Satunnaiset kuvat

Isojen säyneiden narraaja

Uusimmat

Blogin arkisto

248 Meidän lyhyt muistimme

Lauantai 17.11.2018 klo 16:24 - yrjöpoeka

Viikon aikana oppositiopuolueet ovat esittäneet omia vaihtoehto budjettejaan. Totuttuun tapaan istuvan hallituksen ministerit ja kansanedustajat rökittävät oppositiopuolueita näiden esityksistä. Erityisen lennokkaasti vastaili istuva valtiovarainministeri Petteri Orpo. Hänen mielestään erityisesti pääoppositiopuolue SDPn esitys oli höttöinen. Kaiken kaikkiaan jokainen esitys leimattiin täydeksi huuhaaksi. Näin on aina toimittu ja toimitaan varmaan hamaan ihmiskunnan loppuun saakka.

Kaikista hupaisinta näissä keskusteluissa on se, että samat virkamiehet laskevat hallituksen ja opposition esittämät luvut. Kun oppositio tämän ilmaisee, se on kuin tuuleen huutaisi. Hallituksen mielestä oppositio on populistinen esityksissään ja ne pysyvät höttöisinä. Se on aina ollut kummallista, että median edustajat siirtyvät aina kulloisenkin hallituksen lukujen taakse. Sellainen kuva uutisoinnista väistämättä tulee. Opposition lukuja tarkastellaan tiukan sihdin takaa arvostellen, mutta hallituksen luvut kerrotaan sellaisenaan. Medialle ne ovat kulloinkin kuin Jumalan sanaa.

Vaaleihin puolueet menevät toisiaan nokitelleen ja kaikilla on suuret lupaukset. Oppositio on suurimman koetuksen edessä, kun se on luvannut vaihtoehtobudjetissaan useita parannuksia olemassa olevaan. Niitä hallituspuolueet sitten toreilla ja turuilla väheksyvät ja maalailevat maailmanloppua, jos oppositio pääsee esityksineen valtaan. Sen oppositio taatusti nyt tekee. Huolimatta maailman talouden noususuhdanteesta, istuva hallitus on itse saanut maalattua itsensä nurkkaan. Jatustelevana ja päättämättömänä. Hallituksena, jonka esitykset ovat jatkuvasti eduskunnan valiokuntien käsittelyissä muuttuneet ja lopulta hallitus on vetänyt ne pois. Sotesopasta puhumattakaan.

Muistavatko äänestäjät näitä vaihtoehtobudjetti puheita? Eivät ne muista. Vaaleissa äänestetään sitä vaihtoehtoa, joka omasta mielestä on paras. Vaalien jälkeen voittanut puolue aloittaa hallitusneuvottelujen vetämisen. Suurin puolue tulevissa vaaleissa asettaa niitä omia tärkeitä asioita kynnyskysymyksiksi toisille puolueille. Kuten aina, useat niistä kysymyksistä ovat samoja, joita suurin puolue on esittänyt vaihtoehto budjetissaan.

Koska kirjoitan näin, se johtuu siitä, että uskon SDPn olevan suurin puolue kevään 2019 vaaleissa. Huolimatta Petteri Orpon höttöisistä kommenteista, hänen puolueensa joutuu nielemään suuren osan SDPn ajamista asioista. Tämä sikäli mikäli haluaa hallitukseen. Ja sitä kokoomus haluaa aina. Hallituksessa ne asiat päätetään miesten kesken. On siellä toki tomeria naisia, mutta kyllä miehet ne isot linjat vetävät. Tämä ilman metoo merkkiä. Tosiasia.

Vaaliväittelyjen jälkeen äänestäjät ovat tovin ihmeissään. Pahimmat riitapukarit istuvat ilmeet muikeina hallituksessa. Kokoomuksen maalailemat uhkakuvat sosialistien höttöisistä lupauksista ovat vaihtuneet niiden kannattamiseen. Tulevissa vaaleissa pyrkivät kaikki nykyiset hallituspuolueet kertomaan kansalaisille, että punavihreät haluavat kaataa kaiken sen hyvän, mitä oikeistohallitus on saanut aikaan. Vaalikrapulan jälkeisinä aikoina äänestäjäparka on ahdingossa. Mihin voi enää luottaa. Kokoomus istuu taas hallituksessa. Hallitus toteuttaa punavihreää uhkakuvaa. Äänestäjä ei saa mitään takuuta kannattamalleen maailmankuvalle. Puolueiden maailmankuva on lopulta sama. Puolueille riittää, kunhan pysytään vallassa.

Ikiliikkuja on tämä apparaatti.

Avainsanat: oppositiopuolueidenvaihtoehtobudjetit, vaalilupaukset, sanojensasyöminen, äänestäjänmuistionlyhyt, höttöisetvaalilupaukset, vaalienjälkeinenkrapula

054 Vaalilupaukseni

Keskiviikko 8.3.2017 klo 18:40 - yrjöpoeka

On hienoa huomata, kuinka näissäkin vaaleissa useista ehdokkaista kuoriutuu eri vammaisryhmien ystäviä ja ymmärtäjiä. Neljä vuotta on ollutkin aika hiljaista ja etujärjestöt eivät ole saaneet ääntään kuuluville. Nyt on ja peukutetaan oikein urakalla. Lapsiperheille tuntuu löytyvän aivan kaikkea. Luvataan ilmaisia palveluja ja ketään lupailijaa ei huoleta, mistä eurot revitään. Vanhukset ja muut vaivaiset ovat myös saamapuolella. Nyt ei pitäisi olla kenelläkään valittamista.

Minä tunnettuna toisinajattelijana uskallan olla näistä lupauksista hieman toista mieltä. Jokainen voi luvata mitä vain, jos samalla ilmoittaa mistä kaikkeen hyvään otetaan rahat. Kunnan rahakirstu ei ole pohjaton kaivo, vaan aina on mietittävä uusien palvelujen kohdalla sen vaikutuksia. Kunnille on jo vuosikymmenten aikana sälytetty valtava määrä erilaisia palveluja. Nyt kunnan kirstun tyhjentyessä, mietitään sitä, mistä karsitaan pois.

Mikäli jokin uusi aloite läpäisee valtuuston seulan, seuraavaksi sitä toteuttamaan ryhtyy kunnanhallitus. Sillä luottamuselimellä on jo realistinen kuva kunnan mahdollisuuksista. Valtuuston sana on laki ja hallituksen on jostakin nipsaistava jotakin pois. Vielä 80-luvulla vanhaan hyvään aikaan, perustettiin virkoja ja rakennettiin isoja kunnantaloja. Se oli peräti kannattavaa puuhaa, koska virkoihin saatiin niin runsaat valtionosuudet. Se oli sitä vanhaa jakopolitiikan aikaa.

Nyt jaettavana on vain niukkuutta. Siitä syystä työttömiäkin kurmotetaan tekemään ilmaisia töitä. Tästä syystä hoitajien mitoituksista nipistellään kymmenyksiä pois. Tästä syystä palvelujen taso laskee kuin lehmän häntä. Huolimatta siitä, että nyt näyttäisi talous hieman piristyvän, niin se ei ensimmäisenä kosketa meitä. Huoltosuhteemme vaikeutuu entisestään, kun nuoremmat valuvat kaupunkialueille. Siksi Suomussalmella ei ensimmäisenä kannata luvata mitään uutta jaettavaa.

En itse aio isommin kampanjoida näissä vaaleissa. Minut tunnetaan kohtuullisen hyvin ja tuomio tulee huhtikuun alussa. Siitä tuloksesta näkyy suoraan, uskovatko äänestäjät minun pystyvän hoitamaan valtuutetun vaativaa työtä enää yhtään kauempaa. Vastustajani näkevät märkiä unia siitä hetkestä, kun en enää tule valituksi. Kumpikaan vaihtoehto ei heilauta elämääni mihinkään suuntaan.

Voin lohduttautua sillä ajatuksella, että minun kohdalleni on aina riittänyt näitä palkattomia tehtäviä. Yhdistyksissä, seuroissa ja kerhoissa. Aloitin näihin tehtäviin ajautumisen siinä 1985 vuoden jälkeen. Uskon siihen, etteivät sellaiset tehtävät lopu tekevältä koskaan. Tämän asian minä voin suoraselkäisesti luvata. Nämä eivät lisää veronmaksajien rasitusta. Nämä tehtävät ovat niitä, jotka luovat hyvinvointia ympäristölle.

Pääasia on, että tuppi heiluu.



Avainsanat: vaalilupaukset, köyhälläonnytystäviä, nollasummapeli, jakopolitiikkaa, vapaaehtoisjärjestöissäpuutettatekijöistä

161 Jo vääryys vallan..

Torstai 24.11.2016 klo 13:48 - yrjöpoeka

Työväenhenkinen virsi alkaa näin: Jo vääryys vallan saapi, pitäisi muuttaa juuri nyt toiseen muotoon. Vääryys on vallan jo saanut ja oman osansa ottanut. Tämä kuvaa parhaiten menoa, kun ”hyvän" hallituksen aikaansaanoksia kansan eteen pullahtelee. En voi kuin ihmetellä, kuinka puolueeni on toiminut hallituksessa. Vastoin suuria lupauksia juuri pienimmiltä otetaan ja siirretään entistä paremmin ansaitseville.

Timo Soini puhui kansalle vaalien alla, kuinka Suomessa on miljoona alle tuhat euroa kuukaudessa ansaitsevaa. Soinin mukaan heiltä ei missään tapauksessa saanut ottaa yhtään roposta. Köyhän eurot siirtyvät erittäin nopeasti aluetalouden syövereihin, koska köyhänkin on yritettävä elää. Tämänpäiväisten uutisten jälkeen, perussuomalaiset keskustan apupuolueena ansaitsevat kepuun liitetyn määritelmän. Nyt huudetaan: kepu pettää aina ja persu joka päivä.

Kaiken lisäksi vielä kuvitellaan, että tulevissa kuntavaaleissa jytky jatkuu. Varmasti jatkuu, mutta suunta on toinen. Minä en todellakaan voi ymmärtää tällaista takinkääntöä? Eikö eduskuntaryhmässä ja puoluehallituksessa todellakaan ole ketään, joka edes hiukkasen huolestuisi menosta? Se olisi jo plussaa, jos itsekukainen etsisi omat ja puolueen vaalilupaukset.

Tutkiskelkaa oikein rauhassa näitä kahta iltapäivälehden uutista. Toisessa otetaan niiltä alle tuhannen euron omistajilta. Toisessa annetaan vastaavasti köyhiltä otetut roposet omaan käyttöön. Minä olen tutkiskellut. Samoin muista uutiskanavista tulleita. Seuraan some-maailmassa liikkuvaa keskustelua. En ole yksin kauhistelussani. Varmasti ”hyvä” hallitus keksii hyviä selityksiä tapahtuneelle. Aivan varmaa on yksi suomalainen sanonta. ”Niin on, jos siltä näyttää!”

Valitettavasti äänestäjät ovat ostaneet sian säkissä. Takuuta ja laatua vaativat voisivat yrittää valitusta kuluttaja asiamiehelle. Taitaa olla turhaa se, liian monta miljoonaa valitusta upottaisi tämän asiamiehen. Joku tietysti kertoo, että seuraavissa vaaleissa voi sitten antaa palautetta. Se on huono neuvo. Ensinnäkin äänestäjän muisti on nykyisin todella lyhyt. Toiseksi se osattomien joukko, joka erehtyi vaaliuurnille perussuomalaisten lupauksilla, ei todennäköisesti enää äänestä.

Perussuomalaiset ovat saaneet uurnille sellaista väkeä, joka muulloin ei ole äänestänyt. Juuri tuon joukon pitäminen olisi pitänyt puolueen pinnalla, nyt se on lopullisesti tyritty. Kunnolla petetty huono-osainen ei kuseta itseään sillä, että äänestäisi. Paljon kerrotaan äänestämisen autuutta ja sitä, että äänelläsi on vaikutusta. Nyt perussuomalaiset uutena puolueena ovat näyttäneet, ettei unohdetun kansan äänillä ole väliä. Meno on samaa, kuin vanhoilla puolueilla.

Olen todella pettynyt ja järkyttynyt siitä, millaiseksi suuren rahan kätyriksi puolueeni on muuttunut. Minua hävettää sekin, että olen ollut tukemassa puoluettani valtaan. Olin vielä muutama vuosi sitten ylpeä, tehdessäni kenttätyötä puolueen eteen. En ole enää.

Historiasta ei ole opittu. Veikko Vennamo sanoi aikoinaan painavia sanoja niistä, joita houkutti suuri raha.

Seteliselkärankaisia ovat he.

Avainsanat: jovääryysvallansaa, vaalilupaukset, unohdettukansa, veikkovennamo

025 Lupauksia ja pummeja

Torstai 5.3.2015 klo 12:26 - yrjöpoeka

Eduskuntavaalit tunnetaan siitä, että usea sinne pyrkivä antaa ns. vaalilupauksia. Ne lupaukset ovat sellaisia, ettei niitä edes aiota toteuttaa. Homman juju on siinä, että myös äänestäjä tietää, ettei niitä toteuteta. Mutta pienenpieni toivonkipinä äänestäjän sielussa yrittää uskoa vakuuttavasti ja ponnekkaasti annetut lupaukset.

Suomenmaata kiertää jokin lista, jossa allekirjoittajat sitoutuvat parantamaan lasten ja perheiden asemaa tulevalla vaalikaudella. Nämä allekirjoitukset on varmasti annettu hyvässä uskossa. Todennäköisesti allekirjoittajina on sellaisia henkilöitä, jotka ensimäistä kertaa pyrkivät eduskuntaan. Tuleva eduskuntakausi on sellainen, että jokaisen yksittäisen edustajan lupaukset haihtuvat savuna ilmaan, kun hallituspohja neuvottelut puolueitten välillä alkavat. Mikäli valtion velkaantuminen aiotaan katkaista, silloin leikkauslistalle joutuvat lupaukset.

Kainuulaisten lupausten pohjat saatiin parivaljakolta, Eero Suutari ja Raimo Piirainen. Tomerina veikkosina he aikovat, ei enempää, eikä vähempää, saada Kajaaniin sellutehtaan. Kainuun radion suosiollisella avustuksella veikkoset esittävät olevansa vaikutusvaltaisia ja he lupaavat ponnekkaasti auttaa Kainuun jaloilleen. Selvittyäni naurukohtaisesti aloin pohtia, mitkä on näiden veikkosten mahdollisuudet?

Näyttävät todella heikolta. Ensimmäiseksi heidän pitäisi ensin päästä eduskuntaan takaisin. Pahnanpohjimmaisina puolueissaan heidän läpimenonsa ei näytä toteutuvan. Keskustan nousu ja näiden veikkosten puolueiden kannatuksen hiipuminen on juuri heille tuhoisaa. Toisekseen heidän ajatuksensa, että kaavailut sellutehtaan tulosta Kuopioon kuopattaisiin, ei tule toteutumaan. Se on keskustan nousun syytä.

Mikäli keskusta on hallituksessa, Kuopion talousalueelta tulee keskustalainen ministeri ja jokainen tietää, että he osaavat pitää alueidensa puolta. Siinä ei Suutarin ja Piiraisen huutelu Kajaanista paljoa Savolaisia hetkauta. Neljä vuotta on mennyt Finnairin ja Flyben siivillä lennellessä ja älypuhelimia räplätessä. Niillä eväillä ei sellutehdas nouse. Jäin ihmettelemään Kainuun Radion roolia? Miksi antaa tilaa täydelliselle vaalipropagandalle?

Täydellinen pummi oli sitten oman puolueeni kansanedustajan Tom Packalenin meno television haastateltavaksi 3.3.2015. Ohjelmassa haluttiin kuulla, mitä mieltä eri kansanedustajat ovat YK:n vammaisjulistuksen merkityksestä Suomessa. Kansanedustaja ei omien sanojensa mukaan tiennyt aiheesta tarpeeksi, mutta näkyvyys televisiossa näin vaalien alla voitti harkinnan. Vaikka media pyytäisi, ei ole häpeä myöntää, ettei ole jollakin aihealueella hyvä. On paikallaan kertoa, että puolueesta löytyy paremmin aiheesta perillä olevia.

Kehitysvammaisen pojan isänä ja aikoinaan aktiivisena toimijana vammaispuolella, tuntuivat Packalenin lausumat ihmeellisiltä. Sekavilta. Erityisesti kun vertaa kehitysvammaisen haastattelijan Sami Helteen selkeämpään vastaukseen.

Tunnen suurta myötähäpeää. Olen surullinen kehitysvammaisten puolesta.

Avainsanat: vaalilupaukset, yknvammaistenjulistus, myötähäpeä

079 Suomi nousuun

Maanantai 15.12.2014 klo 13:10 - yrjöpoeka

Selvästi on viime päivinä ollut nähtävissä, että eduskuntavaalit lähestyvät. Julkisuuteen pääsee hyvää tarkoittavia ehdotuksia istuvilta kansanedustajilta. Pääministerikin osallistuu omalla panoksellaan keskusteluun ja tuo mukanaan oikein kunnon leimakirveen. Sujuvasti liittää keskustalaisten ehdotukset neuvostoajan henkäilyihin. Tottahan siinä on toinen puoli. Kahdenvälisten suhteiden lämmittäjät kuuluvat vanhaan kunnon toveripiiriin.

Istuvien kansanedustajien olisi toivonut esittävän ehdotuksiaan hieman aiemmin vaalikaudella. Nyt ne ehdotukset ovat reilusti myöhässä. Tämä koskettaa nimenomaan hallituspuolueitten edustajia. Neljä vuotta oltu hiljaa ja nyt aloitetaan vaalikarjan lämmittely. Vaalikarja on kyllä aika hyväuskoista porukkaa ja kun riittävän vakuuttavasti ehdotuksen tekee, se voi toimia. Toivottavasti kukaan ei muista, että samojakin ehdotuksia esitettiin neljä vuotta sitten. Valitettavasti lupaukset ovat hieman pölyttyneet arkistoissa.

Oppositiopuolueilla on hieman helpompaa. Vastuu lupauksista koskettaa hallituspuolueita. Jytky-vaalit käytiin vahvasti EU-kielteisinä ja vastustettiin hulttiovaltioiden jatkuvaa rahoittamista. Hallituspuolueista on neljän vuoden aikana kunnostautunut Katainen/Urpilainen kaksikko. Kreikan rahoittamisella luvattiin Suomen oikein tienaavan. Alkaa näyttää siltä, että tienaaminen ole edes näköpiirissä lähitulevaisuudessa. Ainoastaan Kreikka tienaa ja me maksamme! Toivottavasti Katainen ja Urpilainen ei tarkoittanut, että Kreikka se oikeasti tienaa? Siltä se kyllä vahvasti näyttää maallikon silmin.

Katteettomilla lupauksilla Suomi ei lähde nousuun. Velkaa on sen verran kertynyt, että sitä pitäisi pikkuhiljaa ryhtyä lyhentämään. Toisaalta olen miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että pitäisikö suomen tehdä kuten muutkin tekevät? Maksattaa yhteisvastuullisesti velkansa muilla! Siellähän Brysselissä häärii vahvana miehenä Katainen vivuttamassa Euroopan rahalaitoksia. 100 miljardia on niissä puuhissa pikkusumma.

Iskulauseeksi sopisi: Vivutetaan Suomi nousuun.

Avainsanat: vaalilupaukset, jytkyvaalit, hulttiovaltiot, heimetienataantällä, vivuttaminen

047 Usko ei ole luja

Keskiviikko 24.9.2014 klo 14:42 - yrjöpoeka

Perussuomalaisten Kainuulainen kansanedustaja Pentti Kettunen piti tiedoitustilaisuutensa 22.9 ja sen anti oli sitä mitä odotin. Kettunen pyrkii uudistamaan valtakirjansa eduskuntaan. Sitä myöten on todettava, että mahdollinen ehdokkuuteni on nyt sitten loppuunkäsitelty. Lopullisen siunaamisen Oulun-vaalipiirin ehdokaslistasta tekee Perussuomalaisten puoluehallitus aikanaan.

Kainuun osalta tilanne näyttää todella huonolta. Vain kolme kansanedustaja ehdokasta on Kajaanin ulkopuolelta ja hekin kolmenkymmenen kilometrin etäisyydeltä Raatihuoneesta. Kaikkien puolueitten ehdokkaat kilpailevat Kajaanin toreilla hernekeiton ja makkaran avulla samoista äänestäjistä. Kajaanin eläkeläisille on koittamassa lokoisat ajat kevättalvella. Ruokaa piisaa ja hyviä lupauksia riittää. Viime vaalien aikaiset lupaukset voi ottaa nyt uusiokäyttöön, koska niitä ei ole ehditty vielä toteuttaakaan.

Ainoastaan Perussuomalaisilla oli suurista puolueista yksi ehdolla Ylä-Kainuusta, eli allekirjoittanut. Vasemmistolla ja keskustalla ei ollut ketään laittaa ehdolle. Merja Kyllösen ääniperintö jää näin käyttämättä. En oikein usko kaikkien jaksavan äänestää Kajaanin ehdokkaita. Kaikilla puolueilla on ollut samanlainen tavoite. Saada alueellisesti kattava ehdokaslista. Nyt kaikki puolueet ovat jättäneet kehyskainuun suosiolla pelkäksi reservaatiksi. Alueen äänimäärillä ei ilmeisesti ole enää vaikutusta? Alueellinen kattavuus on jäänyt pelkäksi kuriositeetiksi. Voi olla, ettei täällä suuremmin jaeta hernekeittoa?

Oma ennusteeni kevään 2015 vaaleista on Kainuun osalta aika lohduton. Keskustan kannatuksen nousu on Sipilän myötä ollut sitä luokkaa, että Sotkamon kepulaiset ovat siitä mielissään. Kokoomuksen kannatus on lähtenyt alamäkeen ja Kajaani tulee menettämään paikan. Sosiaalidemokraattien tilanne on vielä surkeampi ja ellei Piirainen saa vaalipiirin ykkösehdokkaan asemaa, paikka menee. Perussuomalaisten paikka katoaa keskustan nousun myötä ja ainoastaan yksi paikka koko vaalipiiristä on varmasti menossa jatkoon. Jatkaja on Olli Immonen. Lisäpaikkojen saanti on kovan työn takana. Siksi usko ei ole luja usean Kainuulaisen ehdokkaan läpimenolle.

On toki myönnettävä, että vaaligallupit muuttavat nopeasti muotoaan. Tämän päivän ykkönen voi huhtikuun alussa olla laskussa. Tulevien kuukausien tapahtumat vaikuttavat ennusteisiin ja lopulta vaalituloksiin. Oppositio hyötyy aina siitä, että hallitus kompuroi ja mikäli talousennusteet pysyvät yhtä synkkinä. Helppoa ei vaalivoittajilla tule olemaan.

Talous on niin kuralla, että Kreikan tie häämöttää.

Avainsanat: ketunhäntäkainalossa, alueellinenkattavuus, vaalilupauksetuusiokäyttöön, kreikantie

063 Valtuutettujen ennaltaehkäisy

Keskiviikko 3.10.2012 klo 16:18 - yrjöpoeka

Vuosikausia on murrettu suuta ja väännetty kättä omaishoidontuesta. Samoin erilaisista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, joilla menojen kasvua sotetoimialalla voitaisiin ehkäistä. Menojen kasvu viimevuosina on ollut niin rajua, että ensimmäisenä ensimmäisenä toimenpiteenä on leikattu juuri noista. Kainuun maakuntakuntayhtymän tämän vuoden budjetointi omaishoidontukeen loppui jo maaliskuussa. Koska kyseessä on harkinnanvarainen tuki, sen määrärahaa on ollut helppo leikata. Kaikesta leikkaamisesta ja vähentämisestä huolimatta soten-lakisääteiset menot ovat menneet yli budjetoidun. Kunnat eivät uskoneet sote-lautakunnan varoitusta, että budjetti ei riitä. Tämän vuoden saldoksi näyttää jäävän 13 miljoonan euron ylitys. Kuntien valtuutettujen huuto maakunnan suuntaan on ollut, että pitää leikata lisää.

Sitä sote on joutunut totisesti tekemään ja mikä on tulos? Nopean toiminnan yksikkö Kaks:n mäellä toimii supistetusti. Kuntien nostettua jatkuvasti tilavuokria, on sote joutunut ahtamaan työntekijänsä tavaroineen päivineen entistä pienempiin tiloihin. Henkilöstön käyttö on halvaantunut lomautusten ja täyttökieltojen takia. Tuloksena on erittäin huono palvelu kuntalaisille. Kaiken huipuksi yhteinen näkemys palvelujen turvaamiseksi on todella hukassa. Kuntien viesti on ollut selkeä vuoden 2013 budjetin raameiksi. Sitä on nykyisen johdon (kunnanjohtajat ja luottamusjohtajat) käskystä laskettava nykyisestä tasosta 10 – 15 miljoonaa. Jos nykyiset palvelut ovat takkuilleet, se on ollut vasta alkusoittoa.

Mikäli minulla on minkäänlaisia ennustajan lahjoja, tulevina viikkoina puhutaan hernekeittotarjoilun lomassa pehmeitä. Omaishoidon tukea ovat kaikki puolueet kasvattamassa. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevään tukeen kaikki toivovat korotuksia. Vanhusten hoitopaikkoihin halutaan ja toivotaan lisää auttavia käsiä. Laboratorio- ja röntgen toimivat sutjakkaasti. Akuuttivuodeosaston toiminta turvataan kaikissa oloissa. Kunnan taloutta hoidetaan kestävästi ja elinkeinoihin satsataan. Kyllä tämmöisellä listalla pitäisi päästä valtuutetuksi. Miten näille toiveille valtuustokauden aikana sitten käy?

Kunnan virkamiehet lyövät sellaiset rätingit valtuutettuparan nenän eteen, että lupaukset vaalien alla unohtuvat ihmeen helposti. Valtuutettu alkaa todella nopeasti ajatella vain, kuinka kunta ja sen talous pysyy pystyssä. Kukaan ei ehdi miettimään, voisivatko kunnat yhdistää voimavarojaan palvelujen turvaamiseksi. Uskotaan virkamiesten ja joidenkin puolueiden sanomaa siitä, ettei kuntarakenteista löydy mitään säästettävää.

Valtuutettuparka ei pysähdy pohtimaan sitä, tarvitaanko Kainuussa näin vahvaa hallintoa? Kuntayhtymällä on yli 4000 ja kunnilla reilu 3000 työntekijää. Palkkakustannukset ovat suurin kuluerä. Kaikille tekisi hyvää miettiä, ovatko kaikki kuntien ja maakunnan työpaikat oikeasti olennaisia palvelujen ylläpitämiseen? Meitä on yhteensä 80 000 ja tuo määrä palkollisia on melkoinen!

Käyvätkö tyhjenevät kunnantalot ennaltaehkäisystä?

Avainsanat: ennaltaehkäisevätoimenpide, omaishoidontuli, budjetinylitys, nopeantoiminnanyksikkö, ennustajanlahja, vaalilupauksetjahernekeitto.ennaltatehkäisy

062 Mietteitä hallintokokeilun savuavilla raunioilla 2

Sunnuntai 30.9.2012 klo 18:56 - yrjöpoeka

Olen kiertänyt maakuntaa viimeisten neljän (4) vuoden aikana ja koko ajan on lisääntynyt tyytymättömyys lähipalveluiden katoamiseen. Viimeksi lauantaina sain muutamilta oman kuntakeskuksen asukkaalta musertavia arvioita vanhusten saamasta palvelusta. 80 ylittänyt vanha rouva katsoi minua läheltä silmiin ja sanoi hiljaa, ”te nuoret ette tiedä mitä elämä näissä taloissa on.” Rouva kertoi kuulleensa vuosien varrella aina vaalien alla samat tyhjät lupaukset. Hänen viestinsä oli minulle selkeä. Hän ei luottanut enää yhteenkään poliitikkoon ja äänestäminen oli turhanpäiväinen asia. Mitä voi sanoa ihmisille, jotka ovat raataneet vuosikymmeniä paremman elämän toivossa ja maksaneet kiltisti veronsa? Ei ole ihme, että äänestysprosentti on laskenut vuosi vuoden jälkeen.

Juuri samana päivänä maakuntalehti julkaisi jutun, jossa kehuttiin Suomussalmen olevan Kainuun ainoa elinkelpoinen kunta. Muut kunnat olivat rapakunnossa ja kaksi elinkelvotonta. Suomussalmi on hoitanut taloutensa hallintokokeilun aikana hyvin. Talous on kunnossa, koska valtionosuudet ovat tuoneet erityisesti Suomussalmelle hyvää. Samaan aikaan kunnan alueella olevat lähipalvelut ovat ajautuneet maakunnan talousahdingon takia heikoiksi. Kainuun kaikki kunnat ovat useina vuosina laittaneet sote-asioiden hoitoon entistä vähemmän rahaa, samalla kun valtionosuuksia on käytetty seinien pystyssä pitämiseen. Tulevalle vuodelle 2013 kunnat ovat ilmoittaneet leikkaavansa lisää palveluja. Tämä asia on ilmoitettu sote-johtajalle ja virkakoneisto valmistelee tulevalle sote-kuntayhtymälle budjettia sen tiedon perusteella. Suomussalmella se tarkoittaa akuuttivuodeosastolle toiminnan alasajoa.

Hallintokokeilun alussa Kainuussa haettiin yhteistä hyvää liittämällä sote-palvelut yhdeksi. Kokeilun kuluessa usea kunta huomasi, että kuntarakenne voidaan pitää entisellään vielä muutamalla vuodella. Etsikkoaika rakenteiden keventämiseksi hukattiin. Suomussalmi oli 1967 vuoden lopussa 15900 asukkaan kasvava kunta. Nyt luku on enää vajaa 9000. Silloin kasvatettiin rakenne ja hallinto nykyiseksi. Väestön väheneminen jatkuu edelleen seuraavat 10-20 - vuotta, 200-300 hengen vuosivauhdilla.

”Hallinnollisesti Suomussalmi kuului aluksi Oulujärven erämaa -nimiseen suurpitäjään. Vuodesta 1599 lähtien koko Kainuu kuului Paltamon emäpitäjään, joka jaettiin vuonna 1647 kahtia Sotkamon ja Paltamon pitäjiin. Suomussalmi kuului jälkimmäiseen aina vuoteen 1786 asti, jolloin Suomussalmi liitettiin kappelina Hyrynsalmen seurakuntaan. Kirkollinen hallinto kesti Suomussalmella vuoteen 1867, jolloin siellä siirryttiin kunnallishallintoon. Samalla pitäjän nimi muutettiin Kiannasta Suomussalmeksi.” Tämä lainaus löytyy täältä.

Edellä mainittu kertoo olennaisen. Kuntarakenne ei ole ikuinen, vaan sillä on tiukat siteet väestön määrään ja koko maakunnan tilaan. Nyt ympäröivä yhteisömme on huonossa hapessa ja kunnat vartioivat revirejään mustasukkaisesti. Erityisesti nykyinen valtapuolue keskusta omista taktisista syistään haluaa kuntarakenteen pysyvän muuttumattomana. Kaikki tämä muutosvastarinta siitäkin huolimatta, että kaikki kuntalaisten tarvitsemat palvelut häviäisivät kunnista kokonaan.

Vaalislauseemme ”Kunnat kuntoon!” on todella osuva.

Avainsanat: vaalilupaukset, lupauksiinpettynytäänestäjä, parempielämä, valtiovarainministeriö, elinkelvottomatkainuunkunnat, kainuunhallintokokeiluloppu, kunnatkriisissä, emäpitäjä, kunnatkuntoon