla. Kaikki olivat hyväntuulisia kovasta tuulesta ja -10 asteen pakkasesta huolimatta. Kyllä Suomussalmen ja muunkin Suomen ihmiset haluavat kuulla ja nähdä pimeyden keskellä iloista tulitusta. Se ajaa pimeyden hetkeksi kauemmaksi. Toisaalta se on myös merkkinä sille, että päivä jatkuu. On siis syytä olla iloinen ja antaa muidenkin iloita.

Mielensäpahoittajat voivat muuttaa siksi aikaa vaikka Timbuktuun. Toisaalta, siellä pauke voi olla vielä runsaampi. Me muut sen sijaan heräämme huomenna virkeinä siirtelemään myrskyn tuomaa lunta. Lumitöitä tehdessä on hyvää aikaa miettiä mitä tuli luvattua ennen vuodenvaihdetta. Toivottavasti tekemämme lupaukset pitävät edes hetkisen. Yhtä asiaa toivon kaikilta. Olkaamme ihmisiä toisillemme. Tukekaamme heikoimpia.

Ja lopuksi. Toivokaamme ymmärryksen valoa Sipilän hallitukselle. Ymmärryksen valoa istuville kansanedustajille. Laiskoiksi ja luusereiksi nimittämänne työttömät ja köyhät voivat äänestää. Äänestää sellaisen muutoksen puolesta, että tuleva hallitus palauttaa heille ihmisarvon. Ihmisarvo on sitä, että jos ihmisen on tehtävä työtä, siitä maksetaan oikeata palkkaa. Suomalaisilla työehdoilla. Palkkaa jolla jokainen heistä saisi oikean suomalaisen eläketurvan.

Toivotan kaikille lukijoilleni erinomaisen onnekasta Uutta Vuotta 2019!

Avainsanat: ilotulitus, uudenvuodenjuhlinta, suomussalmenkunta, tavataantorilla, uudenvuodenlupaukset, työttömänihmisarvo

282 Perinteitä ja uhriutumista

Sunnuntai 30.12.2018 klo 9:21 - yrjöpoeka

On menossa jokavuotinen uhriutuminen. Uhriutuminen on hyvä sana kuvaamaan miten ihmismieli seuraa vuodenaikoja ja niiden mukana tulvivia muistoja. Vuodenvaihteessa luvataan paljon. Parannetaan tapamme. Ollaan kilttejä koko tuleva vuosi. Lopetetaan viinan juonti ja tupakointi. Vuoden vaihteeseen ajoittuu myös perinne, jossa joukko uhriutumisherkkiä haluaa kieltää ilonpidon kansalaisilta. Niiltä jotka haluavat juhlia äänekkäästi ja riemuiten vuoden vaihtumista.

Kaikkialla maailmassa on perinteitä ja niissä kaikissa vuodenvaihteeseen liittyy ilonpito ja juhlinta. Paitsi pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa. Meillä ei missään tapauksessa saa näkyä iloisia ilmeitä ja sitä ei saa juhlistaa äänekkäästi. Tässä tapauksessa on otettu ensimmäiseksi kohteeksi ilotulitukset. Useina vuosina on kauhisteltu pauketta uhriutujien toimesta. Uhriutujat ovat eneiten olleet huolissaan koirien tilasta. Heitä ei kiinnosta mikään muu. Tiedän kyllä heidän jatkavan, vaikka ilotulitukset lopetettaisiin. Heille ei käy millään muotoa iloinen äänekäs juhlinta. Synkkää ja ilotonta sen olla pitää.

Sosiaalinen media on nyt muuttanut tilanteen uhriutujille helpoksi. Nimien keräys vain liikkeelle ja kas kummaa. Eduskunta saa jälleen uuden kansalaisaloitteen pohdittavakseen. Pohditaan aikansa ja seuraavana uutena vuotena jatketaan uhriutumista. Luin juuri tänään Maaseudun Tulevaisuudesta kuinka eläinlääkäri ja hyvinvoinnin tutkija Laura Hänninen tietää kertoa ilotulituksen olevan metsäneläimille helvetti. Uhriutujissa on todella paljon elävästä elämästä ulkopuolelle siirtyneitä hippiäisiä. Heille riittää ihan omat uskomukset. Pitkäaikainen oleskelu yliopistojen hämärissä kammioissa vinkkua siemaillen, on kuorinut näistä uhriutujia.

Vinkkua siemailevat ja juustoja napostelevat uhriutujat eivät itse näe virheitä omassa elämässään. Matkaillessaan lentokoneella vinkuintiaan hakemaan henkisiä kokemuksia, he vaurioittavat ilmakehää. Sen vaikutukset ovat huomattavasti pahemmat kaikille luonnoneläimille. Sitä se on myöskin ihmisille. Myös uhriutujille. LUKE, eli luonnonvarakeskus on tutkinut uhriutujien lentomatkustusten aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle. Tutkimuksen mukaan uhriutujan lentäessä Thaimaaseen, hän kuormittaa aivan yhtä paljon ympäristöä kuin kahdeksan vuotta Suomessa pysyvä naudanlihansyöjä.

Tutkimuksessa laskettiin siis yhden lennon aiheuttama kuormitus kaikelle luonnolle. Siinä ei huomioitu sitä, että henkisyyttä ja aurinkoa hakeva uhriutuja käy jopa useamman kerran vuodessa kaukomailla. Samaan aikaan kotimaassa pysyttelevä iloluonteinen naudanlihansyöjä elää luonnonmukaisesti. Vuoden vaihtuessa kotimaassa elävä haluaa iloitella. Syödä hyvin. Juoda hyvässä seurassa ilolientä sopivissa määrin. Tälle suurelle enemmistölle on yhteistä se, että vuodenvaihtuessa he siirtyvät ulkoilemaan ja ilakoimaan ilotulituksen paukkeessa. Tämä on perinteinen tapa kaikkialla maailmassa.

Meillä iloa ei sallita. Ei etenkään äänekkäästi. Eikä erityisesti suurella joukolla iloten ja remuten. Tästä melusta häiriintyvät eniten henkisyyttä kaukomailta hakevat elämän pelastajat. Joille on tärkeintä huolehtia eläimistä. Ei ihmisistä. Matkustelu lentokoneilla ei ole heidän mielestänsä haitallista. Miksikö?

Kas, he ovat nähneet kuinka savu häviää taivaalta.

Avainsanat: uudenvuodenlupaukset, ilotulitus, vuodenvaihteenperinteet, suomessaeisaailoita, luonnonvarakeskus, maaseuduntulevaisuus, lentäväkasvisyöjä