Satunnaiset kuvat

teno 3-8.72007 033

Uusimmat

Blogin arkisto

010 Turhakkeet

Tiistai 9.1.2018 klo 13:26 - yrjöpoeka

Istahdin eilen illalla todella vankasti telkun eteen. Halusin katsoa, kuina monta kertaa Paavo Väyrynen sanoo minä. Sekosin heti alussa. On ällistyttävää se tollous, jolla hän ulostaa itsestään kehuja. Pääsynsä ehdokkaaksi hän katsoo olleen johdatusta. Vain hän uskoo itseensä sekä joukko ylipuhuttavia kannattajia. Maailman muuttuessa hän kertoo myös muuttuneensa. Kuten hän itse ilmaisee, entistä paremmaksi ja oikeassa olevaksi.

Välillä tuli tunne, että lyön telkun kiinni ja lähden nukkumaan. Kovalla itsehillinnällä sain perseeni pysymään penkissä ja katsoin urhoollisesti itsekehun kyllästämää muumiota. Kaikki muut olivat väärässä ja erityisesti istuva presidentti. Media oli tietysti häntä vastaa. Se oli hänen mukaansa näkynyt syksyllä, kun hän ei ollut saanut julkisuutta tarpeeksi. Kannatuskortit eivät meinanneet täyttyä ja pihi Paavon piti ihan itse omilla rahoilla ostaa mainostilaa. Tätä se Paavo tarkoittaa, kun sanoo median olevan valtaeliitin puolella. Hän ei raskisi yhdestäkään eurosta luopua, vaan median pitäisi ilmaiseksi toistaa hänen kuolemattomia mietteitään.

Pohjois-Korean paksu muumi ja USAn Trump ovat taatusti kateellisia siitä, että Väyrynen ei ujostele puhua potaskaa ja toistaa sitä. Mukien myyminen tentin aikana on näiltä edellä mainituilta jäänyt tekemättä, koska he istuvat rahakasojen päällä. Väyrynen itse katsoo olevansa valmis neuvomaan näitä poikia. Hänellä on riittävästi omasta mielestään kanttia siihen. Tuttavallisesti Paavo puhui Donaldista etunimellä. Tuskin Donald kutsuisi Paavoa visiitille. Siitä ei kyllä ole muutoinkaan pelkoa nähdyn perusteella.

Kuuntelin eilen radiosta vasemmiston ehdokkaan Merja Kyllösen mietteitä. Tuttavallinen naapurintyttömäisyys eivät ole mielestäni parasta mainosta tasavallan presidentin paikalle. Hänen puheessaan on jo alkavaa yhteyttä Paavomaisuuteen. Hän käytti puheissaan Putinista tuttavallisesti Vladimir nimitystä, saman kohtelun sai myös Donald. Hänellä on naivia uskoa itseensä. Topakasti hän aikoi käydä sanomassa Vladimirille, että lopeta heti lentely Itämeren yllä. Lisäksi hän uskoi autuaasti, että juuri nyt tarvitaan rauhankyyhkyjä lentelemään sotakoneiden sekaan. Se olisi melkoinen näky.

Maailma on nyt sellaisessa asennossa, jossa isot pojat lennättävät muutakin kuin leijaa. Rauhasta voi puhua ja toivoa vaikka mitä. Ajankohtaista rauha on vasta sitten kun pojat ovat kyllästyneet tai rahat loppuneet kassasta. Näin kävi jo aiemmin kun Neuvostoliitto hajosi. Rodald Reagan aloitti sellaisen varustelun, että naapuriltamme loppuivat ruplat kassasta. Samaa voi odottaa myös nyt. Trump lisäsi sotilasbudjettia vaatimattomasti reilun 50 miljardia dollaria. Pohjakassaa oli jo valmiina 500 miljardia. Se on sellainen summa, etteivät seuraavat 10 sotilasmahtia yllä siihen edes yhdessäkään.

On taatusti varmaa, että saamme kuulla lisää uskomatonta hömppää seuraavilta ehdokkailta. Minulla on sellainen tunne, että jossakin vaiheessa puolueiden on todella mietittävä, ketä asettaa ehdokkaiksi. Koko presidentti instituutio kärsii näistä raakileista ja narsisteista ehdokkaina. Jokin taso on oltava ehdokkaillakin. Vuoden turhakkeesta äänestettäessä ehdokkaita on nyt tarjolla.

Suomella on aina ollut hyvä herraonni. Näin uskon käyvän myös nyt.

Avainsanat: presidentinvaalit2018, ehdokashaastattelut, paavoväyrynen, merjakyllönen, vuodenturhake

046 Elämä on..

Sunnuntai 3.6.2012 klo 20:56 - yrjöpoeka

Viimeinen viikko on ollut todellista elämää. Toisaalta sen anti on ollut ennalta arvattavissa ja toisaalta sitä ei ole voinut ennustaa mitenkään. Vanhimman lapseni synnyttämä poikavauva oli ennalta arvattava asia ja isovanhemmille iloinen uutinen. Poikani iloinen viikonloppu päättyi ennalta arvaamattomasti Oyks:n teho-osastolle.

Lähtiessäni kalastusreissulle minulla oli aavistus siitä, ettei kalastukseni ehkä tule kestämään kovin montaa päivää. 3;n vuorokauden luvastani ei ehtinyt kulua edes yksikään loppuun, kun minulle tuli tarve lähteä katsomaan poikaani. Kalastusvehkeitä on taas levällään jokapaikassa ja niiden kasaaminen jonkinlaiseen järjestykseen tulee viemään aikaa.

Elämä on. Joskus iloa syntymän ihmeestä. Joskus huolta ja murhetta läheisten hyvinvoinnista.

Näillä on jokatapauksessa mentävä.

Lähetin muutamia kysymyksiä 26.4 Kainuun kehitysvammahuollon vastuu henkilölle Anna-Liisa Kainulaiselle. Vastausta siitä suunnasta ei ole tullut. Kiirehtiessäni asiaa jaoin kysymyksen myös Kainulaisen esimiehelle Terttu Huttu-Juntuselle. Vastausta ei ole tullut ja kokouksia päätettävän asian tiimoilta on tullut ja mennyt. Nyt Huttu-Juntunen on 1.6 lähettänyt välitettynä postia allekirjoittaneelle.

Valitettavasti saamani posti oli täyttä tuubaa. Se ei vastannut mihinkään asettamaani kysymykseen. Kysymykseni kuului: Mitkä ovat Kajaani ryhmäkotien hoitopäivähinnat, asukkaiden vuokrat kuukaudessa, ateriakorvauksen suuruudet vuorokaudessa, ylläpitokorvauksen suuruus? Mitä asioita hoitopäivän hintaan on sisällytetty, sisältääkö se kaikki oman hallinnon ja keskushallinnon vyörytetyt kulut ja sisältyykö siihen myös huollon- ja pääomakulut. Lisäksi mikä on henkilöstömitoitus suhteutettuna asukkaiden tarpeisiin ryhmäkodittain? Nämä kysymykset olivat heille liian vaikeita vastattavaksi.

Tämän hetken virkanaisisto johtajina on täysin ammattitaidotonta ja kyvytöntä toimimaan muuttuvassa ympäristössä. Tätä en voi väittää faktana, mutta kaikki oletukset puhuvat sen puolesta. Jos joku sanoisi heidän olevan täysin tarpeettomia kehitysvammahuollon tulevaisuuden kehittämisessä, minun olisi myönnettävä asian olevan juuri niin. Samoin jos joku väittäisi heidän tekevän Kainuusta kehitysvammaisten keskitysleiriä, minun olisi myönnettävä asian olevan juuri noin. Totuutena tätä juttua ei voi pitää. Mikäli joku kuitenkin pitää, minun on sitä varmasti tuettava.

Elämä on. Sisältää myös näitä vuoden turhakkeita.

Avainsanat: elämäon, syntymänihme, poikavauva, isovanhemmuus, oykstehoosasto, kalastusreissunlopetus, täyttätuubaahuttujuntuselta, kehitysvammaistenkeskitysleirikainuuseen, vuodenturhake